Kun aikoinani soitin Rekkujen kissakoordinaattorille, hän kertoi kissan olevan "pälvikalju" eli iho näkyi siellä sun täällä. Nythän PikkuRotta on kasvattanut itselleen ohuehkon mutta peittävän silkikisen turkin ja näitä kaljuja kohtia ei enää ole. Pään muoto on kartiomainen, häntä ruoskamainen, varpaat on isot ja kissa on oikea olkapäillä kiipelevä marakatti jolla olen epäillyt olevan kuumetta kun se on niin kovin lämmin . Kissaliiton rotukuvauksessa löytyy kyllä todella paljon yhtäläisyyksiä Herra Nilssoniin, siellä kuvassa olevan nakukisun takajalan varpaita myöten. Luonteesta puhumattakaan, kissa on koko ajan mukana puuhastelen sitten mitä tahansa :)
Pieni mutta pitkä Nilsson. |
Puolikarvaton herra Nilsson tarvitsee talvitakin. Eihän tuommoista riepua muuten voi tutustuttaa meitin tuiskuihin ja tuivereihin. Ja sadetakin siihen päälle, sillä teillä siellä etelässä taitaa sataa enempi vettä ja räntää kuin oikiaa lunta.
VastaaPoistaMiekin mietiskelin tässä Mintun vatsakiharoita tutkiessani, josko joku persiaani olisi joskus muinoin leikitellyt lomallaan maatalon kissaneidon kanssa.
Nyt kipinkapin nettikaupoille palttoota ostamaan kokoa rotta :)
PoistaMimmillä on muuten kanssa mahakikkaraa eli olisikohan sielläkin persiaani käynyt kylässä?
Ulkonäöstä tai rodusta viis, luonne on tärkein. Ja sitäpaitsi: KAIKKI kissat ovat kauniita ja arvokkaita yksilöitä.
VastaaPoistaKaikki kissat ovat. Todellakin. Kauniita ja arvokkaita.
PoistaAlkuperästä viis, mutta hauskahan sitä tuumailla on! Eikä se nyt niin tavatonta olisi, että rotukissa pääsee honeymoonille maatiaiskissan kanssa ;)
VastaaPoistaHidalgoja kaikki kollit tyynni, jopa tuo meidän kovin nuorena leikattu Börje on simuloinut honeymoonia Ellin kanssa, kun Ellille koitti yllätyskiima :)
Poista