Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansainvälinen kissojen päivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansainvälinen kissojen päivä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. elokuuta 2020

Kansainvälinen kissojen päivä 2020

Suomi vuonna 2020:

  • Kissoja hylätään edelleen luontoon, viimeisimmät tiedot (vuodelta 2019) sen 20 000 kappaleesta. Epäilen luvun olevan suurempi.
  • Populaatiokissakannat ovat nousussa.
  • Sterilointi ja sirutus ei ole vieläkään kaikille kissanomistajille itsestäänselvyys.
  • Kissojen vapaana kulkeminen on edelleen yleistä, koska kissathan nauttii vapaana kulkemisesta.
  • Kun yksi Misse kuolee tai katoaa, ainahan tilalle saa uuden. 
  • Ihmiset edelleen hankkivat kissoja pentutehtaista. 
  • Maatiaisten arvostus on vielä alemmalla kuin rotukollegoidensa. 
  • Kaikki kissat eivät pääse eläinlääkäriin elinaikanaan, ehkä koskaan. Vuositarkistukset on rahanmenoa, kuka nyt kissaan rahaa laittaisi?


Ihmisten tahtotila oppia uutta ja muuttaa mielipiteitään kissojen suhteen on edelleen kovassa vastatuulessa. 

Maatiaisia pitäisi edelleen saada ilmaiseksi, tuhahdellaan suuttuineina ja ilmoitetaan, että vain rotukissoista saa pyytää maksun. 

Vapaana ulkoilevan kissan todellisuus menee kuuroille korville. Kissan elämä ulkona on hengissä pysymisen taistoa, kissa on yhtälailla saaliseläin siinä, kun se on saalistaja. 
Pellolla iloitteleva kissa, joka jahtaa perhosia on ihmisen runollinen näkemys kissan elämästä. 



Yhden kissan pelastaminen pentutehtaasta synnyttää uusia poikueita eli se pelastushomma aiheuttikin lisää kärsimystä lukemattomille kissoille. 



Kissa peittää kipunsa ja vaivansa. Siksi on todella tärkeää viedä kissan kerran vuodessa tarkistukseen. Kissalla on siihen oikeus. Ikävä kyllä, tätä oikeutta ei moni kissaa pääse käyttämään. Koska se on vaan kissa, eikä kissoihin voi laittaa rahaa.



Se on sääli.
Kissa on upea kaveri ja perheenjäsen. 
Kun kissalle antaa sille kuuluvan kunnioituksen, kissa maksaa se takaisin moninkertaisesti, olemalla kissa. 



Katsokaa vaikka oheinen leffa, siinä Pinkkitassun Uuno alias Pena leikkii Nuoren Aikuisen kanssa Naukulassa . Oltiin kaikki ihan aah ja iih ja pusipusi.












torstai 8. elokuuta 2019

Hyvää kansaivälistä kissojenpäivää !

Vaikka meillä Suomessa ei kissojen arvostus ole korkealla niin kyllä Suomesta voi jotain positiivistakin sanoa.

  • Meillä puhutaan paljon enemmän valjastelusta ja sitä myöten valjastellaankin enemmän kuin monessa muussa maassa. Mm. Englanti on edelleen takapajula: kissojen vapaana liikkuminen on siellä itseisarvo.   Ja kyllähän meillä rakennellaan kissatarhojakin :)

  • Suomessa löytökissat ei käsittääkseni joudu piikille vain siksi, että ei ole tilaa tai hoitajia. Esim. USA.ssa on lukematon määrä eläinsuojelukeskuksia, joissa lopetetaan  kaikki "epäsopivat" pennuista lähtien. Syynä kuulemma resulssipula. Onneksi sielä löytyy myös paljon No-Kill eläinsuojelukeskuksia.

  • Suomessa on saatu eläinsuojelulakiin  kissojen luovutusikä 12 viikkoa. USA:ssa luovutus on eläinsuojelukeskuksissakin 8 viikkoisena. Itse tätä olen täällä blogissakin tuohtuneena ihmeteellyt vuosia sitten, mutta siihenkin löytyy syy. Pentuja pelastava Kitten Lady on kertonut, että pelastettavia pentuja kuolisi valtavia määriä, jos kaikki pennut pidettäisiin 12 viikoisiksi asti. Kun siellä suunnalla se lopetusvimma löytöeläimille eläinsuojelukeskuksissakin.

Ja sitten taas häpeämätöntä mainostusta yhteistyöstä  mm. Zooplussan kanssa. 

