Ananimalabin pilasterit ja tuunattu rapsuttelukeskus

Sain emilin Ananinalabiltä tässä jokunen aika sitten, jossa kannettiin kovasti huolta täti-ihmisen tunaroinnista tarrojen kanssa kiipeilyseinää rakennellessa.  

Ehkä vähän naurattaa vieläkin, koska olihan se kyllä aiheellinen huoli. 

Tähän meille tarjottiin ratkaisua: meille lähetetään uudet tarrat, että voi täti-ihminen sitten sen kynsilakanpoistoaineen ja siliitysraudan kanssa sutia tota seinää uudelleen. Ja siis heidän piikkiin. WOW. Oikeasti. Arvostan, kiitos ! 

Lieneekö sitten maineeni kiirinyt Seinäjoelle asti (koska blogistahan ei voi tarkistaa onko täti shopaholic vaiko eikö ole, ehheh),mutta samalla sain niin hyvän diilin alennukseen, että olihan se sitten pakko taas vähän ostella.

Saanko esitellä: meidän uusin lisä kissojen aktivointiin: pilasterit ! 

Keittiön penthouseen on ollut alusta lähtien mietinnässä joku systeemi, millä kissa pääsee myös tuosta terassin oven vierestä sinne tai pois. Odottelu kannatti. Kaikki melkein 6 vuotta. 

Tuossa on kaksi metrin pituista pilaria ja äksöniäkin niillä on ollut. Epäilette varmaan, että niitä oli ensimmäisenä koeajamassa  Nisu ?

VÄÄRIN!

Se oli Mimmi ! Kyllä, HRH kipitti huipulle, mutta ei viitsinyt tajunnut mennä hyllylle asti. Ja kyllä, hyllylle sitten kipitti ekana Nisu.

Itse olen tosi tyytyväinen, kissojen pitää vielä oikeasti tajuta että sitä voi käyttää. Odottelen siis ensimmäistä nujakkaa tossa hyllyllä ja se taitaa olla sitten se tajunnan avaava tapahtuma ;)

Samassa kuvassa tossa muuten näkyy toi meidän Catmax, nyt uudelleen pohdittuna.

Nilssonkin mielummin rapsuttelee itseään, kuin tota seinässä olevaa raapimislautaa.
Nähtäväksi jää, onko se huti vai hitti.

Mimmi

No niin, Mimmi ja kamera olivat samassa tilassa.

En vaan saanut kissasta kunnon  kuvaa, eihän toi näytä yhtään pahalta. Mutta noita klommoja oli turkki täynnä. Ja sitten niitä takkuja.

Otimme siis toisen erän. 

Pahoittelen kuvien laatua, olosuhteet olivat haastavat: silmissä monta litraa hikeä, karvaa kaikkialla ja huonot valot.

Kovasti on yhdessä kissassa karvaa! 

Mutta hyvä, että ryhdyin tähän.

Haistaha sinä kampaaja iso auringonkukka ! 

Huolimatta yllä olevan kuvan ilmeestä ja habituksesta, HRH on selvästi nyt tyytyväisempi. 

Mimmi aloitti onnellisena kunnon pesun.

Kampaaja on kyllä  ihan paska. Huonoa jälkeä, karvatuppoja kissassa ja epäsainen hiusraja. 

Humppahousut jäi! 

Olisinpa todellakin tajunnut tehdä tämän jo niillä pahimmilla helteillä. Toisaalta, ei tänääkään vielä kylmä ole: mittari näyttää 24 astetta. 

Sehän olisi monin kerroin söpömpi, jos jälki olisi ammatimaista ! 

Mimmi on tossa esillä nyt koko ajan. Me pussaillaan, rapsutellaan ja merkkaillaan kaikkia paikkoja ihan älyttömästi.  Täällä asuu nyt ihan eri kissa taas kerran. Siis muutenkin kuin ulkonäöllisesti.

Sota hilsettä vastaan on hävitty.

Biotiini ja kalanmaksaöljy ei selkeästi ole kukistanut Mimmin hilsettä. Ja rasvaisuuttakin on. Äh.

Millä ihmeellä mä saan toisen ihon parempaan kuntoon? 

Ruokatilaus

Vaikka täti-ihminen asuu yksin niin  monasti tilaan ruokaostokset ovelle tai käyttää Prisman kauppakassia. Ajansäästöä, nimittäin.

Muistan tilanneeni noi kikherneet ja tomaattimurskat. 

Mutta mistä toi kissa ilmaantui tilaukselle, hei ? 

Emme tee tästä tilaamattomasta kissasta valitusta emmekä palauta sitä. 

Se vaikuttaa sen verran veikeältä kaverilta, että sen kanssa tulee olemaan varmaan kivaa! 

Puoskarin uusi isku

Täällä on täti-ihminen leikkinyt "kissaa" ja Madame "hiirtä". 
Turkiskissamme on kateissa koko ajan, koska kuumuus ajaa hänet piiloon sängyn tai vessan kaapin alle.  Ei ole kuninkaallista kaunotarta paljoa näkynyt.

Mutta näin pienessä kodissa voi vältellä maailman huonointa kissakampaajaa vain niin kauan.

Näinhän tässä taas kävi, että sheiveri suristeli sen kampaajan käsissä osan turkista pois. Ideana oli ohentaa turkkia, saada masukarvat pois, että viileys pääsisi sitä kautta kissaan ja poistaa takkuja. 


Toistaiseksi ko. kissa ei ole ollut tavattavissa. En tiedä, onko siksi että a) nyt on viileää maata mahallaan b) kampaus on täälläkin kertaa varsin ruokoton. 

Palaamme asiaan kuvalla, jos sellaisen joskus saamme.