Frieden muistolle

Frieden valtakunnan suru-uutinen on Triolassa itkettänyt pääsiäisen ajan.

Täti-ihminen lähettää Friedelle sinne sateenkaarelle paljon rapsuja ja pusuja. 
Enää ei vaivaa pissahommat, allergiat eikä masu. 

Kuva: Frieden H.n ottama ja nyt  meidän lainaama, koska kenguruFriede

Frieden kotijoukoille, Hennalle ja Figolle, Täti-ihminen lähettää lämpimimmät osaanottonsa ja paljon voimia  surutyöhön ja paljon kyyhkysten kujerrusta ♥

Olette mielessä. 

In memoriam: Anna

Naukulassa on luettavissa kissablogistaniaa kohdannut suru-uutinen, Ilona ja Zetor-blogin Ana on nukkunut pois.

Ana eli Anna oli mm. kissablokkauksen pioneeri, eläinsuojelutyön tulisieluinen tukija ja ihan 1000% CrazyCatLady. 

Niin paljon Anna kissaihminen oli, että Terhokotiin muuttaessaan sain selkeän koodin: "Tänne saa tuoda lemmikkejä kylään". 

Tämähän siis lausutaan niin, että "asut tässä vieressä, sovitaan koska tuut ainakin yhden kissan kanssa käymään."

Niinpä me Ellin kanssa käytiin ja vietettiin yhdessä aikaa Annan kanssa. 

Anna ja Elli.

Nyt käyn läpi Annan ja mun viestittelyjä ja muistelen menneitä, nauran ja itken samalla.

Kun Täti-ihmisen ottama kuva Ilonasta päätyi Rekkujen kalenteriin. 

Kun Anna oli tulossa meille kimppataksilla ja kuski ajeli pitkin pääkaupunkiseutua eikä osannut sanoa, koska saapuisivat Kannelmäkeen. Vai saapuisivatko ollenkaan (saapui ne).

Kun juhlittiin Annan blogin 10-vuotissynttäreitä hyvässä seurassa ja kuinka Ilona rakastaa kenkiä.
Kun Anna kutsui melko tuoreen kissabloggaajan lounaalle pelmenejä syömään ja siitä meidän kaveruus alkoi. Tammikuussa, vuonna 2014. 

Kukin uskoo mihin uskoo, mutta Täti-ihminen uskoo täysin siihen, että Annalla on nyt Peto, Musta ja Harmaa vierellään siellä jossain toisen puolen. 

Se ajatus lohduttaa tässä surussa.

Kiitos Anna kaikesta, nähdään sitten taas joskus.

Maunon muistolle

Maunoa ei enää ole.
Mauno on tänään ilman mitään ennakkovaroitusta siirtynyt sateenkaaren toisen puolen, sairauskohtauksen takia.

Mauno oli hurmaava, oman arvonsa tunteva kissaherra. Seurallinen, mutta ei suinkaan liian tuttavallinen vieraille. Joku raja se pitää kissallakin olla.


Syvimmät osaanottomme Maunon kotiväelle.
Se suru, mitä tunnemme täällä on siellä tuhat kertaa kovempi.

Mauno ♥

Adelan muistolle

Kissasirkuksen Adela lähti viimeiselle matkalleen tänään.

Itkun kera luin Adelan uutiset.  Vaikka suru on päällimmäinen tunne, tahdon silti iloita Adelan elämästä: kaikesta siitä rakkaudesta ja välittämisestä mitä Adelan elämä oli täynnä.

Adela.

Lähetämme Kissasirkukseen syvimmät osaanottomme ja paljon voimia surun keskelle.

Lepää rauhassa Adela ihanainen ♥

Hyvästit Niiskulle

Olen joskus täällä blogissakin kertonut, että tulen kissoihin orientoituneesta suvusta.

Tänään meidän suvun kissamäärä väheni yhdellä, kun serkkuni Niiskun aika koitti lähteä sateenkaarisillalle.

Niisku oli melkein 20-vuotias, entinen Vaasan kissatalon asukas. Omaan kotiin muutettuaan Niiskun elämä oli täynnä rakkautta ja kunnioitusta oman palvelijan toimesta.
Niisku oli virkeä ja  leikkisä seniori, mutta äkillisesti romahtaneen kunnon takia ei jäänyt kuin yksi rakkaudenosoitus tehtäväksi. Se tapahtui tänään.

Meillä on iso suru, mutta kaikista suurin suru on Niiskun omalla ihmisellä.
Syvimmät osaanottomme Teemulle ja voimia. Olet ajatuksissani.

                                                                   Niisku ♥

Herra Harmaan muistolle

Herra Harmaa on viime yönä siirtynyt sateenkaaren toisen puolen, äkillisesti huonontuneen terveyden vuoksi.

