Voihan hypertyreoosi !

Viime jutussa ehdin jo tuulettamaan, kuinka Börjen rakko on kondiksessa ja sakka kadonnut.  
Eipä siinä mitään, sitä onkin syytä tuulettaa. Börjellä on ollut 3 vuotta sakkaa pissassa vaihtelevasti eli sakaton ja terveen näköinen rakko on ihan the best!

Nyt se juoruilee rakosta, eikä edes omastaan ! 

Vaan samalla kontroloitiin kilppariarvot, koska yllätyksenä edellisellä kerralla oli todella korkea syke ja lihasmassan katoaminen sekä 240 gramman laihtuminen kolmessa kuukaudessa.  Sen vuoksi testattiin kilpirauhasarvot ne olivat harmaalla alueella.

Sama linja on jatkunut, nyt oli kahdessa kuussa paino oli  pudonnut 135 grammaa. T4 tulos oli vielä harmaalla alueella, mutta TSH antoi diagnoosin. Börje on nyt sitten sairastunut. 

Ihan ennenkuulumatonta kilparin liikatoiminta ei ole keski-ikäisillä kissoilla ei ole, se on yksi niistä yleisimmistä sairauksista. Siitä huolimatta diagnoosi vetää mielen vähän alakuloon, koska edessä on isoja päätöksiä ja...TADAA: isoja rahasummia saa taas hoitoihin allokoida.

Alkuun pohdin pelkkää lääkehoitoa. Sitten leikkausta, koska lääkehoidolla ei saada poistettua riskejä. Koska me olemme me niin noita pitää ihan oikeasti pohtia.
Isotooppihoito nousi tasa-arvoiseen asemaan, koska Tammiston Evidinsiaan on kesällä todennäköisesti tulossa isotooppihoitomahdollisuus. Katsellaan. Aikaa onneksi on, koska Böön arvot pitää saada ensin lääkkeillä stabiloitua. 

Kaikki olisi hyvin, jos saisi syödä riittävästi. Muuta en hoidoksi tarvi.

Nyt me sitten nappaillaan troppeja, aamuin illoin. 
Lääkkeen antaminen menee varsin sujuvasti, gelatiintabletilla.  

Ai niin, astmaakin taas hoidetaan. Börjelläkin.

Ja ettei meidän elämä turhan tylsäksi kävisi, HRH:n arvot  on jo pidemmän aikaa seilannut sillä samaisella harmaalla alueella. 

Jaahanssen, nyt se aloitti puhumaan musta. MOIDO! 

Jep. Kyllä vaan, 100 % Triolaa.

Potilas Nilsson

***Ihan ensimmäiseksi teille kaikille kiitos täällä blogissa ja facebookissa muo tsempanneille, autoitte muo eteenpäin kauniilla sanoillanne enemmän kuin voitte edes uskoa. KiitosKiitosKiitos ♥ ♥ ♥ *** 

Yksi päivä tässä tokaisin Nuorelle aikuiselle, että kohta kaikki luulee mun sairastavan munchausen by proxya, kissoihin kohdistuvaa sellaista. 
Onhan tämä vaan niin uskomatonta,  miten näitä sairauksia voi tulla ja olla. Tai hammas katketa, kissalla, jolla on suus yksi hammas! (etuhampaita ei lasketa, ne on vielä siellä mutta niillä mitään tee). YKSI HAMMAS ja se menee poikki. Ei voi tajuta.

Huomasin hampaan katkenneen pari viikkoa sitten, mutta ruoka maittoi ja Nisua ei se tynkä näyttänyt vaivaavan muutenkaan. Niinpä ajattelin, että koska meillä mahahaava kontrolli ihan kohta, näytetään se sitten Teijalle.

Huomasin vähän päälle viikko sitten hoitaneeni mahahaavaa liian vähäisellä annoksella Losec Mupsia eli ilta-annos oli unohtunut. Ei sinällään ihme, täällä on aikamoinen lääkerumba ollut muutaman viikon ajan kolmen kissan kanssa.

