Hyvää Uutta Vuotta! Happy New Year! Gott Nytt År! Godt Nytår! Head Uut Aastat! с Но́вым !го́дом! Gutes neues Jahr! felice anno nuovo!

Meillä on takana ihan hurjan kiireinen vuosi.
Siihen olisi tarkoitus palata ihan omalla jutullaan, mutta tämä vuosi päätetään  tässä blogissa lyhyesti ja ytimekkäästi.

      Me toivotetaan  kaikille ihan älyttömän ihanaa uutta vuotta ja kiitämme teitä viime vuodesta! 

Leso muija

Nyt repes, hei !

Lesoilu tulee siirtymään ihan uudelle levelille ja täti-ihminen tulee ottamaan itsensä entistä vakavammin.

Uudessa Persialaiskissa-jäsenlehdessä nimittäin on taas yhden aika tutun tädin juttu JA(!)
tadaaaa: sen ottama kuvakin !!!!

Jokohan tässä voisi päivätyöt jättää ja elää kirjoittamiselle ja kuvaamiselle ? Milloinhan journalistiliitto ottaa yhteyttä ja nominoi täti-ihmisen vuoden journalistiksi?  Pulizerhan on tulossa jo tietty sen toisen jutun tiimoilta. Ehkä mun pitäisi myös aloittaa valokuvauskurssit...


Tässä alkuperäinen juttu Morrrin puolelta.

Kuusipuu

Tänä vuonna meillä ei ole vielä haettu kuusta sisälle.

2012 meillä kävi näin.

Aito kuusihan kyllä vaihtui muoviseksi2012 tapahtuneen kuusigaten jälkeen. Muovikuusessa on toki ongelmansa.

Muovikuusissa aikaansa viettävät Cattus Piceat on tänä vuonna (ensimmäinen näin yksin asuvana) aiheuttaneet sen, että kuusi rakennetaan oikeasti vasta lähempänä jouluaattoa. Joku ei jaksa olla ainoana ihmisenä vastuusta joka-aamuisesta kuusipuun uudelleen rakentamisesta.

Sillä maksimoidaan se, että koristeet olisivat ainakin sen yhden illan juuri niin kuin ne on sinne aseteltu. Tai ainakin kiinni puussa.

Vaan ei enää montaa päivää....

Do not disturb !

Petaisinko vai enkö petaisi?

No en sit pedannut.
Poistuin takavasemmalle häiritsemästä.

Täti-ihmisen turkista asiaa: Mago-tuuhennus

Nyt tulee kissablogiin tarinaa, jolla ei ole mitään tekemistä kissojen kanssa.
Tai on, otsikon kömpelöllä turkki-hassuttelulla yritin saada yhtymäkohta kissoihin. Kissat, turkki. Täti. Turkki. Hekoheko?
Mutta siis asiaan. Nyt puhutaan hiuksista. Tässä vaiheessa pahoittelen myös tuhannesta selfiestä, jotka somistaa tätä juttua.

Aika tuore kuva. Mä olen toi sinipaitainen.

Täti-ihmisen turkki on aikoinaan ollut ihan normaali. Ei paksu, ei ohut. Lapsena olin jossain vaiheessa jopa ihan kunnolla pitkätukkainen, aikuisiällä sitä oli vielä ihan kivasti päässä, mutta joissain vaiheessa alkoi hiusten oheneminen ja haperoituminen. Lisäksi jos lähden ihmisten ilmoille, se pitää pestä joka aamu. Muuten olen aikamoinen Lyyli Liimapää.

Hiuslaatuni on niin heikko, ettei siihen voinut ajatellakaan lisäkkeitä. Sinetit tai liimaaminen olisi tappanut ne lopullisesti. Ja se päivittäinen pesu. Ei suositella kummankaan metodin kanssa. Niinpä viimeisten monen vuoden ajan täti-ihminen on aamuisin asentanut kaikki tuuhentavat mönjät päähän, tupeeraus, etujeejee otsan päälle ja niskaan finnin kokoinen nykerö.

Täti-ihminen, vessaselfie ja se etujeejee. Finninykeröstä ei löydy kuvia. 2015.

Täti-ihmisen kaveri Ilona on kampaaja. Ilonalla oli Mago-koulutus marraskuun alussa (Mago-pidennyksiä  saa laittaa vain diplomin suorittanut kampaaja, tuotteet on patentoituja ja aitoja saa hankittua vain diplomin suorittaneen kampaajan kautta. Ja ne on aitoa hiusta).
Ilona buukkasi täti-ihmisen jo kesällä tähän tapahtumaan koulutuskappalekseen, koska joku halusi itselleen kunnon  haasteen  ja samalla testata miten lisukkeet vaikuttaa tällaiseen käpytukkaan.

