Messukissan kotiterveiset

Kenties se sitten vaan on niin että jos on tarpeeksi jalosukuinen niin jatkuva roikkuminen julkisuudessa ei vaan ole se juttu. Tämähän selvisi jos viime viikon messuilla, kun Madame suostui siellä esiintymään lähes ainoastaan jetinä (ks. edellinen raportti).

Olisiko tässä syy miksi kotonakin on aikaa vietetty piilossa ja hämyisissä nurkissa?  Kuvauslupia odotellessa otos tänään lepäilevästä Madamesta.

Kuvaa tota! Naamaa et tule näkemään kameran läpi ainakaan ihan heti.

Taannoin hankittu pehmuste patterille ( joka on siis siihen liian leveä mutta siinä oli Kruunu! KRUUNU! Se niin kuuluu meille) on nykyään kovinkin suosittu lekottelupaikka. Sitten vielä kun jossain vaiheessa siellä lepäiltäisiin niin että näkyisi myös naama eikä aina vaan  kissanpeffa.

Ikäväkseni epäilen, että joudun taas kohta raportoimaan Nilssonin terveydestä.  Astma on taas kovastikin  aktivoitunut ja nyt taitaa rööreissä olla vähän tukkoisuutta. Äsken justiinsa otettiin hömpsyt roferonia...

Det var Elma det

Uskoisitko että yhdellä Rekku Rescuen vapaaehtoisella on uransa aikana ollut 600 (kuusisataa) koditonta hoitolaista? Ikävä kyllä tarina on tosi.

Täti-ihmisen VIP-kortti

Vähänkö meidän messut on nyt takana päin. Duunivuoro oli 09-17.30 ja meitä kaikkia Rekkujen ständillä olevia ex-kodittomia ja aktiivi Rekkulaisia kävi katsomassa tuhansia ihmisiä. Samalla huomasin kuinka tällaiselle valistukselle on edelleen tarvetta: kovin moni kyselijä yllättyi kuinka helpolla kodittomien kissojen määrä saataisiin laskuun: sterilisoimalla.  Se on oikeasti suurin eläinsuojeluteko johon jokainen lemmikin palvelija pystyy. Eihän se toki ilmaista ole, mutta ei kai eläintä oteta sen ylläpidon halpuuden vuoksi? No otetaanpa, ikävä kyllä.

Astuimme samalla ulos kaapistamme koko nimellä

Messukissat sitten.
Edustaminen ei ole niiden juttu. Elli oli vierasvastaanottavainen vajaan tunnin, Mimmi ensimmäiseen 8 tuntiin ei ollenkaan. Elli sentään suostui olemaan esillä, Mimmi palasi suorittamaan mysteerikissaksi naamioitumista. Molemmat sentään antoivat messuvieraiden vähän rapsutella ja eräskin vieras nimesi Ellin messujen kauneimmaksi kissaksi ja palasi ihailemaan tätä pariin otteeseen. Yksi pieni tyttö ilostui suuresti, kun toisella visiitillään näki Mimmin - ekalla kerralla kun se oli ollut naamioituneena ;) Täti-ihminen, luonnollisesti, oli ylpeyttä rinta pullollaan.

Messukissat: toisella pitkät päällä ja toinen naamioitunut jetiksi

Kuvaushommat ei oikein sitten sujunut, alla oli tarkoitus kuvata kissaa eikä häkkiä. Kaikki kuvat kissoista oli samaa tasoa. Myös  Ellin biologisesta veljestä Pikku-Petestä, josta täti-ihmisellä oli tarkoitus laittaa tänne kuva. Lupakin  kysytty ja kaikki. Petestä on kasvanut komea nuorimies ja sukulaisuus oli selvästi nähtävissä niin ulkonäössä kuin joissain tavoissakin. Sisaruksilla on täsmälleen sama harrastus: puskeminen ;)

..esittelemme teille ylpeydellä....näyttelyhäkin oven mekanismin! !