Alkuun Nisun lääkitykset näytti toimivan mutta parin viikon päästä tuli vähän takapakkia. Sitten huomasin sen hampaan. Nilssonista tuli äkäinen kissamies, joka ärhenteli kissakavereille vähän enemmän kuin yleensä. Sitten ruokahalu katosi. Lopulta täti-ihmisen unikaveri lähti kainalosta eikä suostunut nukkumaan yhdessä enää ollenkaan.

25.9 aamulla tyyppi ei edes tullut sanomaan huomenta. Ruoka ei kiinnostanut ja kun nostin katin, sen sisuksista pääsi kummallinen pitkä, ääni. Sama ääni kuului, kun nostin kissan kantokoppaan. Omalla klinikalla ei ollut yhtään aikaa vapaata, joten soitimme Evidensia  Tammistoon ja menimme sinne päivystykseen.

Nilsson aristeli vatsaansa maksan kohdalta. Saimme ohjeeksi antaa opioideja (Tramal)  ja pahoinvointilääkettä (Cerenia)  ja sitten Teijan kanssa tarkemmin tutkia mikä kissassa on pielessä. Hampaanpoisto piti myös hoitaa asap.  Vähän pohdin, että viikko on pitkä aika odotella, mutta sain Nisulle hampaanpoiston perjantaille ja samalla pyysin, että ainakain Nisun maksa-arvot kurkattaisiin. Kurkattiin, kaikki oli oukei. Munuaiset kanssa. Hammas poistettiin. Tramalia kipuihin.

Nyt ollaan käyty Teijallakin. Vatsa ei aristellut eli nyt hoidellaan mahahaavaa oikeilla annoksilla Losecia ja lisättiin taas Antepsin muutamaksi viikoksi aamuinkin annettavaksi. Lisäksi Mirtazapin lisäämään ruokahalua. Uusi kontrolli 24.9. 

Uskomattominta on, että Nisu on syönyt kotiutumisemme jälkeen oikein tuhdisti. Ennen kuin olin antanut mitään lääkettä sille. Ihan kun sillekin riittäisi se, että Teija tutkii sen ja pitää samalla hyvänä. 

Täti-ihminenkin on huojentunut. Meillä on Teijan kanssa suunnitelma ja tarvittaessa saan Teijan kiinni ja apuja sitä kautta.  Nyt on helppo taas hengittää. 

Nisulla on suussa sitten enää ne etuhampaat. 
Tossa se vieressä naukuu, kurnuttaa (Mirtazapin saattaa pistää kissan juttelemaan ja niihän se pistikin) ja kehrää. 
Suonissa sillä virtaa huumehet, vatsa pullottaa ruokaa ja sillä on krooninen tarve päästä syliin ja leipoa ihan mitä osaa vaan Täti-ihmisen kroppaa. 
Ikävä kyllä, sen kynnet on niin pitkät, että täti-ihminen on täällä mm. naama naarmuilla ja kissa liian eläväinen, että saisin kynsiä leikattua. Tai no sain, yhden. 

Ensin me vähän säikähdettiin, mutta ei ollutkaan hätää

Ensinnäkin, Mimmin suu on varsinainen hammaspeikon pesä.
Se peikko tehtailee sitä hammaskiveä illmeisesti ylitöinä Madamen suussa ja samalla se aiheuttaa syventyneitä ienpusseja toisen ikeniin.

Ei kyllä tykätä. Edellisestä hammashoidosta oli 7 kuukautta ja HRH:n suu oli niin kamalassa kondiksessa, ettei tottakaan.

Mutta itse säikähdyksen aihe ei löytynyt suusta vaan sydämestä.

Mimmillä tuli anestesian aikana lieviä rytmihäiriöitä tai kuten me tohtorit tavataan sanoa: sydän oli arytminen. Täti-ihmiselle heitti samantien isot paniikit, kun tohtori tuosta mainitsi.
Sentään en alkanut pillittämään, mutta lähellä se oli.

Mimosahan syö Seroniliä, kestääkseen Nisua paremmin. Lääkkeen yksi vaikutus voi olla justiinsa tämä. Toinen mahdollisuus olisi sitten tietty sydänvaiva ja sitä varten otatin PrOBNP testin, missä siis tutkitaan sydänmarkkeriarvo. Läkärin ehdotuksesta, mä mitään olisi tiennyt tollaisesta kokeesta.

