lauantai 14. heinäkuuta 2018

Jos meidän kissat ottaisi hatkat...

Nyt kun on lämmintä, kotona on ikkunat auki ja terassilla tulee rampattua tuon tuostakin. Mielessä on koko ajan kauhuskenaario siitä, että kissakansalaiset käyttävät tilanteen hyväkseen ja ottavat hatkat. 

Siitäpä se idea lähti, listata ennaltaehkäisyä ja ja pahin tapahtuu: miten sitten edetään. Lähtökohtaisesti käsitellään meidän juttuja, mutta yleispäteviähän ne on kaikille. 

Sirutus.

Rekisteröi kissa kissaliittoon, mutta myös sellaiseen palveluun missä sirun numero voidaan tarkistaa 24/7 , vuoden jokaisena päivänä . Kissaliitton rekisteriin pääsee käsiksi vain arkena ja virka-aikaan.  Meillä kissat on Turvasiru.fi palvelussa.  
Ja nyt uuden GDBR-lain takia itse kannattaa olla aktiivinen ja soitella esim. Viikkiin, laittaa fb:ssä eläinsuojeluyhdistyksille tietoa kadonneen kissan sirun numerosta. 

(HUOM! Muistakaa päivittää kissan tiedot muuton yhteydessä ! )

Ikkunat.

Jos kissan pää mahtuu raosta, mahtuu sen kroppakin. 
Tämän todisti täti-ihmisen äiti, Mimmin ollessa siellä hoidossa  pentuna. Kissa löytyi yhdessä vaiheessa makkarin ikkunan välistä, puoliksi ulkona. Kissan peräosasta kiinni ja kissan nosto sisään. Ikkuna oli äitini mielestä niin pienellä, ettei siitä kissa ulos mene.
Suosittelen siis tarkistamaan huolella, että kissan pää ei raosta mahdu. Silmällä se voi olla vaikea hahmottaa, mutta hellempikin keino varmasti löytyy kuin survoa kissan päätä ikkunan väliin ;) 



Hyttysverkko ei muuten kissaa pidättele. Se on kiva puuhakirja kissalle ja kissa menee siitä läpi niin tahtoessaan. Jos siis haluat verkottaa ikkunan, se tulee tehdä kissan kestävällä materaalilla.


Parveke/piha.

Verkotus, kissatarha tai valvottuna verkottomalla parvekkeella. 
Meillä on ihanan iso terassi, mutta sitä on todella vaikea verkottaa. 
Siksipä meillä ei hirveästi terassilla olla, koska 4 kissaa flexeineen sikin sokin ei ole rentouttavaa hengailua vaan hermoja repivää solmujen selvittelyä. Ja naapureiden naamoja aidalla, koska kyllä: 4 kissaa on ilmeisesti aikamoinen nähtävyys.



Musta olisi muuten ihanaa lukea, että Suomessa olisi suuntana verkottaa isotkin pihat kissojen turvallista ulkoilua varten. Jokainen kissa olisi sen arvoinen.  

Kaikki kissat voi muuten tippua parvekkeen kaiteelta, vaikka kuinka itse on 100 % varma, ettei oma tipu. Ja kaikki kissat ei sitten tipu jaloilleen. 

Ulko-ovet.

Me asutaan maan tasalla ja meillä on rapun ovi useasti auki. Joku jättää sen aina levälleen ja täti-ihminen sulkee sen, lähes päivittäin. Miksi? No tämän takia.





Kissa voi siis karata rapustakin käsin, mutta se lienee useimmilla harvinaista.Meillä ei, kun asutaan tosissaan maan-tasalla. 

Ulkoilu valjaissa.

Meillä ei ulkoilu kelpaa, mutta jos kelpaisi niin se olisi Nisukka. Joka on karannut multa flexistä pari kertaa. Onneksi molemmilla kerroilla kaveri on rynninyt rapun ovelle (koska olin sulkenut sen), mutta vakavia voisi tapahtua jos se laukkaisi karkuun ja jäisi flexistä kiinni esim. puuhun. 

Meillä kissat käyttävät Vänttisiä. Niissä ne ei ainakaan voi tukehtua, jos jää johonkin kiinni.

Jos nyt sitten niin kävisi, että näistä joku karkaisi. 
Ensin kirkuisin ja itkisin tovin hysteerisenä. Soittelisin varmaan lähimmät kaverit läpi.

Sitten aloittaisin hommat. 

Etsiminen karkin ja lelun kanssa.

Ihan ensimmäisenä lähtisin Cosman kuivakanat purkissa ja sulkalelu kädessä huhuilemaan lähistölle. Aika epätodennäköistä kyllä olisi, että ne kiinnittäisi kissan huomioin, koska ulkona on niin paljon muita stimulantteja. Ja pelottavaa. 

Onneksi muuten asutaan maan tasalla: kissat voi haistaa omat hajut terassilla ja luikahtaa sinne. 