Noista vasemalla, ylälaidassa olevista linkeistä kun livahtaa tekemään ostoksia niin samalla tulee auttaneeksi kodittomia kissoja. Nimittäin: kaikki komikat, mitä täti-ihminen nettoaa, lähtevät lyhentämättöminä eteenpäin jollekin eläinsuojeluhdistykselle.



Jotain ongelmia noiden linkkien kanssa on ihmisillä ollut eli kovasti arvostettaisiin jos jaksaisitten koitella eri selaimella toimimista, jos ei heti onnistu.




 



tiistai 8. elokuuta 2017

Kansaivälisen kissojen päivän kunniaksi : Tolkkisten kissatalo

Jos oma kissa karkaisi, sitä toivoisi sormet ja varpaat ristissä, että joku olisi sen toimittanut lähimpään eläinsujelukeskukseen. Huoli olisi infernaalinen. Laittaisin ilmoituksen karkureihin, Facebookin erinäisiin kissaryhmiin ja soittelisin löytötaloihin. En nukkuisi ennen kuin kissa on kotona.


Porvoon ja Sipoon alueella tämä paikka olisi Tolkkisten kissatalo.

Karri

Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys (PSEY) ry. on perustettu helmikuussa 1993. Vuodesta 1994 se on toiminut nykyisessä paikassaan, Massatie 1:sessä. Kissatalo on viihtyisä, persoonallinen, puhdas ja tuhottoman viihtyisä. Joissain paikoissa on vaan jotenkin tosi hyvä henki, tiijätkste? Täällä on.

Viiru

Homma pyörii vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Nostan kuvan pipoa heille kaikille, työ on raskasta. Henkisesti ja ihan varmasti myös fyysisestikin.

..koska omat on pitänyt pipoa makuualustanaan...
Talossa on kerran viikossa käyvälle eläinlääkärille oma tutkimushuone ja kodittomilla kissoilla on omat kämpät (16 karanteenihuonetta)  missä saavat asua ja vahvistua koitoksistaan. Ja tällä hetkellä 57 kissaa.



Tolkkisten ehkä kuuluisin entinen asukki on Naukulan edesmennyt Helmi Orvokki, täältä meidän kissablogistaniasta.

Vaan olisko tässä sitten seuraava kissatalon kuuluisuus?

Sasu, josta tuli Miki
Sasu löytyi Porvoon kupeesta ja toimitettiin Tolkkisiin. Ihana, rauhallinen musta pantteri. Ja tässä päästääkin takaisin tuohon tämän jutun alustukseen. Kai sitä ihminen yrittää löytää oman kadonneen kissansa? Ei kaikki yritä. Kukaan ei kysellyt Sasun perään, vaikka kissan tiedot oli kissatalon sivuilla ja facebookissa. Kukaan ei Sasua kaivannut.

Paitsi yksi. Minäkö keski-ikäinen?-blogin Tiia oli ihastunut Sasuun jo aiemmin ja vietti Sasun kanssa yhteistä aikaa sillä välin, kun me muut kissatädit pyörittiin katselemassa muita kissoja. Tiia perheineen teki Sasusta alustavan varauksen ja sitten alkoi jännittäminen siitä kyseleekö kukaan kissan perään, lainmukainen 15 päivän aika oli käymässä loppuun.

Miki, omassa kodissa.

Viime sunnuntaina Sasusta tuli Miki. Hän muutti uuteen, omaan kotiin  pappakissan Oskun ja koiran, Samun seuraksi. Erittäin toivottuna perheenjäsenenä.



Ja juurikin nämä adoptiotarinat kannustavat vapaaehtoisia työntekijöitä jaksamaan kaiken sen epätoivon keskellä. Koska sitähän se on.



Kissoja löytyy kuoleman kielissä, laihoina ja verisinä. Kissoja jotka selkeästi ovat tottuneet ihmisen kanssa olemaan, mutta ei enää kelpaakaan ihmiselle. Syystä tai toisesta. Kissa on tavara, jonka henki ei paljoa maksa. Uusia saa ilmaiseksi vanhan tilalle.



Se vaan ei ole oikein.  Ei vaan ole.

Menovinkki! (Jos omistat aikakoneen...)

Kissa on todellakin päivänsä ansainnut, vaikka mehän se kyllä tiedetäänkin. Vielä kun saataisiin ne muut tajuamaan, että kissan elämä on arvokas siinä missä  vaikka koirankin.

Uupunut seuramies
Auttakaa ihmiset kissataloja ja muita eläinsuojeluyhdistyksiä. Kissojen takia.