Kissanristiäiset vol. 2

Nyt sitten sitä itseään, kissanristiäisiä!
Jos en ole tunnistanut pentua, on se nimetty söpöksi.

Söpö.

Suosittelemme matalalla istumista ja ettei käsissä ole mitään terävää.
Nämä rokkibabyt nimittäin saattaa aiheuttaa hetkellistä heikotusta ja tajuttomuuskohtauksia.

Kuvat on valittu sen mukaan, mitkä on joten kuten onnistuneita eikä sisällön mukaan. Sisältöhän on parasta mahdollista. Kuvanmuokkaus on taattua tarua eli yksikään ei taida omata samaa värimaailmaa.

Söpö.

Monta söpöä.

Söpöt ja Naukulan Mamma hommissa.

Söpö. Kyllä mä tiedän, että se on kuohu. Ks. sottainen nenä.

Harmi ! 

Junnu 

Mago

Miklu

Kuohu

Juno

Rokkimimmit oli ihania ja hassuja. Rokkibabyt oli ihania ja hassuja. Kissatädit oli ihania ja hassuja.
Ei pöllömpi lauantai-iltapäivä ollenkaan.

Kiitos siis Kiskattien koko jengi!



Bileissä mukana:

Itse Kiskattien koko jengi

Naukulan Mamma
Miukumaan Mamma
Tassulinnan Mamma
Ivanin ja Anyan Mamma

Lauantaina vaikka mitä kissanristiäisiä vol. 1

6.1.2018 oli sinä merkityksellinen päivä, että täti-ihmisellä oli edessä valtiovierailu kissanristiäisiin.
Ei siis "mikä vaan tapahtuma"  vaan ihka oikeat kissanristiäiset !

Juhla-atria, seitä. Niin hyvää, että minikisojen piti oikein murista.

Kisakattien Eddien kakrut saivat viralliset nimensä ja tätä juhlallista tapahtumaa varten oli juhliin kutsuttu jokunen kissablogaaja.

Tassuja !!!! 

Ristiäisistä tulee ihan oma juttunsa, koska kissakuvia on taas joku 200 kappaletta käytävänä läpi.

Kissoja !!!! 

Ja miksihän siis eilen ei täti-ihminen niitä kuvia sitten hoitanut kuntoon ? Tai tänään?
No tämän takia.

Vintagea lattialla.

Börjen lääkkeet oli kateissa. Suunnitelmassa siis oli, että täti-ihminen laittaa lauantaina aamusella ennen lähtöä Böön dosetin viikoksi kuntoon. Sen sijaan täti-ihminen etsi Börjen lääkkeitä yli tunnin, ihan kaikkialta.  Samalla tuli siis tehtyä tahatonta konmaria: siinä lattialla köllöttää 25 vuoden edestä paperipusseja.

Loota 1.

Ja missä ne lääkkeet olivat ? No tossa purkissa. En vieläkään tiedä, miksi ne sinne keksin laittaa. Nilssonin lääkkeet on fiksusti lääkekaapissa, Börjen ei. No, ehdin ajoissa matkaan. Jotakuinkin.

Meidän sissin aká Böön  uusi napuloota. Loota 2.

Käytiin muuten Naukulan Mamman kanssa piipahtamassa ristiäismatkalla Kasvihuoneilmiössä.  Siellä kannustettiin toisiamme ostoksiin ja tälle tädille tarttui mukaan mm. tuo uusi loota Börjen omille, uusille pissaruuille. Taustalla ei ole mitään poliittista agendaa kapinaa marxisimin puolesta vaan ihan puhdas hassuttelu.  Koska viva las croquettes !

Nyt täti-ihminen lähtee siis konmarittamaan tota keittiön lattiaa ja samalla taitaa mennä se kaappi, mistä ne ovat lähtöisin.

Ristäisten raportti on siis tulossa ensi viikolla - kannattaa odottaa, koska kuvia tulee niin että kaikki kissatädit ja -sedät tulee pökrää. Monta kertaa !

Pikkumustat vol 2

IIIIK. ÄÄÄÄÄK. APUA!

Kyllä on mustien kissojen kuvaaminen hankalaa. Onhan mulla Mimmi, joten tiesin mutta silti.  Mutta asiaan!

Poikkeuksellisesti nämä kolme ovat saaneet omat kodit jo nyt, mutta tämä on varsin harvinaista. Mustien kissojen kirouksena on edelleen 1400-luvulla alkaneet noitavainot ja sitä myöten siinnyt taikausko. Mutta vastahan tässä ollaan vuodessa 2017.  Tai siis noin itse asian mietin, tiedä sitten olenko oikeassa tottakai olen, en ole koskaan väärässä. Oli niin tai näin, mustat kissat ovat viattomia uhreja typerien ihmiset päähänpinttymien takia. Prkle.