Se tuli takaisin normaalina.

Näin siis epäilemme Seronil olleen syynä noihin häiriöihin ja huokaisemme helpotuksesta.
Hammaspeikon suhteen ollaan alotettu sota, mikä tosin ei ole hammasharja vaan entsyymihammastahna.

Vuosihuolto vol 2

Nilsson, Nilsson Nilsson. 
Voi Nilsson, Nilsson, Nilsson.
Niin kuin minä luulin, että oksut on IBD:tä ja yskä astmaa. 
Voi Nilsson, Nilsson, Nilsson. 

Eihän se koskaan ole sen kanssa niin, kuin luulet. 

Kun muiden kanssa pääsimme lähtemään kotiin, Nisu jäi vielä tutkimuksiin - sinne se jäi makoilemaan tutkimuspöydällä, taju kankaalla ja kieli suusta roikkuen. 

Mahahaava tai ei, lenkki vedetään päivittäin. Ja sisustetaan.

Rinta- ja vatsaontelon röntgenkuvaus: ei erityisiä löydöksiä.
Vatsaontelon ultraäänitutkimus: Voimakas paikallinen paksuuntuma mahalaukun limakalvolla. Mahdollinen mahahaava.
Veri-, virtsa- ja ulostenäytteet. Löydöksinä lievä anemia ja stressin takia kohonnut verensokeri.

Jotta silleen, uusin hoidettava on sitten tuo mahdollinen mahahaava.

Hoito kotona:
- Mahahaavahoito Losecilla ja Antepsinilla. Refluksin hoito Primperanilla (osa yskän pahenemisesta voi olla refluksista johtuvaa). 

Nyt alkaa haasteita olemaan näiden aikataulujen kanssa, kun duunit alkaa:

Antepsin
Ohje: 1/4 tablettia aamuin illoin 2 viikkoa, sitten 1/4 tablettia kerran vuorokaudessa toistaiseksi. Mahan limakalvon suoja. Annetaan tunti muiden lääkkeiden JÄLKEEN. Tai 2 tuntia ennen muita.
Käyttöaihe: Mahansuojalääke

PRIMPERAN VET 10.0 mg 

Ohje: 1/8 tablettia aamuin illoin toistaiseksi mahalaukun tyhjenemisen tehostamiseksi, refluksinhoitoon. Aloitus keskiviikkoaamuna.
Käyttöaihe: Pahoinvointilääke

Tohon kissaan kyllä upotetaan käsittämätön määrä lääkkeitä, mutta annettavahan se on, kun toinen potee.  Iso plussahan on se, että Nisu on niin tottunut lääkkeiden antamiseen, että suuremmin ei ongelmia niiden kanssa ole. Mutta silti.

Kontrolli varattu 1.10 ja päivämäärä katsottu oikein sen mukaan, että uusi kausi vakuutusta on alkanut.  Nämä Nisun käynnit kun maksaa aina ihan kamalasti, kun kattia tutkitaan niin laajasti.

Loppusumma 987,07 € , vakuutus korvasi 695,32 € ja itse maksoin 291,77 € . Kissa on halpa lemmikki. On se. 

Että sellaista sitten Nisulla tällä kertaa. 
Sen kanssa ei kyllä tylsää päivää ole, hyvässä eikä pahassa.


PS:
(Teijalla oli muuten apuna oma tytär, Siiri 3 kk.  Hän on niiiiiin söpö ja hymyileväinen nuori neiti, jonka kanssa Täti-ihminen bondasi niin syvästi, että me syliteltiin ja juteltiin pitkään aamupäivällä ja sitten lisää vielä lisää illalla. Täti-ihminen on aivan lääpällään <3 )

Vuosihuolto vol 1

Vuosittainen terveystarkistus, 3 x rokotus  ja Nisun IBD-kontorolli.

Evidensian teipit on lähtenyt, vaikka osa Evidensiaa Felina onkin. 

Olin aamulla varautunut leikkimään hippasta ainakin 45 minuuttia, mutta sainkin huijattua kaikki katit koppeihinsa kymmenessä minuutissa. 