Kuvakaappaus Hiusmestarit fb-sivulta, kuvassa käpytukkanne yrs truly: the one and only täti-ihminen.

Muutos on valtava. Niin ulkonäöllisesti kuin henkisestikin.

Messujen vessaselfie ja pikkuhiljaa laskeutuva etujeejee. 2016. Ponnari on jotain muuta kuin finni !

Mago-lisukkeet kiinnitetään omaan hiukseen puuvillalangalla. Ei kemikaaleja, ei kuumennusta, ei sinettejä sun muita liimoja. Siksi ne toimii täti-ihmisenkin päässä. Hiusta saa pestä mielin määrin, kiinnitys ei vahingoita omaa hiusta ollenkaan. Aikaa menee noin tunti viiva puolitoista. Ne poistetaan 3-4 kk päästä saksilla. Siis solmu leikataan ja lisuke irtoaa.

Tavallaan tuntuu hölmöltä sanoa, että elämänlaatuni on parantunut. Mutta kun se on. Vaikken vielä osaa tehdä yhtään uutta kampausta niin silti se nykerö on nykyään muuttunut ponnariksi. Ja olen opetellut pitämään hiuksia aukikin...

Dösäselfie. 

Yllä olevien kuvien jälkeen olemme värjänneet juuret, leikanneet pituudesta noin 5 cm pois ja kerrostaneet hiusta istumaan paremmin oman hiuksen kanssa. Siitä  kuva tossa alla.

voi kun itsekin saisi noin tasaista jälkeä aikaan... terveisin irtopää.

Ihan halpaa hommaa tämä ei ole.

Hinta riippuu aina kuinka monta punttia hiusta tarvitaan jne. Mun tapauksessa hinta on jatkossa noin 500 €. Siihen sisältyy 3 punttia 30 cm hiusta, työt ja materiaalit sekä hiuksien hoitopaketti.  Hiuksilla on 4 kk takuu, kun ne on hoidettu oikealla aineilla. Itselläni ei ole yhtään lisuketta irronnut, mutta jos niin kävisi niin takuu kattaisi senkin. (Hiukset ovat kertakäyttöiset.)

Istun tässä kirjoittelemassa juttua ja aamuinen hiustenpesu on tekemättä vaikka kohta pitää lähteä kauppaan. Tällä tukalla ei pesua tarvitse edes tehdä, kuivashampoo riittää ja sykerö päälaelle. Ette voi  edes ymmärtää, kuinka mä nautin tästä. Käydä suihkussa normaalin ihmisen tavoin, ilman että sen jälkeen pitää askarrella tukan kanssa 45 minuuttia.

Siksi mulla on nykyään kampaamorahasto. Mä ja mun fleda ollaan erottamattomat tästä eteenpäin. Mä rakastan tätä tukkaa, koko sydämestäni.

Upouudet kikkarat.

Häpeilemättömästi suosittelen tässä Ilonaa, jos kiinnostuit Magoista. Hiusmestarit palvelee Helsingin Pitäjänmäessä. Voi taata, että työnlaatu on priimaa ja seurassakaan ei ole valittamista ;)

Ja saa paksumpitukkaisetkin mennä käsittelyyn !


Disclaimer:
Kaikki kuvat on retusoitu rankalla kädellä. On katsottu ettei kaksoisleuka näy. Ihon virheet ja suurin osa rypyistä silotettu. On terävöitetty ja sitten taas pehmennetty. Hiukset on kaikissa kuvissa eriväriset, koska valoja ei osata käyttää ja joskus osataan liiankin hyvin. 
Punaiset ne kumminkin siis on.

Syömään !

Jos ruokailu sujuu liian vauhdikkaasti niin meillä olisi siihen tarjolla hidaste.

Sitä kutsutaan Herra Nilssoniksi.

Salainen Joulukissa

Tassulinnassa tiedetään, että Salainen Joulukissa on hulvattoman kiva juttu.

Tänä vuonna mekin vihdoinkin ehdittiin ilmoittautumaan mukaan ja vaikka täti-ihmisen kiireet pitivät meidän pakettia postissa muutaman ylimäärisen päivän niin vihdoinkin: se on täällä! WHUHUUUU!

