Toteemipaalu

Me Mimmin kanssa tässä yksi hetki sitten  hoideltiin tärkeitä juttuja toisaalla. 
Sillä välin loput katit oli päättänyt tehdä pienen yllärin.

Ne on muodostanut toteemipaalun. 

Kis(s)ailua

Kevät. 
Se tankkaa noiden kattien moottorit jollain turbodiiselillä.

Äksön on kyllä tervetullutta ja naurussa on välillä pitelemistä. Toistaiseksi en ole saanut pideltyä. Katsokaa nyt Börjen viiksiäkin.

Vaikka jokainen kuva noista näyttää samoilta, löytyy niistä minimaalisia eriäväisyyksiä. 

Möllöttelijät.

ÄKSÖÖÖÖN !   

Börje vajosi tyynyn taakse, läpsytteli jatkui vielä hetken ja tilanne oli ohi ennen kuin ehdin enää yhtään uutta kuvaa ottaa.

Ps. Mimmi on muuten tuunannut ton sohvan käsinojan. En itse olisi tajunnut, kuin kiva se on kun sisällykset tursuaa ulos. 

Hyvä tukkapäivä

Madamen tukan kanssa on ollut ongelmia. Joskus enemmän, joskus vähämmän.

Viime vuonna jouduimme pariin otteeseen tekemään radikaaleja hommia ja täti-ihminen kyni katin karvan ruokottoman huonolla kampaajan taidoilla aika karmaisevaksi.

Nyt on karvaa kasvanut mutta hilseilystä vaan ei olla päästy eroon, enkä ole saanut Mimmiä syömään lohiöljyä.  Kunnes vihdoinkin tajusin kysyä apua.
Facebookin ryhmässä kissan luonnonmukainen ruokinta, raakaruokinta, barf toimii moderaattonina mm. kissablogimaailmasta tuttu Pikkupetojen  Piivi.  (Ryhmä on suljettu, mutta tahtoessaan voi hakea jengiin mukaan).
Siellä sitten yhdessä öljykeskustelussa kysäisin kävisikö sama tuote Madamelle ja annostusohjeen. Check.  Lisäksi sain ohjeen ostaa tiettyä sinkkiä. Check.

Näitä ollaan nyt syöty.

Lisiä on nyt tuupittu HRH:n kitusiin vähän oli kuukauden ajan. Öljykapseli pitäisi muistaa antaa 4 kertaa viikossa ja sen muistamisen kanssa on vielä vähän säädettävää. Mutta tälläkin muistamattomuudella ollaan saatu jo tulosta aikaan. Hilseily on selvästi vähentymään päin.

Eikä siinä vielä kaikki.

Nyt me ollaan löydetty vihdoinkin kampa, joka kelpaa Madamelle ja me ollaan päästy kunnolla selvittelemään takkuja ja olen saanut kampailla jopa HRH:n häntää (ennen siihen ei saanut koskea ollenkaan). Melkein tekisi mieli uskoa, että tänä vuonna ei tarvi kaivella sheiveriä esiin muuta kuin ehkä brasilialaisen tiimoilta.

Enpä olisi  olisi ikinä uskonut, että tämä olisi se ihanin kampa jolla lopulta päästään yhteisymmärrykseen turkinhoidon tarpeellisuudesta. Nyt me sitten jatketaan lisäravinteita ja kampaillaan tukkaa. Samalla tulee vähän kyllä pussailtua Madamea ja sitten vielä vähän lisää.

..koita siinä sitten kuvata Mimmiä....

Madame on meillä kaikista hankalin kuvattava.
Ihan ensimmäinen syy on HRH:n väri. Varsinkin pimeällä.
Toinen syy onkin sitten se, että kun vaan koskeekin kameraan niin vähintäänkin Mimmi
kääntää päätään.

Äh. eiku.

Äh. Eiku.

Joskus jeesiä tulee kaverilta, joka purjehtii kuvaan juuri väärällä hetkellä.

Äh. Eiku.

                                                                              🙄