Oho.
Se olikin ainoa yllätys tämän reissun aikana. 


Yksi pissakakka tuli (Mimmi)  sitten tuli yksi oksu (Nilsson)  ja ihan kamalasti huutoa (kaikki muuta paitsi aina_chillisti_oleva Elli). 
Täti-ihminen alkaa muuten edistymään näissä hommissa: kavereiden huuto ei enää vaivaa ja kun pitää auton tuuletuksen täysillä ja ikkunat auki niin ei gaggakaan haise. 
Ainakaan niin paljoa. 
Ja sitäpaitsi tein pitstopin ja siivosin kakkelit pois, jätin vaan yhden pötkylän vahingossa lootaan, mutta näkipä meidän tohtorin, että kyllä on just hyvää kiinteää tavaraa.

Ja vaikka alkujaan tämä kierros piti hoitaa sooloillen niin sain kun sainkin oman äitin taas apukäsiksi. Kiitos äiti, sä olet ihan korvaamaton apu ♥

Mitäpä muuta oli odotettavissa, kun hampaiden puhdistukset kaikille kolmelle ja Mimillä ja Böölläkin taitaa olla syöpymät parissa hampaassa.  
Hammashoidot buukattu nyt syksylle.

Ellin elämä on kohdillaan. Painoa tullut taas lisää, mutta me taas vähän vahditaan Ellin syömisiä ja se lähtee siitä sitten taas alaspäin.

Ellillä on muuten muovin nuolemis- ja nakerteluhimo. Tästä en ole kaiketi koskaan edes täällä blogissa maininnut ? 
Noh, sitä on aina ollut ja nyt sitten katsellaan happosalpaajien kanssa, että onko taustalla närästys vai se pelkkä himo. 
Triolasta löytyy jo närästyslääkkeetkin valmiiksi, kiitos Nilssonin IBD. Kuukauden kuuri, palaamme asiaan.

Miten niin kaikki ei nuole muovia ? 

Börjellä oli viikko sitten pissavaikeuksia, joten otettiin pissanäyte suoraan rakosta ja samalla ultrattiin.
Börje oli kyllä ihan Matzona siinä pedillään, ei edes inahtanut kun näyte otettiin. 
Syytä pissivaikeuksille ei löytynyt syytä eli idiopaattinen kystiitti lienee ollut kyseessä.

Saatiin selvät ohjeet, jos toistamiseen tulee: kaapista Börjen omia huumeita ( ne rentouttavat lihaslääkkeet ) ja päälle kipulääkettä. 

Sama sohva, eri katti.

Mimmin paino on noussut normaalille tasolle. Jibii ! Bonus: koska löysiä gagamuksia ei ole ollut, ei meidän tarvinnut kuvata Mimmin putkistoakaan. Jibii! 
Hilsettä tosin on edelleen, napattiin omega-3 tabut mukaan. 

Madame riehaantui niin hyvästä lääkärin lausunnosta, että kotiin päästyään Hänen Korkeutensa kävi pikaisen alppileirin kirjahyllyn päällä. Se ei nimittäin ole siniverisille välttämättä kovin mieluisa paikka.

Ja sitten Nilsson. Nilsson ansaitsee taas ihan oman stoorinsa, koska eihän me taaskaan päästy ilman yllätyksiä ja uutta vaivaa.

Jatko-osa siis Nisun osalta löytyy täältä, vielä tämän viikon aikana.

Peuradietin ensimmäinen kuukausi ja puoli

Tämä on henkisesti ihan kamalaa.
Kissamamma tahtoo antaa rakkaalleen hyvää, raakaa lihaa mitä toisetkin syö. Mutkun ei saa. Vaikka toinen niin kovasti tahtoisi.


Meillä on siis Mimmin kanssa takana noin 1.5 kuukautta eliminaatiodiettiä.
Peura on  meidän valittu proteiini, sitä on kyllä jossain vaiheessa syöty mutta sen verran vähän (alle 10 kertaa), että sitä voidaan käyttää tässä.

