Instagrammausta ja sekalaista jutustelua Suomen yleisen terveydenhuollon tilanteesta

Nyt ollaan tilanteessa, että blogikirjoitusten varastot on käytetty eikä yhden yhtä draftia ole valmiina. 

Siksipä tässä nyt sitten coolisti sovellan ja teeskentelen, että tämäkin juttu on odotellut vuoroaan jo pitkään, pitkään.

Jos kuulutte työteveydenhuollon piiriin, onnea. Jos ette, olen pahoillani.
Olemme kissojen Grannyn eli mun äipän kanssa saaneet tuta, että apua et välttämättä saa vaikka pyydät.

Mutsilla on ollut mystisiä ja erittäin kovia tuskia keskivartalon alueella nyt kaksi viikkoa. Viime viikon perjantaina apua yritettiin saada Haartmannin päivystyksestä, josta äiti laitettiin ulos ilman verikokeita tai rötgeniä 4 tunnin odottelun jälkeen. Käteen lyötiin vain reseptit Panacodille ja Sirdaludille 2 mg. 

Maanantaina tuskat olivat taas jo asteen kovemmat. Nuori aikuinen yritti saada ambulanssia. Ei saatu. Hätäkeskushenkilö (mies) osasi vähätellä, uhitella ja kertoa, että tuolla on oikeasti sairaita ihmisiä, joita heidän pitää auttaa. 

Niinpä täti-ihminen soitteli pomolleen samaisena aamuna klo 07 ja pyysi lomapäivää. Lähdin hakemaan äitiä aamuruuhkassa ja kuskiksi Terveyskeskukseen Kalasatamaan. Sielä on uusi, ehta terveys- ja hyvinvointikeskus, jonne ei kauhean kätevästi pääse sieltä, missä äiti asuu. Sote-hommia, katsokaas. Sijoitetaan keskus jonnekin, lopetetaan monta terveyskeskusta ihmisten lähistöiltä ja pakotetaan ne matkaamaan sairaana pitkiä matkoja lääkärille.

Se mikä on ehkä koko keskuksessa huvittavinta: siellä ei ole röntgeniä. Se sijaitsee Helsingin keskustassa, Elielinaukiolla.  Maalaisjärki ei tähän taivu: jos rakennettaan helvatan kalliilla uusi terveysasema palvelemaan tuhansia ihmisiä  niin mikä aivopieru tämä on? Ei laiteta röntgenosastoa ? Eikö se olisi aika tähdellinen tutkimusmuoto terveydenhuollossa? 

Nyt sentään otettiin verikokeet. Sisäelimet näyttävät olevan arvojen perusteella kunnossa. Vieläkään tosin ei saatu lähetettä sairaalaan tai sinne Elielinaukiolle vaikka äiti oli selvästi todella tuskainen. Täti-ihmisen pyynnöstä tutkittiin, voidaanko äitille antaa lihasrelaksanttia ja kipulääkettä piikillä. Sai. Ne auttoivat vähän, mutta ei niin kuten odotettiin.

Tuon maanantain jälkeen äiti on joutunut uudemman kerran taas menemään Kalasatamaan. Sen kertainen lääkäri vihdoin laittoi lähetteen röntgeniin. 

Kuvauksen tulos saadaan viikon kuluttua.

Kahdessa viikossa ei ole vieläkään selvillä muuta kuin että sisäelimet näyttää olevan ok ja mutsi on perusterve ja todella notkea.