Silloin kauan sitten, kun Nisu ei ollut vielä ihan niin täynnä itseään, saatoin löytää sen ja Ellin samasta pöntöstä torkkumasta. Sitä ei ole aikoihin tapahtunut, paitsi nyt.
Siellä ne veskissä olivat, molemmat samassa ämpärissä !
Kelailin noita kahta tuijotellessani sitäkin, että olisko Nisun sappikivut ollut syynä sille, ettei se ole aikoihin itseään tykyttänyt unikaveriksi kelleen noista kateista? Ehkä, ehkä ei.
Mutt nyt ne siellä oli, Nisu sai Ellilta kunnon pesunkin kirputuksineen tapahtuman johdosta. Mama häpi!
Börjehän on meillä se kissakansalaisten keskuudessa valtuutettu ovien avaaja. Tyyppi on vaan ihan hoplaa, ovenripa tassujen väliin ja voilá: homma hoidettu.
Jos vahingossa laitat veskinoven kiinni itse ollessa sillä vessassa - hoplaa. Et ole enää.
Haluat pitää välioven kiinni. Hoplaa. Tarvittaessa vaikka monta kertaa päivässä. Ei pysy kiinni.
Vaan nyt on hyppyharrastus viety askelta hyppyä pidemmälle.
"Ihan turha poru mitättömästä asiasta. Jos tahdon oven auki, sen avaan. PISTE."
Lauantaina aamusella heräsin Nilsson kainalossa. (Joskus yöllä olin toki herännyt siihen, kun joko taas teki hoplat. Joskus siis herään siihen, joskus en.)
Nousin reippasti ylös nitisevin nivelin ja ja jotenkin nyt tossa ovihommassa oli jotain pielessä. Kissat pyöri jotenkin liian innoissaan eteisessä. Paitsi Madame. Yleensä siis jengi rynnii keittiöön odottelemaan ruokaa.
Mitä?! Taas ovi suljettu. Pakko hoitaa tilanne!
Uskokaa ta älkää, mutta Matzo oli saanut ulko-oven auki. Siinä se repsotti täysin auki ja rapussa Madame seikkaili häntä pystyssä, musta nenu innosta väristen. Ei mitään tietoa, kauan se ovi oli siinä auki ollut, mutta oletan ettei kauhean kauaa. Kun noita katteja oli kumminkin sisätiloissa kolme kappaletta.
Yleensä laitan oven siis takalukkoon, mutta eilen olin vetäissyt sen huolimattomasti vaan kiinni.
Opin läksyni.
Kuukausi sitten alkoi Nils Nilssonssenin sappirakkotulehduksen hoito. Pilleriä jos toistakin on asennettu kissaan sen etuluukun kautta (sormien vaaravyöhyke) joka päivä ja ne ovat vaikuttaneet potilaan oloon positiivisesti.
Dösäpysäkillä.
Ultra näytti saman. Sappirakon seinämä on paremman näköinen kuin viimeksi, mutta edelleen se on jonkin verran paksuuntunut ja runsaskaikuinen. Ihanaa on myös se, että katti ei enää arista sappirakon aluetta.
Tajuisin muuten vihdoinkin kysyä mikä ennuste tällä tulehduksella on ja se on hyvä eli hoidettavissa. Sitkeä se kylläkin on, mutta lopulta meillä on kissa, joka on täysin terve. Olin jo valmistunut, että tämäkin joku krooninen vaiva. Ei onneksi oo.
Tohtorin pöydällä, tuttu mesta.
Tällä kertaa pääsin mukaan toimenpiteeseen, koska TADAA : se tehtiin nukuttamatta, opiaattiruiskeen voimin. Säästin anestesiakulut, jeeesh! Samalla sain pidellä Nilssonssenin koipia ja häntää kurissa tutkimuksen ajan. Saattaa olla, että mulla alkaa eläinlääketieteen tutkinto olemaan pikkuhiljaa valmis. Kröhömpsis.
Pieni, söpö huumehörhö.
Seuraavan kerran mennään ultraan taas kuukauden päästä. Tässä välissä heitellään seuraavia lääkkeitä siihen etuluukkuun:
- Adursal jatkuu, 1/2 tabua päivässä.
- Apoquell 1/2 tabua aamuin, illoin 2 viikkoa ja sen jälkeen kerran vuorokaudessa. Toistaiseksi. (Anti-inflammatorinen lääke kroonistuneen tulehdustilan rauhoittamiseen.)
- Samylin, ravintolisä 1 tabu päivässä. Kuukauden kuuri. (Maksan ja sappiteiden sairauden tukihoito, joka auttaa maksasoluja uusiutumaan ja suojaa soluja vapailta happiradikaaleilta.)
- Cerenia lopetettiin. Paitsi jos oksentelu palaa, niin sitten pitää hakea klinikalta uusi satsi.
Hyviä uutisia tuli siis ihan kunnolla, maksukin oli siedettävä 119 euroa. Tästä innostuneena kipitimme trippailevan Nisukan kanssa ruokakauppaan! Kyllä: Nisu pääsi Alepaan ostamaan illaksi piffit kissakansalaisille.
Nisu kävi ruokaosotoksilla !
Menomatkalla matka meni muuten molempien laulellessa. Ohessa tosi pimeä video Nisun esityksestä, täti-ihmisen laulut jäi äänittämättä. Jouduin oikeasti rapsuttelemaan ja laulamaan Nisulle bussimatkan, kun se rauhoitti sitä. Oltiin varmaan aika koomisia.v
(muokkaus: video ei olekaan enää pimeä vaan ihan valoisa. Aina jotain juttua noiden it-hommien kanssa. Pah.)
Torstai ! Aika ottaa aikakone alle. Tällä kertaa piipahdamme vuodessa 2012 !
9.12.2012
Selvästi HRH oli reilumpi vallanpitäjä, kuin tämä nykyinen - joka tässä samassa kuvassa köllöttelee.
Olinkin unohtanut, miten hyvin ne tuli keskenään toimeen. Silloin joskus.
Nisuhan siis syöksi Madamen vallankahvasta vuonna 2014 ja tämä kaksikko ei enää sen jälkeen ole näin rentona ollut vierekkäin. Siltikin, edelleen nuuskuttelevat ja Seronil on tehnyt taikojaan Mimmille, joka ei enää ihan niin arka ole Nisun seurassa.
Ehkäpä me vielä pääsemme todistamaan kavereiden lähentymisen jossain vaiheessa?