Meidän pakettien takana oli Viiksikarvan varassa- blogin Pöpö ja Tiude. Kiitos tosi paljon lahjasta - se oli oikein mieluinen ! Kattokaa vaikka:

Kovasti pidin lahjan teemasta, joka oli luomu ja vähän hyväntekeminenkin (kissojen namit). Suklaakin maistui niin paljon paremmalta. Kyllä, se upposi täti-ihmisen kitaan aika vauhdilla.
Ellille ja Nisullekin löytyi uusi herkku:

Tässä loput  paketista löytyneet lahjat: SE huumaava ötökkä, Kissan päivät tee, suklaata, pallo.

Tässä Elli on vähän pöllyssä:

Ja tässä syyllinen, aika viattoman näköinen kaveri:

Pöpölle terkkuja, täällä ymmärretään nyt oikein hyvin miksi tämä olisi tahdottu pitää ihan itsellään ;)

Meidän paketti lähti Pepille ja Mimmille Joulu Mimmin luona- blogiin.

Tämä oli hauska ja kiva ja mukava harjoitus !

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2016

Hyvää Itsenäisyyspäivää meiltä kaikilta teille kaikille !

Me ollemme  huolissamme jatkuvasti kasvavasta vihapuheesta, rasismin kasvusta ja sen hyväksymisestä siinä missä salakavalasta hyvinvointivaltion alasajosta.
Viha ja negatiivisuus on Suomea johdatteleva voima ja osa kansalaisista tuntuu rakastava siinä tunteessa vellomista.

 Meidän Suomi on tänäkin vuonna kansainvälinen, kuten on meidän kissajengi, perhe ja ystävät. Me tahdotaan elää positiivista elämää, onnellisina siitä mitä meillä on ja viha ei kuulu meidän elämään.

Meidän harras toive on, että vuoden päästä - Suomen täyttäessä 100 vuotta - tilanne on mennyt parempaan suuntaan ja tämä meidän kansa keskittyy näkemään mahdollisuuksia uhkien sijaan.


Suomi ansaitsisi sen.

Kissanpentuja! Varoitus ! Kissanpentuja !

Ms. Namu Naukulan jälkikasvu täytti marraskuun lopulla  14 päivää.

Tämä rajapyykki tarkoitti sitä, että Mamma Naukula alkoi ottamaan vierasvarauksia, koska pentujen sosiaalistaminen alkaa silloin. Allekirjoittanut ja Maunon ja Epun henkilökunta saivat varattua visiitin tiistai-illalle.

2 viikkoa vanhat kissanpennut ovat niin kamalan pieniä. Ne painavat vähemmän kuin joku Fazerin iso karkkipussi. Vaan ovat ne kyllä ihan yhtä herkullisia ( kissoja ei nuoltu, maisteltu tai muutenkaan mutusteltu fyysisesti - mutta katsokaa nyt, mikä karkki tossa sylissä on justiinsa nukahtamassa! ).

Voitte arvata sitä sössötyksen määrää mitä nämä kissatädit sai aikaiseksi. Sitten nämä kissatädit saivat pitää pentuja sylissä, auttaa punnituksessa ja vielä vähän sössöttää.  Namu on loistava äiti, kärsivällinen ja  huolehtiva maitoautomaatti. Nythän tilanne voi olla jo ihan toinen - siis kärsivällisyyden kanssa - pennut kasvavat kokoajan ja niistä alkaa varmaan kohta tulemaan pieniä, ihania pikkuriiviöitä ;)

Ja hei, asuuhan Naukulassa myös maailman ihanin herrasmieskissa Sulo Naukula. Elänmaailman diplomaatti, sujuvaa koiraakin jutteleva komistus. Sulo ei niin kamalasti välittänyt olla meidän seurassa pentuhuoneessa, mutta ihan parasta kahviseuraa saatiin. Sulollekin piti muuten sössöttää, koska katsokaan nyt tuota Sulon naamaa. Sössötystä ei vaan voi  pidätellä. Maailman komeimmat viiksityynytkin 😍

Olemme ilmoittaneet Naukulaan vapaaehtoisuutemme jatkaa tätä vaativaa ja tärkeää työtä pentujen sosiaalistamisessa. Toki se silleen tosi  epämiellyttävää ja kaikkea sellaista blääblää, mutta kyllähän sitä jonkun pitää uhrautua. Tosi usein. Vaikka melkein joka päivä. Vaikka. Tai useammin. Tarvittaessa meille voi kyllä laittaa varavuoteet. Tai voimmä siis vaikka sohvallakin nukkua....

Kissapaistia !

Eiku vitsivitsi !

 Ei täällä mitään katteja päivällisiksi paisteta.

 Täällä vaan yksi urbaani katti on keksinyt nykytalojen  uuninpankon.

 Se on sähköhella silloin, kun on uuni päällä.