Kaikista kivointa oli kun meitä kävi moikkaamassa monta tuttua. Blogistanian edustajana Naukulan mamma tarkisti messukissojen olot ja samalla saatiin jutella Helminkin kohentuneesta kunnosta ja höpötellä ihan  kaikesta muustakin. Marian pienen kissahoitolan  Mariaan oli tosi kiva tutustua,  lisätkää ihmeessä Marian kotihoitoblogi lukulistoillenne.
Kiva oli nähdä myös Miran jengiä, Pösseä, Jaria, Monaa ja Kaisua.

Mukana oli kiitettävästi myös muitakin  eläisuojeluyhdistyksiä, myös SEY

Tällaiselle urbaanille täti-ihmiselle oli virkistävää nähdä ihan oikeita maaseutueläimiä. Noi possut varsinkin oli tolkuttoman söpöjä! Turkistuottajien osastolla tosin ihmetystä herätti näyttelyeläinten paljaat häkit: ei pehmuisteita ei virikkeitä. Jos täti-ihminen ei ole tätä ennen ollut mikään kettutäti niin nyt se hahmo  kyllä kyllä nosti päätään. Promootio sillä osastolla kyllä ampui itseään jalkaan aika pahasti.

Ei ihan kissoja

Kaiken kaikkiaan päivä oli tosi antoisa, mutta rankka. Aikamoisia tyyppejä noi Rekkujen vapaaehtoiset : sinne ne jäi purkamaan häkkejä kun me lähdettiin ja tiedossa oli vielä kokousta, häkkien verhojen pesua ja kuivattelemista ja sunnuntaina taas sama uusiksi. Unohtamatta, että perjantaina olivat tehneet jo saman kertaalleen. Täti-ihminen simahti sohvalle klo 21.30 ja tarvitsi 10 tunnin unet yhden päivän jälkeen. Ja mä vaan rupattelin siellä...

Vähä populaa hei!

Lehdistötilaisuus

Ja näin se perjantai sitten koitti. Meillä oli tarkoituksena vuokrata Kämp tähän tilaisuuteen, mutta Cheek ehti ensin ja mehän ei toisia matkita.

Ihan aluksi teitä viihdyttää blogin sisällöntuottaja herra Nilsson hengailemalla pinaattipussissa.

joo, ei mitään kiirettä. Meikä  vähän tsekkailee näitä pinaatteja tässä.

Ja tässä he nyt  ovat. 

MYSTEERIKISSAT au naturel:

MINÄ muka Dame Edna. Never. Olen Kuningtar. Splendid. Cheerio teille, ihmiset !

Olen sininen kaunotar, Miss Ellie. Just nyt ei itketä.

Naamioitumisen ammattilaiset paljastavat itsensä, kuin Kiss aikoinaan. Keikalla, ihailevien katseiden alla.
Nämä kaksi siis tavattavissa   huomenna klo 10 - 18 ELMA-messuilla osastolla 3a18.

Tai jos ei tavattavissa niin ainakin nähtävissä... Koskaanhan ei voi tietää mikä on kissan pössis milläkin hetkellä ;)

Valmentautumista

Mikähän aivopuuppa tällä eilen kävi kun edellisen jutun otsikoi ihan kummallisesti? Ja se muka oli niin älyllinen leikki, etten edes tunnin kuluttua enää tajunnut sitä....Bloggarin heikkoja hetkiä ;)

Tekosyyksi tarjoilen jännitystä, mutta en lauantaista johtuen vaan näistä päivistä ennen sitä.
Nimittäin toiselle mysteerikissalle  pitäisi hoitaa kampaus. Vesipesuhan on tässä huushollissa  yhdessä olemisen ja tekemisen rauhallinen hetki, NOT.  Siispä homma tullaan hoitamaan, jos nyt kampaukseen päädytään niin kuivashampoolla ja harjalla.

Kampaamovälineet

Sitten pitäisi päättää mitkä nahkakorut puetaan millekin mysteerikissalle.

Trendikkäät nahkakorut trendikkäille mysteerikissoille

Onneksi mukaan saadaan lähes iskemättömät ruokakipot, joihin olisi muuten tarkoitus laittaa sitten possun ♥:tä matkaan mukaan, raikkaan veden lisäksi. Tietenkin. 