Tein päätöksen, että kaikki muutkin syövät aamuisin samaa ruokaa kun Mimmi. Täti-ihminen on nimittäin niitä tyyppejä, joka vitkuttelee sängyssä viimoiseen minuuttiin asti ja sitten turbona suorittaa kaikki hommat kissojen ruokinnasta suihkuun menemiseen. En siis ehtisi vahtia ollenkaan, kuka syö ja mistä lautaselta.

Illan serviisi on sitten Mimmille tuota samaa ruokaa ja muille broiskua  (koska possu ♥ ei enää oikein kelpaa).  Mimmi -rakas nuuskuttelee söpö musta kirsu väristen broiskun tuoksua ja täti-ihminen kylmästi ignooraa toisen. Tarvittaessa kissa kainaloon ja katin siirto ihan toiselle puolelle keittiötä närppimään peuraansa purkista. Yhyyy, pahamieli!

Mimmi kyllä syö, mutta näyttää ja tuntuu laihtuneen. 
Lisäksi olen huomannut, että gaggia tulee edelleen joka toinen päivä, mutta määrällisesti enemmän. Onneksi masu on ollut muuten kunnossa, tähän mennessä on tullut vain yksi ei ihan kiinteä gaggi ja yksi melkein kiinteä gaggi. Nämä siis ´ne poikkeamat.
Silleen siis näyttää hyvältä, vaikka epäilen Mimmin salaa päässeen syömään ei Mimmille tarkoitettua märkäruokaa ainakin kerran ja epäilen, että broiskuakin on toinen saattanut  salaa nauttia.

Tämä täti kun ei aina muista vahtia iltaisinkaan, koska kissanvessat telkkari ja Netflix .


Oikeastihan tämä homma etenee hyvin, jos ei siis lasketa tuota mielipahaa. Zooplussalta saa oikeaa ruokaa, joka ei maksa maltaita. Kissa sentään suostuu sitä ruokaa syömään ja enää vaan kaksi ja puoli kuukautta tätä diettiä ja Mimmin jopa pitää syödä broiskua, jihuu!

Sen verran  kyselen, että tietääkö kukaan missä täällä pääkaupunkiseudulla olisi peuraa ihan raakileena tarjolla?  Muille en niinkään sitä syöttäisi, mutta jos Mimosakin saisi edes maistiaisia raa'asta josta se varmaan ei tykkäisi, eikä sit tykkäisi muutkaan ja saisin tehdä siitä sitten heittää roskiin.


Ps. Muistuttelen noista meidän linkeistä tossa vasemmalla yläkulmassa! Siitä kun menee ostoksille,saan komikkaa ja ne ohjaan sitten eläinsuojeluun. Niin helppo auttaa, eikö? ! 

Terveysrapska: Herra Nilsson

Kerrankin Nisusta voidaan puhua lyhyesti, näin terveys mielessä.

• Sappirakossa lievää runsaskaikuisuutta, mutta ei ole paksuuntunut. 
• Sappineste normaali.
• Perna, haima, munuaiset, rakko ja imusolmukkeet normaalit.
• Ohutsuoli oikein normaali, mitä nyt heikon mobiliteetin takia varmaan siellä vähän jämähtänyttä gaggia.
• Mahalaukku normaali.
• Maksakudos rakeisesti lievästi runsaskaikuinen, tasaisesti koko maksassa. Takalohkon kärki hieman pyöristynyt. Ei kumminkaan problemo.

               *****Nilssonin tilanne IBD:n suhteen on oikein hyvä*****

Astmaa hoidetaan edelleen ottamalla yksi hatsi Flixotidellä kerran päivässä, mutta lisäksi tuli 2 viikon doksisyliini-antibioottikuuri, kun tuota yskintää on ollut ja globuliini proteiinitaso on koholla. Se viittaa tulehdustilaan kropassa ( Nisullahan tosin on krooninen tulehdus suolistossa IBD ja keuhkoissa  astma ) eli epäilys on, että keuhkoissa on joku kroonistunut muu tulehdus. 

Seuraavan kerran mennään tohtoroitavaksi koko konkkaronkkan kanssa elokuussa, jolloin on rokotukset ja Nisun kontrolli.

Kissa on halpa lemmikki aká vakuutusasiaa

Ennen kuin käsitellään Nisun terveysrapska, tämä taas kerran kiittelee itseän siitä, että hankin ne vakuutukset kissoille silloin aikoinaan.