Nämä kolme on ihania. Niin kamalan ihania. Ja niin ihanaa, että niille on löytyneet uudet omat kodit. Muutot on edessä ensi viikonloppuna. Ikävä kyllä noita tulee, ihan kamala ikävä.

Katsokaa nyt:

Sydänsydänsydän!

Terkkuja muuten näiltäkin kavereilta!

Leevi

Kasper

Hessu

Black cat appreciation day ja pikkumustat

Tänään vietetään black cat appreciation-päivää, osasi fb tälle tädille kertoa. Sattuipa siis sopivasti, että täällä Triolassa asuu yksi sellainen (vaikkei nyt kokomusta olekaan)!

Mun oma black cat kylpee.

Vaan vielä paremmin sattui se, että nuorempi crazy cat lady on taas back to business ja heidän perheen työhuone on avautunut kodittomille. Kisu Ry. oli viime viikon perjantaina loukuttanut mm. 3 pentua Tampereen kupeesta. Jotka matkasivat pääkaupunkiin.

Vannon, eihän mulla mitään taka-ajatuksia ollut ! Ihan vaan täysin pyytteettömästi tarjosin palvelujani autokuskina pennuille, kun apua tarvittiin! Täysin pyytteettömästi, uskokaa pois ! 

Ludvig, Leopold ja Marie ovat noin 3 kk vanhat sisarukset. Syntyneet kodittomina, onneksi joutuivat loukkuun ja Kisun haltuun. Eilen oli sitten rokotuspäivä ja muutto hoitokotiin.

Ja mitä kakaroita ne onkaan ! Tämä täti on täysin myyty ja järjissään pysymiseen tuhraantuu valtava määrä energiaa.  Pikkumustat on söpöjä, luonteikkaita, rohkeita ja täysin kesyjä. Ludvig on vähän raisuli ja murisee syödessään. Nimi tulikin toiselta vähän ahneelta raisulilta: Ranskan aurinkokuninkaalta.

Ludvig, takana Leopold ja takanurkassa Marie. 

Leopold  on arempi pohdiskelija, ja Marie on varsinainen sylikissa. Ette voi uskoa, kuinka teki pahaa pitää tyttöä sylissä ja suukotella sitä ihan kreisinä useita minuutteja. Hyh, kyllä oli kamala kokemus ;)

Pikkumusta Marie

Sitten kun ne oli vielä kuulkaa niin hyviä kyyditettäviä, ei ohjeen ohjetta huudeltu takapenkiltä. Oma jengi auton kyydissä: kaikki  karjuu, yksi kakkaa, toinen oksentaa ja joko kakkaaja tai oksentaja pissaa.

Toinen pojista, se jonka nimi alkaa L:llä...

                        

                            "Jos kaikki kissat steriloidaan niin kohta ei ole maatiaisia olemassa" 


Paskanmarjat sanon minä. Miksi tuota hokevat ihmiset ei ole huolissaan niistä kissoista, jotka kuolevat kodittomina kivuliaasti tauteihin. Nälkään. Kylmään. Joiden elämä on pelkkää taistelua olemassaolosta ?

Toinen pojista, se jonka nimi alkaa L:llä... vol2.

Mutta nämä pikkumustat onneksi saavat mahdollisuuden viettää todellista kissanelämää, turvassa ja rakastettuina. Trio hoidetaan nyt luovutuskuntoon ja sitten ne ilmaantuvat Kisun sivuille etsimään kotejaan.

Tätä tätiä puistattaa sekin, että kolmikkoa on vielä kertaalleen pakko mennä katsomaan. Ihan siis vaan siksi, että saadaan paremmat kuvat niistä. Blogiin.
Tiedättehän, että se on kyllä aikamoinen uhraus ?

Me ollaan 5 vuotta !

Viisi vuotta sitten täti-ihminen sai  idean. Se oli tämä blogi. Ensimmäinen juttu törähti eetteriin pe 20.7.2012 klo 23.33.

Toka juttu törähti heti perään seuraavana aamuna, mutta häpeissäni poistin sen muistaakseni viime vuonna. Siinä oli jotain kissa-aiheista musaa, eikä juurikaan mitään fiksua läpäläpää.
 Olisi sen kai voinut tänne jättää muiden vähän tyhmien juttujen joukkoon, mutta tehty mikä tehty. Olihan sitten se yksi toinenkin juttu, jonka poistin pari vuotta sitten koska se oli niin puklu. 

Alun jälkeen blogiin on juttuja törähdellyt 854 kappaletta. Kuvia on reilusti yli puolet enemmän.

Niin. Ne. Alkuaikojen kuvat. Auts.

Miksi? Emännänjakkaraa kuvassa, vaikka juttu liittyi takana vilahtavaan vessaan.