Ammattikissan tarkistus

Kovin materiaalisista lähtökohdistä meidän messut alkaa rakentumaan, mutta eipä täti-ihmiseltä kyllä muutakaan voi odottaa.

Ai niin, kynnetkin niiltä pitäisi leikata ja täti-ihmisen taas lakata... Ettei tässä kohta olisi oikein messustressi päällä !

Avoinna klo 05-07, 18-20 ja 23-01 tai sopimuksen mukaan

Kissat siis todellakin nukkuu ja nukkuu. Syö, leikkii ja nukkuu.

Yksi sellainen taas bongattu eilen penthousessa. Siis nukkumassa.

Täti-ihmisilä sunnuntaina 17.11 klo 20.01

Näkyhän on aina hilpeä, tälläkin kertaa.

..et jaksaisi hengailla sen kameran kanssa AINA kun joku yrittää nukkuu....

Vaihteeksi sitten kuva penthousen toisen puolen: tolta se sitten näyttää. Niin kuin tältä toiselta puolelta.
Aika hilpeää, tämäkin.

Loppuun vielä todistusaineistoa siitä, että noilla huudeilla ollaan joskus ihan hereilläkin.

Irtokäsi ei vahingoita kuvassa olevaa kissaa vaan kissa haistelee irtokättä joka kuuluu kissojen grannylle eli täti-ihmisen äitille.

ELMA 2013

Viime vuonna se meni ihan puihin.

Onneksi on ELMA-messut tänäkin vuonna ja onneksi siellä on Rekku Rescue osastolla 3a18 edustamassa näitä kodin saaneita entisiä kodittomia.

Epäilette minua kenteis Dame Ednaksi, mutta enhän mä niin vanha ole !

Mysteerikissojen edustustilaisuus siis koittaa Messukeskusksessa ensi viikon lauantaina 23.11 klo 10 eteenpäin.

Epäilette minua kenteis Madame Mimmiksi kruunun takia, mutta enpäs olekaan !

Mysteerikissojen henkilöllisyydet tullaan paljastamaan täällä meidän blogissa perjantai-iltana 22.11. Tulette suuresti yllättymään  näiden naamioitumisen ammattilaisten todellisista henkilöllisyyksistä!!! Muistakaa siis kerääntyä hyvissä ajoin lähistölle ;)

Lisäksi laitamme jo ensimmäisen kutsun tulla moikkaamaan meitä jos messuille menette. Jos mysteerikissat kieltäytyvät silityksistä niin mukana on monia muitakin kodin saaneita ja hätätilassa saa sitten vaikka silitellä täti-ihmistä !

Instaa.Taas.

Kovin ne on aina samoissa paikoissa.

Aitiopaikalla Taas.

Ämpäritorkuilla. Taas.

Pöntön päällä kaksin. Taas.

Aitiopaikalla. Joko taas?

Vuohi

Eilen täti-ihmiselle suositeltiin tätä you tube - pätkää. Jos huumorintajusi kohtaa täti-ihmisen vastaavan niin kannattaa käydä hoitamassa mahdolliset vessahommat alta pois ennen kuin laittaa tämän pyörimään.

Ihan hysteeristä eikä mitään tekemistä kissojen kanssa ;)
Lisää huvituksia löytyy etsimällä goats sound like human. Oikein  hauskaa sunnuntaita !

Nenäpäivä vol. 2

Triolat tottakai tänäkin vuonna osallistuu  nenäpäivään.

Kuka muu voi puhua auttamisen puolesta paremmin kuin entiset kodittomat kissat ja Börje .Kissat on siitä fiksuja olentoja etteivät syrji ketään niin täältä lähti 2.50 eksuu per kirsu keräykseen,  Madamen kehoituksesta.

Ohessa Triolan keräyksen suojelijan Her Royal Highnessin manifesti asian tiimoilta.

Hyvät alamaiset !

Miau.  Auttakaa myös toisianne välillä mutta samalla muistakaa : Kissat Rule this one World.

Ystävällisin terveisin,

HRH Madame Mimmi

Madamen kehoituksesta tästä suoraan Ylen nenäpäivä sivuille. Siellä vinkkejä auttamiseen.

