Terveysrapska: Herra Nilsson

Kerrankin Nisusta voidaan puhua lyhyesti, näin terveys mielessä.

• Sappirakossa lievää runsaskaikuisuutta, mutta ei ole paksuuntunut. 
• Sappineste normaali.
• Perna, haima, munuaiset, rakko ja imusolmukkeet normaalit.
• Ohutsuoli oikein normaali, mitä nyt heikon mobiliteetin takia varmaan siellä vähän jämähtänyttä gaggia.
• Mahalaukku normaali.
• Maksakudos rakeisesti lievästi runsaskaikuinen, tasaisesti koko maksassa. Takalohkon kärki hieman pyöristynyt. Ei kumminkaan problemo.

               *****Nilssonin tilanne IBD:n suhteen on oikein hyvä*****

Astmaa hoidetaan edelleen ottamalla yksi hatsi Flixotidellä kerran päivässä, mutta lisäksi tuli 2 viikon doksisyliini-antibioottikuuri, kun tuota yskintää on ollut ja globuliini proteiinitaso on koholla. Se viittaa tulehdustilaan kropassa ( Nisullahan tosin on krooninen tulehdus suolistossa IBD ja keuhkoissa  astma ) eli epäilys on, että keuhkoissa on joku kroonistunut muu tulehdus. 

Seuraavan kerran mennään tohtoroitavaksi koko konkkaronkkan kanssa elokuussa, jolloin on rokotukset ja Nisun kontrolli.

Nilssonin terveyspäivitys

Marraskuussahan me Nisun kanssa käytiin kontrollissa, kun ne B-vitskut, yskä ja sellaista.
Tulokset oli hyviä ja ei ihan niin hyviä, mutta helposti hoidettavissa olevia.

B12 nousi kuurilla oikein hyvälle tasolle, mutta folaatin kanssa ei oltu ihan niin onnekkaita. 
Sen kanssa saimme ottaa uudestaan kuukauden kuurin ja nyt mennään kahden tabletin viikkoannoksella. 
Lääkkeen antaminenhan  ei meillä mikään ongelma ole, koska joka päivä Nisu saa IBD-lääkkeet. Se, onko siellä mukana yksi tabletti lisää, ei tunnu missään. Tai noh, ehkä vähän kukkarossa.

Yskän takia testattiin pitkästä aikaa mykoplasma. Se oli negatiivinen. Onneksi. Positiivisesta tuloksesta olisin nimittäin saanut lääkitä koko jengin, jollain kuukauden pituisella antibioottikuurilla. Astmahan se siellä sitten toista on yskittänyt ja sitä ollaan lääkitty tässä täsmällisesti, hyvin tuloksin.

Samalla muuten selvisi se, että meillä on ollut astma varsin hyvässä jamassa ja pitkään: meidän lääkkeet oli vanhentuneita ! Meigä on täällä tarjoillut Nisulle lääkettä, jossa ei ollut enää potkua. Se tarkoittaa sitä, että olemme joutuneet käyttämään niitä todella vähän. Tästä ei ole aiheutunut kissalle siis mitään vaaraa ja kun huomasin tämän niin hain uudet lääkkeet heti, tietenkin. Meidän elämä on vaan niin pyörinyt IBD:n ympärillä, että astman rauhoittumiseen en ole edes huomannut kiinnittää huomiota.

Jos vanhat merkit pitää paikkansa niin huono kausi IBD:n tulee ihan nyt ja aggressiivisesti: meillähän on  kontrolliaika 31.1 ja tähän mennessä Nisu on pitänyt viedä akuuttina eläinlääkäriin viikkoa ennen buukattua aikaa ;) 
Toivon tosin,  että tämä traditio poistuisi nyt meidän listoilta.

...sitten nää siivoisi sitä zonoosia pois....

Giardian häätösiivous on yleensä varsinainen kauhu. 

Koti pitää desinfioida kloriitilla "kattoa ja seiniä" myöten. Kaikki materiaalit, jotka kestää saunaa saa saunottaa vähintään 60 asteessa ainakin tunnin ja saunaa ei ole käytössä niin panikoida kuinka ne saadaan käsiteltyä. Vuokrattu tai lainattu höyrypesuri hyrrää koko päivän ja kodin kosteus huitelee illalla 100 %. 