Nilsson: 

Koko kulu: 771, 70 €

Vakuutus:  533,77 €

Maksettavaa: 237, 93 €

Börje:

Koko kulu: 590,10 €

Vakuutus:  245,10 €

Maksettavaa: 344,97 €

(hammashoidon osuus 203, 36 € ) 

Elli:

Hammashoito ja klinikkamaksu: 413,93 € 

Mimmi:

Koko kulu: 873,37 €

Vakuutus:  457,58 €

Maksettettavaa: 415,79€

Kulut :  2649,10 €

Maksettavaa jäi 1412,62€

Vakuutus korvasi 1236,48 euroa.

Vuosittaiset vakuutusmaksut 888,72 €.

Lisäksi maksettavaa tuli

Mimmin ja Börjen special cusinesta: 70.44€ 

Jostain syystä kissavakuutus jaksaa herättää suuria tunteita ja vakuutuksen ottamista pidetään välillä idoitismina. Puhutaan säästämisestä etukäteen eläinlääkärikuluja varten ja hyvä niin, kukin luonnollisesti tekee kuinka itse parhaaksi näkee.

Täti-ihmisen materialistisen ja hedonistisen elämäntyylin keskellä ei kissojen eläinlääkärirahastoon kertyisi lähellekään sellaisia summia, että nämä parin vuoden sisällä kertyneet 10 000 +++ euroa olisi kustannettu säästöillä. 

Eikä tässä edes kaikki tämän vuoden käynnit, elokuussa on taas vuositarkistus rokotuksineen ja Nisun IBD-kontrolli. Puhumattakaan mitä  Mimmillä on vielä edessä. 

Ikävä tietty sanoa näin, mutta nyt mun investointi alkaa kantamaan sitä hedelmää, kun kissakansalaiset vanhenee ja juttuja alkaa pulpahdella pintaan.

Terveysrapska: Börje

Meidän hurmaava könsikäs painaa 6 kiloa, omaa hyvän lihasmassan ja turkkikin on hyvässä kunnossa. Pissa-asiat on ollut kohdillaan, eikä niistä ole ollut huolta nyt vuoden aikana.

Pissahommia me silti joudutaan seuraamaan, koska niitä on aiemmin ilmennyt ja niiden takia Böö on ollut erikoisnappuloilla. Nappulat loppui noin viikkoa ennen klinikka-aikaa joten jätin uuden satsin ostamatta ja meillä syötiin sitten ihan tavallisia muroja ( Aplaws 80 % liha, ei viljaa , ei sokeria) . Lisäksi leegot tarvitsi puhdistusta.

Hammashommat ekaksi. FORL ei ole tehnyt lisätuhojaan ja hampaille riitti puhdistus ja kiillotus. En nyt sano ääneen, mutta jippii! 

Pissahommat tokaksi. Höh. Ensinnäkään lääkeruokaa ei olisi saanut lopettaa kerralla. Onneksi tosin Börje oli ilman sitä vain sen viikon verran, koska virtsasta löytyi runsaasti struviittikiteitä. 

Tämä siis tarkoittaa sitä, että Börjellä on taipumus kiteisiin ja siksi lääkeruoka tulee olemaan Böön ruokavalion pohja todennäköisesti siihen asti, kun tyyppi on 10 v. Sen jälkeen ruokaa aletaan vähentämään pikkuhiljaa, kontrolleja on silloin tiedossa 3-4 kertaa sen vuoden aikana ja sitten vielä yksi kontrolli, kun ollaan syöty normaalia ruokaa 2-3 viikkoa.

Teija selitti mulle kyllä ton 10 vuoden iän rajapyykin, miksi silloin mutta en nyt kyllä muista tarkempaa kuin että, kissan elimistö ei enää siinä vaiheessa muodosta kiteitä kuten nuoremmalla kissalla. Kai. 
Palataan tähän viimeistään sitten, kun Böö on 10 v.

Muuten Böö on kondiksessa.  ihanaa! 

Terveysrapska: Mimmi

Mimmillä oli alkujaan suunniteltu pelkästään hammashoito. 

