Nilssonin astman hoito 2020

 Koska meidän harrastuksena on tosissaan olla kroonisten sairauksien kerääminen niin mitä sitä hyvää suuntaa vaihtamaan ja jatketaan samalla linjalla. Nyt en tosin esittele mitään uutta vaivaa vaan ajattelin päivittää Nilssonin  astmalääkityksen. 
Se on hieman muuttunut sitten alkuaikojen.

Nisu sai diagnosin siis lokakuussa 2012, mistä lähtien astmalääkeet on olleet kuvioissa. 

Alussa hoidossa oli vahvasti mukana pillerinä kortisoni Prednisolon, inhaloitavien lääkkeiden rinnalla. Kortisonihan on aikamoinen ihmelääke poistamaan jos mitäkin tulehdusta kehosta ja tehokas se olikin.

Kortisonin iso miinus pillerimuodoissa on vaan se, että se voi laukaista kissalle diabeteksen. 

Ajan myötä meiltä on se siis jäänyt pois, mutta inhaloitavassa muodossa se on edelleen päähoitona. Paikallisena hoitona kortisonilla ei ole samaa altistavaa vaikutusta. Ainakin näin olen ymmärtänyt.

Ventoline, Filxo mieto ja Flixo vahva. Aerocat eli Nisun bongi.

Flixotideä meillä on nykyään käytössä kaksi vahvuutta. 125 mikrog/annos ja 250 migrog/annos. Ventoline (keuhkoputkia avaava lääke) on 0.1 mg/annos. 

Perushoitona otetaan Flixotideä vähintään muutaman kerran viikossa, mieluiten joka päivä, kerran päivässä.

Välillä joudutaan ottamaan järeämmät lääkkeet peliin, kun Nilsson pärskii eikä lääke auta. 

Silloin lisään lääkkeen otettavaksi kaksi kertaa päivässä. 

Jos pärskiminen jatkuu, siirryn antamaan Ventolineä ja 10 minuutin päästä vahvemman Flixon, kaksi kertaa päivässä.

Jos vieläkään ei auta niin Nisukalla on todennäköisesti päällä myös joku keuhkotulehdus (koska

Nilssonilla myös kaliki ja se altistaa keuhkojen tulehduksille ) eli sitten oheen tulee vielä antibioottihoito.

Puhun tuolla ylempänä, että oire on pärskiminen. 

Tämä on meillä tosi hassu juttu, koska yleensähän astmaatikko yskii. No koska kyseessä on Nilsbert, ei mikään mene kuten pitäisi. Nisu pärskii. Yskii toki joskus, mutta pääoire on pärskiminen. 

Mulla on astma ja siksi saan olla tässä jos tahdon. Ihan sama, onko sulla työaika.

Kesäisin mennään muuten aikalailla ilman lääkkeitä, annan hatsit kerran pari viikossa, mutta syksyn lähetessä lisään kertoja ja normilääkitys alkaa yleensä syyskuussa. 

Näin meillä mennään astman kanssa. Kissaa ja se olotilaa seuraten. 

Ja sitten diskleimeri: vaikka mielestäni olenkin ehkä yksi Suomen johtavista eläinlääketieteen ammattilaisista niin väittävät, etten kumminkaan ole. En tajuu. 

Nämä on Nilssonin hoito-ohjeet, eikä niitä voi soveltaa jokaiseen potilaaseen. 

Eläinlääkäri määrää hoidon, aina.