Mialta tuli aikamoinen määrä terkkuja ton pesurin kanssa ! 

Mutta meilläpä meni paljon kivuttomimmin, kiitos oksenteluoireiden.
Saamieni ohjeiden mukaan, puklupotilaan kanssa riittää, että pesee sänkyvaatteet, desinfioi veskit ja vaihtaa täysin uudet hiekat. Lisäksi on syytä hoidella tekstiilejä siellä, missä kissa viihtyy.

Höyrypesurin sain lainaan Kissasto-blogin Mialta. (Mia on muuten Elli eka ihmisäippä). 
Lauantai-iltana annoin Axilurin numero 5 ja siivouspäivä oli sitten sunnuntaina.

Se alkoi imuroimalla - korjaan Anselmi imuroi (LOVELOVELOVE). Kissojen vessat meni samalla kloriittikylpyyn.

Sen jälkeen sänkyvaatteet pesukoriin ja muut tekstilit kasaan ja hommiin. 

Hokasin, että voin myös höyryttää sohvanpäälliset matot ! 

Tyynyjen ja peittojen lisäksi höyrytin kissojen kantolaukut, pesät, Nisun juoksupyörän, lampaantaljat, kiipeilypuut ja lattiat. 

Sitten läks' mopo käsistä ja löysin itseni höyryttelemässä hellaa, vessaa, vessan seiniä, ovenkarmeja ja tiskipöytää. Ihan vaan mainitakseni muutaman kohteen. 

Niitä terkkuja löytyi hei ihan jojka kolosta ! 

Nyt sitten toivotaan, että sain kaikki mahdolliset zonoosit tapettua. Nisulla on edelleen käytössä puklun estolääkitys (Cerenia) ja kunhan saadaan ne syötyä loppuun niin sittenhän selviää, loppuiko oireet.  Oikasin nimittäin vähän mutkia noiden kattohyllyjen kanssa, kun unohdin ne höyrytellessäni kaikkea muuta.

Höyrytksen jälkeen kaikki tuoksui niin kummalta.

Axiluritkin meni hei kissoihin aika kivottomasti. 

Ensin nuijana liottelin niitä veteen ja annoin annokset ruiskulla, mutta eihän se meillä toimi. Roiskeita löytyy edelleen siivottavaksi ihan kivasti.
Meillä toimii se, että täti-ihminen ottaa pilsun käteen, kissan kainaloon ja tuikkaa sen pilsun kissan kurkkuun.

Hassut ihmettelemässä, mikä siellä kiehuu.

Ja hei, tämän episodin lopputulema on seuraava:


NYT MÄ SIT TAHDON OMAN     HÖYRYPESURIN! 

Täti-ihminen on kyllä yksi tosi nuija: kadonneen lääkkeen tarina

Nilssonin IBD hoidetaan muutamalla lääkkeellä. Mm. närästykseen käytetään Losec Mupsia.  Se hajoaa ohutsuolessa ja on reseptilääke.
Sitä ei tarvitse antaa ihan joka päivä ja kun Nisulla oli pahoinvointiin Cerenia käytössä, ei Losecia tarvittu ollenkaan.

Kuva otettu maaliskuussa 2018.

Yllä oleva kuva on otettu maaliskuun lopulla. Siellä ne on, pussissa ne Losec Mupsit. Ja sitten ne meni samaisessa pussissa roskiin, koska siivoilin kuvauksen jälkeen kissojen  lääkekaappia tyhjistä paketeista ja niin. Perkele. Enkä siis tätä huomannut kuin vasta kuukauden, kahden päästä - koska Cerenia. Nuija! 

Kävin alkukuusta sitten nolona ostamassa Felinasta uuden purkin. 

Sitten päästään tosi nuija-hommiin. Nimittäin, kerran vahinko. Ok, niin voi käydä. Toisen kerran vahinko = tosi nuija! 

Nyt juhannuksen aikaan tein taas isot satsit lääkeannoksia valmiiksi  Nisulle ja Mimmille.  Mimmin Seronilit loppui, muistan sen paketin heittäneeni roskiin. 
Mutta nyt on ne perhanan Losecit taas ottanut hatkat . Joko mun toimesta tai ..no, mun toimesta!

