Molemmilla oli syöpymähampaita poistettavana ja täti-ihmisen elämän ensimmäinen työpäivä loman jälkeen olikin kiva aloittaa aamulla kissa_koppaan_hipalla ( Kiitos, rakas Böö).
Enempää en kuluista en tässä nyt jauha, koska hampaanpoisto on kalliimpaa kuin pelkkä puhdistus -> paljon maksoi. Siis tosi paljon.
Mutta se mistä meidän on ehdottomasti puhuttava on Börje.
Tuo kissatätien hurmuri, lempeä jättiläinen. Rakastava seuralainen ja ihmisen paras ystävä.
Yllättäen Börjen rakkaus roihahti jo klinikalla selvinpäin ollessa ja herraskissa hurmaili siellä hoitohenkilökuntaa ihan turbovaihteella. Jopa niin, että sille piti piikittää vähän rauhoittavaa, että pääsivät tekemään tarpeellisia juttuja ennen toimenpidettä.
Hassu.
Ikävä kyllä munuaisten kreatiniini arvo oli koholla ( yläviiteraja 212, Börjellä 233) ja virtsasta löytyi verta. ( Joudutaan taas kontrolliin, edelleen epäillään sitä idiopaattista kystiittiä.) Börjelle tosin tilanteen teki tosi hauskaksi se, että munuaisista johutuen skippasimme Metacamin kivunlievityslääkkeenä ja siihen hommaan pääsikin .....
****' OPIAATTILAASTARI **** !
Herra Big Love rakasti ja rakasti ja rakasti opiaattipäissään Täti-ihmistä 24/7 kokonaisen kolmen päivän ajan, onneksi Täti-ihminen siellä töissä sentään, muuten ei olisi kissanpoika ehtinyt nukkumaankaan.
Täti-ihminen tosin ei saanut nukuttua, kun 80 desibelin voimalla kehräävä Lover boy pusaili naamaa litimärän nenän kanssa, kaikki kolme yötä.
Laastarin otin pois lauantai-iltana 7.9.
Huumehörhöä ei liiemmin ole pussattanut samalla intensiteetillä ja minäkin olen saanut nukuttua.
Toissayönä Lover boy päätti nukkua vessassa.
Antakaa meille huumehia lisää, että saan ton köriläisen taas rakastamaan muo ja pian!