Herra Harmaan elämä oli täynnä rakkautta ja tunnettuna blogikissana on Harmaa vienyt sydämet tälläkin puolen ruutua. Tulemme kaipaamaan Herra Harmaata.

Syvimmät osaanottomme Zepalle ja Ilonalle ja voimia suureen suruun.

Surun kosketus

Juhannuksena 2011 meillä oli hoidossa rakkaan ystäväni kissat Sohvi ja Raipe.

Täti-ihminen oli varustautunut hevisti allergialääkkeillä näihin muutamaan päivään. Niitä ei tarvinnut syödä, koska allergia olikin kadonnut. Siitä hyvästä ruikutin vielä yhden ylimääräisen päivän sisarusten kera ja maanantaina iltasella luovutin kissat takaisin niiden omalle kotiväellä, vastentahtoisesti.

Kissa pöydällä. Torkuilla. Ihan itse meni. Ei tarvinnut nostaa.  Sohvi kuorsaa ♥

Nyt ei Sohvia enää ole. Sohvi on siirtynyt sateenkaaren sille puolen ja Sohvia jää suuresti kaipaamaan oman veljen Raipen lisäksi Pöpö, Dina ja Musti sekä perheen ihmiset.

Täti-ihmiselle menetys on myöskin todella iso ja hengensalpaava : jos Sohvi ja Raipe ei täällä olisi noita muutamaa päivää vuonna 2011 viettänyt, ei meillä olisi kissoja tänä päivänä.

Pieni kissa muutti monen ihmisen elämän, parempaan ja antoisampaan suuntaan.

Kiitos kaikesta rakas Sohvi ♥

Helmi Orvokin muistolle

Helmi Orvokki Naukula lähti viimeiselle matkalleen tänään .

 Uutiset pysäyttivät ja Triolassa surraan Helmin menetystä. Samalla kumminkin  iloitsemme Helmin elämää,   joka oli yltäkylläistetty rakkaudella ja välittämisellä.

Helmi  12.12.2013 emännöimässä pikkujouluja Mamma N:n avustuksella.

Naukulan Mammalle lähetämme osaanottomme ja paljon voimia surun keskelle.

Lepää rauhassa Helmi kaunokainen ♥

Röllin ja Valentinan muistolle

 Röllin taistelessa omaa sairauttaan vastaan,  kauniin Valentinan jo kertaalleen hoidettu  nisäkasvain olikin tehnyt laajempia tuhojaan salaa ja Valentinan aika oli lähteä sateenkaarisillalle 16.12.2013.

 Röllin urhea ja sitkeä taistelu sairautta vastaan loppui 31.12.2013.  Vaikka Röllillä riitti taistelutahtoa loppuun asti niin leikkaushaavan yhtä kohtaa ei saatu pysymään kiinni eikä muuta vaihtoehtoa enää jäänyt kuin eutanasia.

Nuoren Catladyn perheen lauman koko muuttui kahdessa viikossa neljästä kahdeksi.

Rölli ja Valentina synnyinmaassaan silloin joskus...

Valentina syntyi kodittomana kissana  Kreikassa huhti-toukokuussa 2000 ja päätyi suomalaisen nuoren Catladyn hoteisiin. Niin päätyi Röllikin,  arvioitu syntymäaika touko-kesäkuu 2001. Kun Catlady päätti palata Suomeen, luonnollisesti mukana muutti tämä lumoava kaksikko.

Hurmuri-Rölli

Arvoisa Valentina nautiskelemassa Suomen suvesta

Nuoren Catladyn luona niin Kreikassa kuin Suomessakin tämä kaksikko sai parhaat mahdolliset kissanpäivät ja arvoisensa elämän täynnä välittämistä, rakkautta ja hoivaa.
 Rölli oli kaikkien ystävä mutta Valentina oli ilmeisesti kokenut kovia ennen päätymistään omaan kotiin ja siitä syystä hyvin harva sai Valentiinaan koskea. Täti-ihminen ei lupaa koskaan saanut, sain vain vähän jutellä höpsöjä lähistöllä. Oma perhe oli Valentinan turva ja silloin kurinpitäjästä kuoriutui oikea sylikissa.

Rölli

Valentina

Suru seuraa vielä pitkään mukana eikä ikävä poistu.
Osaanottomme Catladylle ja perheelle.

Musta

Meidän blogifrendi Musta on tänään siirtynyt metsästämään hiiriä sinne toisaalle, mikä on tosi surullista.


Täti-ihminen toivottaa Zepalle ja Harmaalle  paljon voimia ja jaksamista surun keskellä.