Fruktflugan ?

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi otsikko på svenska mutta suomeksi jatketaan juttua tästä eteenpäin. Kielitaito nimittäin loppui tähän  ;)

Täti-ihminen epäilee, että meillä lentelee tällä kissan kokoinen banaanikärpänen. Se hengailee nykyään tuolla hedelmäkipon lähistöllä ja tekee täsmäiskuja siihen samaiseen kippoon. Joskus se hyökkäilee viereisen hyllyn lääkepakkiin, mutta se johtunee siitä että sekin on terästä kuten se hedelmäkulho.

Onnistuin saamaan yhtenä pimeänä iltana kuvan tästä ötökästä:

Vai onko se yksikorvainen tulikärpänen? Ei voi tietää.  Jatkamme tutkimuksia...



Sitten seuraa tiedote:

Meidän blogi joutui eilen ilalla häirikön leikkikentäksi, mistä johtuen jouduin laittamaan kommentit nyt tulemaan hyväksynnän kautta. Toivomme edelleen aktiivista kommentointia tästä huolimatta. Uskoisin kyseisen häirikön kyllästyvän jossain vaiheessa ja me voimme taas palata normaaliin.

Rölliltä terkut

Herrasmies Röllin leikkaushaava on vihdoinkin mennyt kiinni eli nyt on yksi suuri vaihe saavuttu tervehtymisen tiellä ja akuutti eutanasian pelko voidaan haudata unholaan.

 Jatkuvaa muuta pelkoa toki ilmassa on koska vieläkään ei Rölli saa liikkua liian paljon, mutta liikkua pitää. Masennuksen oireita on olemassa, koska Rölli on jengikissa ja koska päivät pitää viettää häkissä yksin niin ei voi olla kivaa.
Lisäksi oma jengi on hieman vieraantunut potilasta eli kanssakäyminen kavereiden kanssa on ollut vähäistä. Viimeisimmät uutiset tosin antaa jo toivoa senkin suhteen, Leevi on nenäpusuttanut ihmisen silmien edessä ainakin kerran eli odottelemme suuria uutisia tältäkin saralta.
 
                                          Rölli:

Onneksi Röllillä on maailman sitoutunein hoitaja joka jaksaa aamuyöllä napata herrasmiehen kainaloonsa ennen töihin menoa ja siinä voi molemmat kehrätä nenä nenää vasten hetken.
Rölli pääsee tahtoessaan ulos joka päivä, valvotusti ja vaikka kahdesti . Kerran ryökäle tosin otti jalat alle ja kipitti kovaa vauhtia ulos kun hoitaja siivosi vessajuttuja.Yllä oleva video on Elisan käsialaa ja ulkoilu suoritettiin tällä kertaa yhteisestä sopimuksesta ;)

Nyt alamme jännittämään mm. kuinka etujalkojen liikeradat paranee. Tällä hetkellä mm. sänkyyn hyppääminen ei onnistu koska tassut nousevat vain noin 10 cm. Lavat tulevat tarvtisemaan paksut tuet vielä kuukausien ajan, lihasten on vahvistuttava todella paljon ( lihasmassaahan jouduttiin leikkaamaan valtavia määriä) ja selkäkin on vielä ihan nakusellaan.

Vielä on siis matkaa edessä vaikka kuinka ja tulemme kertomaan siitä matkasta jatkossakin.

Neljä kissaa

Mitä tekee bloggari jonka aika menee velvollisuuksiin eikä bloggaukseen?

Se kaivaa arkistosta muutaman kuvan, muokkaa ne ja laittaa blogiinsa.

Madame seuraa Nilssonin riehuntaa

Varjokissa

Toinen varjokissa. Meillä ei muuten enää suoristeta vajostimia, kun ne kumminkin sisustetaan vinoon kissojen toimesta.

Börje ja nuori aikuinen

Muuten, toi Böön ja nuoren aikuisen yhdessäolo sykähdyttää joka kerta . Ja tietämättömät kehtaavat vielä(kin) väittää, että kissa kiintyy paikkaan eikä ihmiseen.