Kuvissa on tapahtunut varmaankin se suurin muutos. Alkuajan innostus kokeilla kaikkia mahdollisia kuvankäsittelyjuttuja  on onneksi jäänyt historiaan ja varsinkin jatkuva vinjetin käyttö on vähentynyt.

Miksi? Tosi paljon Koukeroo, vinjettii, säihkettä, tosi vähän kissaa? 

Vaan se, mitä en kuuna päivänä olisi odottanut blogia aloittaessani on täysin uusi remmi kavereita. Olen tutustunut toisiin kissabloggaajiin, blogin lukijoihin ja parasta ikinä : MONIIN KISSOIHIN !!

Blogiin tulossa juttua tästä kaverista, tämä on Antti. Kaikki 6 viikkoa valtavaa petoa.

Siinä remmissä ei kissatätikaapissa tarvitse olla. Tai siis ei voi olla. Sössöttäjiä koko jengi ja kaikki tajuaa miksi. Arvostan!

Vauhdilla on kyllä nämä vuodet mennyt. Saas nähdä, meneekö seuraavat viisi yhtä nopeasti.

• 
  
• 
  
• 
  
• 
  
• 
  
• 
  
• 
  

   

 Jatkoa on siis tietty tiedossa ja täällä tullaan kertomaan meidän kissamaailman juttuja:

• Lisääntyyköhän täti-ihmisen kissakamakokoelma? 
• Poistetaankohan Börjeltä vielä hampaita ? Kun se FORL.
• Kissojen pullukkana olemiset ja pullukkana olematta olemiset.
• Epäonnistuneet koulutusyritykset.
• Emännäjakkarakuvaukset.
• Valtiovierailut, ym. ym.

 Seuraava juttu tuleekin sitten olemaan valtiovierailulta Noxxin kissalassa. 

Ja näin.Tässä törähti blogin juttu numero 855! Tosin päivämäärällä 19.7. 

Kun pitää mennä nukkumaan, eikä jaksa odottaa tuntia että se olisi sen 20.7.

Kakara

Facebook on maailman paras keksintö, varsinkin jos on kavereissa justiinsa oikeita ihmisiä.
Täti-ihmisellä onneksi on.

©Mia

Kissasto - blogin Mia on siis ollut Ellin kotihoitaja silloin kauan, kauan sitten - 5 vuotta takaperin. Mian facebookin feediin oli tupsahtanut tämä kuva. Kuva on siis pöllitty, mutta tämä häikäilemätön rikos  on myös ilmoitettu jo etukäteen asianomaiselle ;) Kiitti siis kuvasta, Mia !

Se on mun oma, rakas Elli. Pikkuruisena.

Mian blogi kannattaa muuten laittaa lukulistalle, sieltä löytyy uskomattoman upeita kissakuvia, mutta myöskin tarinoita eläinsuojelutyön raadollisesta todellisuudesta.  Linkin takaa löytyvä juttu tulisi kaikkien lukea, mutta kannattaa varautua henkisesti. Koska ihminen on pahin peto ikinä.

Ihan vahingossa kävin...

Ostin. Ja söin.

Saattaa olla, että ihan vahingossa suunniteltiin viime viikolla nuoremman Crazy Cat Ladyn kanssa (sen, joka ostaa kodin kissoille sopivan puutarhan mukaan), että ehkä mentäisiin Kissakahvilan lähistölle  tällä viikolla.

Mä en vielä ollut sisällä, kun nuorempi Crazy Cat Lady jo silitteli yhtä kattia.

Saattaa olla, että kahvilassa oli justiinsa meille kahdelle tilaa. Pakkohan se sitten oli sinne mennä.

Saattaa olla, että menetin paikkani. Ei harmittanut.

Saattaa olla, että seurustelimme parin kissan kanssa ja sössötimme useammalle.

Päällimäinen pesi seuralaiseni nenän. Omaani ei. Harmitti. Mun nenä oli oikeasti tosi likainen.

Saattaa olla, että meillä oli tosi kivaa. Ja kissat ihania. Ei kun siis todella ihania. Ja vielä aika pieniäkin.

Tän kissan mä tunnistan, se on Pete. Katonrajassa pitkillä torkuilla.

Saattaa olla, että käymme vahingossa tuolla vielä uudemmankin kerran.

Vakoilureissulla

Täti-ihmisen päivähoitopaikka on Ruoholahdessa, n. 10 minuutin kävelymatkan päässä Fredalta - siellä Kampin päässä.

Oliko tänään siis pakko lähteä lounaalla vähän kävelylle, oliko ?

Tunnustan, en vaan pystynyt odottamaan.

Kahvila aukeaa 15. 7 ja peitteet kahvilan ikkunasta poistettu tänään. 

En mene lupaamaan, että huomenna en ainakaan kävele tosta ohi....