Vaan kun meillä oli varattuna se maailman paras kissalääkäri vain meille, niin sovittiin, että ultrataan myös HRH:n suolisto ja tsekataan verikokeet, kun kerran aikaa on ja ikävä kyllä, myös tarvetta tarkempiin tutkimukimuksiin.

Madamellahan on aina välillä löysä gaggi ja sitten ne meidän turkkiongelmat.

Niinpä Mimmin ongelman taustalla on oltava jotain, koska löysää kakkia on tullut vuosia säännöllisen epäsäännöllisesti. Toisaalta sitä on ollut niin harvoin, ettei täti-ihminen olen suuremmin niistä huolestunut vaan hoitanut tilanteen maitohappobakteereilla.

Laumassahan monasti sairasta/heikkokuntoista jäsentä kiusataan, joten kun Elli tässä yksi päivä alkoi elvistelemään Mimmille ja Mimmi sähisi oikein kunnolla -> nyt on aika selvitellä tarkemmin, onko terveyden kanssa jotain.

Ja kyllähän siellä jotain on pielessä.

• Kalium on alhainen, normaalin alaraja  3.5, Mimosalla se 3.2.
• Virtsa on laimeaa. 
• Ohutsuolessa on monessa kohtaa sisältöä, joka viittaa heikentyneeseen mobiliteettiin.
• Korrugaatiota eli ns. ryppyyntymistä on paikoin suolistossa.

Alhainen kalium:

Veren alhainen kaliumtaso kertoo siitä, että sitä menetetään virtsan kautta ulos elimistöstä normaalia enemmän ja  se ei imeydy elimistöstä kunnolla. Mimmillä on molemmat vaivat.

Laimea virtsa:

Mimmillä on joko heikentynyt munuaisten konsentraatiokyky tai Mimmi juo paljon vettä - mitä Mimmi ei tee. Laimean virtsan takia otettiin vielä SDMA-arvo, joka on onneksi viiterajoissa  12 ( 0-14 ). Tämä  arvo siis kertoo munuaisten vajaatoiminnasta.

Tässä kivat uutiset: Munuaisten rakenne on normaali, vaikkakin ne ovat normaalikoon alarajalla.

Iloisten ultra-uutisten takia on hyvin mahdollista/todennäköistä, että Mimmin tulosten takana on  ruoka-aineyliherkkyys.

Meillä alkaa nyt sitten yhden proteiinin ruokavalio, 12 viikkoa. Vaikeinta oli nyt löytää eläin, jota Mimmi ei olisi syönyt (kun se on syönyt kenguruakin ), mutta löytyihän se! Peura. Sitä on nyt tilattu Zooplussalta 64 purkkia. 

(muistakaa käyttää meidän linkkiä Zooplus-ostoksiin, vinkvink). 

Täti-ihminenhän tässä sitten 12 viikon ajan seuraa Mimmin kakan koostumusta. Nyt täytyy todeta, että kuinka loistavaa on olla laiska ihminen:

En ole vielä nimittäin sitä Mimmin pyyhkeelle kakkimista lähtenyt työstämään, joten tämän allergiatestin ajan tulen 100 % tietämään, minkämoista kakkia meidän kuninkaallinen kaunistus työstää itsestään ulos. Jibii!

Hammashommista löytyi plakkia ja ientulehdusta. Yksi hammas poistettiin syöpymän takia, mutta hammasta oli jäljellä vain pieni palanen. 

Raukka. Sen takia on toisella ollut varmaan aikamoiset tuskat. Äh, näitä mä vihaan. Sitä yrittää pitää kissan olon niin hyvänä kun mahdollista ja sitten tulee näitä. 

Tämmössii juttuja sitten tuli Madamen elämään. 

Onneksi munuaisten kanssa näyttää asiat olevan kondiksessa, sehän on nimittäin varmaan jokaisen kissatädin -ja sedän kauhu. Allergiat me osataan hoitaa ja vaikka suolistohommissa olisi jotain pielessä niin nekin me osataan hoitaa. 