Niitä ei löydy mistään eli nyt taas näyttää siltä, että täti-ihminen on ne taas kerran nakannut roskiin epähuomioissa ja raivokkaan konmaritusmoodin kourissa.

Tämä alkaa olemaan isosti noloa. Mä joudun taas soittamaan Felinaan ja pyytämään uutta pakettia Nisulle. Äh.

Kohta ne luulee Felinassa, että mä pyöritän jotain losecmups-diilausta himasta käsin! 

Kissan IBD

Heti alkuun totean, että en ole lääkäri. En tiedä tästä sairaudesta kuin sen, mitä olen lääkäriltämme oppinut ja mitä netistä lukenut. 
Jos epäilet omalla kissasi sairastavan IBD:tä, ota yhteyttä eläinlääkääriisi. 

Hoitamaton IBD voi johtaa kissan lymfoomaan ja sitten onkin jo ihan toinen, todella vakava sairaus hoidettavana.

Nilssonin IBD epäily alkoi niinkin viattomasta vaivasta kuin oksentelu. 

Luulin satunnaisten oksujen johtuvan välillä tyhjästä mahasta ja välillä ahminnasta. Tohtori tiesi paremmin, varsinkin sen jälkeen kun huomasi Nisun myös arastelevan vatsaansa. 
Tutkimukset aloitettiin verikokeilla. 
Kissan säännöllinen vaikkakin satunnainen oksentelu ei ole normaalia ja syy tulee aina tutkia.  Ruoho-oksut tai karvaoksut, ne on normaaleja ja niistä ei tarvitse huolestua.

Mikä IBD ?

IBD (Inflammatory Bowel Disease)  =  tulehduksellinen suolistosairaus. 

Diagnoosin alle mahtuu monia oireita ja tulehduksia voi löytyä vaikka mistä päin suolistoa ja sisäelimiä. Tulehdukset ovat kroonisia eli niitä voidaan hoitaa, mutta ei parantaa. Kissan oireet antaa onneksi vähän viitteitä mistä tulehdusta lähteä etsimään: oksentelu viittaa tulehdukseen ohutsuolessa, ripuli taas paksusuoleen.
Mutta sitten mukaan tulee ne kaikki muut sisäelimet. Haima, maksa, munuaiset, vatsalaukku ja mitäniitänytkaikkiaonkaan.  

Nilssonin tie IBD-diagnoosiin.

Nisulta löytyi ensimmäisessä ultrassa paksuuntumaa suolistosta ja sappirakosta. Vuositarkistuksen verikokeista ei löytynyt muuta kuin alentunut foolihappo, joka viittasi krooniseen tulehdukseen. 

Kissan vaste lääkehoitoon oli hyvä kunnes tuli iso takapakki.  Nisun sisukaluissa oli räjähtänyt iso tulehdus, jonka paikkaa ei vielä tänäkään päivänä tiedetä. Jossain vaiheessa epäiltiin munuaisaltaita ja sen mukaan kissalle määrättiin antibiootit. Ne purivat ja munuaisaltaat löytyivät seuraavassa ultrassa terveinä. Ehkäpä se oli siellä sitten, se tulehdus? 

Seuraavalla ell käynnillä oletin kissan olevan jo ihan kondiksessa ja ultrassa löytyikin lähes kunnossa oleva sappi mutta uutena vaivana runsaskaikuinen maksa. Lisäksi löytyi selvästi suurentunut imusolmuke, ohutsuoliongelmia ja paino oli tippunut, vaikka kissa söi hyvin.

Tässä vaiheessa sovittiin, että se tutkimuksellinen leikkaus tehdään, koska se on ainoa varma tapa saada selville missä kohtaa kissan sisuksia ne tulehdukset on ja siten saadaan myös lääkitys räätälöityä kerralla oikeaksi. 
Osalla IBD kissoja on diagnoosi annettu huomioiden kissan ikä +röntgen +ultra + laajat verikokeet ja hoito määritelty niiden mukaan. Jos kissa reagoi hoitoon positiivisesti, on diagnoosi siinä. 
Itse tosin olen tuon leikkauksen kannalla, koska samalla lääkäri näkee kattavasti kaiken vatsaontelossa ja koepaloista saadaan 100% varmuus elimen tilasta.

Joulukuun alussa Nisu leikattiin. Koepaloja otettiin useampi. Diagnoosi saapui emailillä 21.12.2017. Nilssonilla on IBD ja hänen krooniset tulehdukset löytyvät ohutsuolesta ja maksasta.

Miten IBD:tä hoidetaan? 

Meillä hoito tapahtuu immunosupressivisella lääkkeellä nimeltä  Apoquel ja maksaa hoidetaan Adursalilla.  Nämä ovat meidän hoidon peruskivet. 
Lisäksi annamme tarvittaessa pahoinvointiin cereniaa, närästykseen Losec Mupsia ja  Resoloria ummetukseen.

Ruokavalio meillä on edelleen sama eli viljatonta märkäruokaa ja raakaa lihaa. 

Hyvä esimerkki muuten ruuan tärkeydestä: 
Annoin Nilssonille purkillisen sen ehdotonta lempparia: Shebaa (sisältää viljaa). 
Sitä meillä on todella harvoin tarjolla ja kissa menee ihan ekstasiin sitä saadessaan. Minäpä menin ruokailun jälkeen koomaan. Raukan ilmavaivat olivat kammottavan hajuiset ja se meteli, mitä toisen vatsa piti. Selkeästi toisella oli paha olla. Sen jälkeen on Shebat jäänyt kaappiin.  

Monia potilaita hoidetaan pelkästään erikoisruokavaliolla. 
Muita hoitomuotoja ovat kortisoni, suoliston toimintaa vilkastava lääke, pahoinvointilääke, närästyslääke, antibiootti, B12-vitamiini, kipulääke ja tuo meidän käyttämä immunosupressiivinen lääkitys. 

Huomioitavaa on, että jokaisen sairastuneen kissan hoito on yksilöllistä, eikä esim. meidän lääkitystä voida soveltaa automaattisesti jollekin toiselle kissalle. Lääkitys on aina räätälöitävä potilaan mukaan sopivaksi ja oikean kombinaation löytämiseksi voi mennä tovi.

IBD kissan eliniänodote? 

Kun ja jos lääkitys saadaan kohdilleen, kissa voi elää aivan normaalipituisen elämän. 

IBD:n kustannukset ? 

Kustannukset riippuvat täysin käytettävän klinikan hintatasosta ja voivat vaihdella suurestikin. Varmaa kumminkin on, että ihan halvalla ei IBD- potilaan henkilökunta pääse. 

Epäilyvaiheessa kuluja kasvattavat ultraukset, röntgenit ja laajat verikokeet. Näitä voidaan joutua ottamaan useamman kerran. Tutkimuksellinen leikkaus lääkkeineen kustantaa sievoisen summan ja vaatii vähintäänkin yhden kontrollikäynnin. 

Diagnoosin jälkeen viimeistään alkaa säännöllinen ja kissan elämänpituinen lääkitseminen. Mahdollisesti myöskin ruokavalio menee uusiksi ja kissalle pitää syöttää erikoisruokaa.

Kontrolleissa käydään potilaan kunnon mukaan. Osalla on 3 kuukauden välit, joillain 6 kuukautta tai jos kissan oireet on hallinnassa, riittää tilanteen tarkistus kerran vuodessa. Tämäkin on täysin yksilöllistä ja eläinlääkäriä kannattaa kuunnella tässä asiassa.

Mitäs Nisukalle nyt kuuluu? 
Lyhyesti ja ytimekkäästi: hyvää. Ruokahalu on valtava ja into sisustaa kanssa. Mimmiä pitää kiusata ja mamman kainalossa on hyvä olla. Meillä siis on tällä hetkellä lääkitys kohdillaan ja toivotavasti se silleen tulee myös pysymään.

Eipä sillä, ettäkö se olisi täysin kunnossa. Kevät ja astma. Mutta se on ihan oma tarinansa taas.


Tässä tahdon kiittää fb:ssä olevaan ryhmää nimeltä IBD-kissat. Siellä olen oppinut paljon uutta aiheesta ja niiden tietojen avulla sain tätä juttua käsiteltyä laajemmin.

Miten teillä muilla? Onko siellä IBD-kissoja?