Kustannuksista olen muuten tehnyt ihan oman jutun,  koska

                              ***kissa se vaan on edelleen halpa lemmikki ***

 

Kissojen huoltopäivä

Herätyskello soi, sen jälkeen Mimmi käveli itse suoraan kantokoppaan.
Äkkiä ovi kiinni vaikka tiedostan  ettei tästä  seuraa mitään hyvää, koska kopasta puuttui matto ja pissasuoja.

Eikä muuten seurannutkaan.

Kilomerin ajomatkan jälkeen Hänen kuninkaallinen korkeutensa laski haisevan vastalauseensa koppaan. 

Meilllä oli tosi raikas ajomatka klinikalle, koska ajo oli suoritettava ikkunat auki. Yli 10 kilsaa.
Mikä oli hyvä, koska kääntyessämme Tölikkään, sinne tuli myös pissat.


Ja loppujengi lauloi kaanonissa matkan alusta loppuun.

Ja sitten kun täti-ihminen oli jo töissä ja tohtori soitti esitietoja, niin joku meikäläisen kateista  lauloi varsin kovaäänisesti siellä taustalla. Muo vähän nauratti, vaikka biisi olikin vähän mollivoittoinen.


Miten meidän kotimatka sitten meni?

Melko rauhallisesti, yllättäen. Laulua tuli, mutta todella vähän. Mikään ei voita höpöhöpölääkkeitä saaneita kissoja.

Paitsi kotona. 

Börje tempaisi ihan kunnolla tällä kertaa. Opiaattipäissäänhän Börjellä on pakkomielle availla suljettuja ovia. Ei siinä mitään uutta. Annoin herran puuhastella ja juttelin nuoren aikuisen kanssa facetimella. Kissakin tuntuin rauhoittuvan.

Kunnes kylmä ilma levisi olohuoneeseen. 

Se perhanan kissa avasi parvekkeen oven ja koko huumehörhöjengi hengaili partsilla ja etsivät pakoreittiä. Luikahtelivat karkuun täti-ihmistä. Mulla on yksi vinkki kaikille: älkää menkö paljain jaloin lumihankeen, joka ylettyy puolireiteen. Se ei tunnut kylmältä just silloin, mutta vähän ajan päästä sit tuntuukin sen edestä!

Onneksi nämä sankarit oli huumattuna niin kukaan ei tajunnut lähteä kunnolla karkuun. Yllättäen Ellistä tuli pisin jahti, mutta lopulta sekin  oli sisätiloissa.

Nyt Börje vahtii partsin ovea ja huutelee sille asioita. Pesukone pyörii ja pesee reissuvaatteita.

Partsin ovi on nyt myös lukittu avaimella.


Ps. terveysuutiset tulevat omina postauksinaan, koska juttuja on paljon. 

Käytiin Nilssonin kanssa vieraissa ja herra Nilssonin syvähaastattelu !

B-vitskut on syöty aikoja sitten ja nyt koitti sitten kontrollin hetki. Nisulla, siis.

Kamalan möykän saattelemana ajoin Felinaan ja samaa älämölöä Nisu päätti jatkaa vielä klinikallakin. Vähän meinasi täti-ihminenkin mölistä, kun kuuli että Teijalla on leikkaus venähtänyt  ja siten pyytänyt, josko suostuttaisiin menemään toiselle tohtorille. 

Luonnollisesti toki suostuin, koska se a) helpotti Teijan työtaakkaa (osa ajoista jouduttiin perumaan, jopa) ja b) se on kissaklinikka, perhana sentään,! Siellä on erikoistuttu kissoihin.
Pakkomielteinen minä huuteli olkapäällä koko ajan, että ei saa muuttaa mitään rutiinia, Teija tiskille heti ja nyt.


Eihän se samanlaista ollut, mutta emme valita. Olemme vain tapojemme orjia.
Veret on saatu kissasta, samalla otettiin vielä mykoplasmanäyte, kun astma ja yskintä on aktivoitunut.

Tulokset julkaisemme täällä, kuten aina.

Oheisessa videossa Nisua haastateltu, kuulette uunituoreet mietteet reissun alkupuolesta. Keskipuoli ja loppupuoli meni samoissa merkeissä.

Paitsi että Nisu keksi pissaa Sturdin luuukun läpi auton lattialle. Koittakaas sitä, hei kanssakissat !