Etsijäkoirat.

Etsijäkoirat, etsijäkoirat, etsijäkoirat. Meillä on siivouskaapissa karvanäyteet per kissakansalainen. Voiskin laittaa niihin uutta karvaa joukon jatkeeksi, materiaalista ei ainakaan olisi pulaa miten niin hukun karvihin?





Ilmoitukset FB ryhmiin ja karkurit-sivustolle.

Somen hyödyntäminen  on ihan ehdotonta. Ihmiset välittävät ilmoitusta eteenpäin ja näkyvyys kasvaa. Monisteet alueelle kannattaa kanssa toki laittaa.



 Loukun lainaus.

Ks. etsijäkoirat. Ja sitten loukkuja lainaa myös eläinsuojeluyhdistykset.


#trumpyourcat. Tämän kuvan takia Elli todellakin pohtii karkaamista, pelkään pahoin ;) 


So far, so good. 
Kukaan ei ole karannut vielä kertaakaan niin, että koko tuota listaa olisi tarvinnut käydä läpi.
Kerran olen karkkipurkki kädessä aamuyöstä kävellyt ympäriinsä ja kuiskien huudellut Nilssonia. Kissa ei löytynyt.

Itkua tihruttaen menin käymään sisällä. 
Tajusin kurkata partsille ikkunasta ja siellähän se. 
Odotteli sohvannojalla makoillen, että koska pääsisi sisään.
























23 kommenttia:

  1. HYvä päivitys:) Kerran kun poikani ja hänen silloinen tyttöystävänsä , nykyinen vaimonsa, olivat lomailemassa, ja kissat Sallan työkaverin luona, niin pääsivät karkuun, koska ekassa kerroksessa olevassa asunnossa oli jätetty ikkunat auki. Koska kissat olivat vieraassa paikassa niin ehkä lähtivät etsimään kotia; sitä ennen olivat olleet ulkona vain valjaissa. Vanhempi kissa löytyi viereisen puiston pusikoista seuraavana päivänä; toinen vasta melkein viikon piinaavan odotuksen jälkeen, samasta puistosta, mutta oli niin paniikissa että ei ensin meinannut tulla millään esille. Onneksi molemmat olivat päätyneet vain ihan lähialueelle .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael :)

      Kissan karkaaminen hoitopaikasta on vielä kamalampaa, varsinkin hoitajille. Se syyllisyyden tunne on varmaan ihan kamala. Ei sillä, että se olisi yhtään helpompaa kissan henkilökunnalle. Onneksi katit löytyivät!

      Toi ikkunasta karkaaminen on niin yleistä. Sitä ei oikeasti tajua, kuinka pienestä raosta kissa pääsee läpi. Sanoin mun äidille, kun saavuttiin sinne, että ikkuna pitää laittaa pienemmälle. Mun silmä oli jo harjaantunut, mun äidin ei. Äiti varmaan ajatteli, että olen taas ylihuolehtivainen. Rako oli pieni, mutta tarpeeksi iso Mimmille.

      Poista
  2. Meillä on niin uusi koti että tänne on asennettu kissaturvalliset ikkunat jotka ei aukea kuin sentin. Ihan kiva juttu, mutta näillä 28 asteen sisälämpötiloilla ei niin kiva juttu :D

    VastaaPoista
  3. Tuo etsijäkoira-asia mua kyllä jaksaa ihmetyttää. En siis kritisoi, vaan pelkästään hämmästelen. Ilmeisesti se toimii, kun sitä kerran käytetään, mutta silti. Eikö koiriin tottumaton kissa pelästy ja mene tolaltaan vielä enemmän, jos sen piilopaikkan ympärillä alkaa tömistää koiraa ja vierasta ihmistä?

    Hyvä postaus tämä! Joka kohta on syytä muistaa. Ja samalla tunnen piston sydämessäni, koska meidän kissojen sirut ei ole muualla kuin Kissaliiton rekisterissä... Suokoon kaikki lemmikkien suojelusolennot, että mitkään lemmikit eivät lähtisi omille teilleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissojen kanssa noi etsijäkoirat hakevat vaan karkurin hajut, eikä niitä päästetä etsimään kissaa. Ne siis ilmoittavat missä suunnalla kissa liikkuu. Sitten alkaa sillä alueella loukutus. Näin olen ymmärtänyt. ( Tuolla etsijäkoirien sivuilla on tosi hyvät ensiapuohjeet muuten, kun kissa katoaa:
      https://www.etsijakoiraliitto.fi/ohjeistus/jatko-ohjeet )

      Mä kanssa yhdyn tohon vetoomukseen lemmikkien suojelusolennoille, ettei yksikään lemmikki katoa!
      Karmaisevin tarina oli facebookissa, missa oli Amor-kissan sivut. Amor oli pelastettu aivan pikkuiruisena ja sitä todellakin rakastetiin niin, että sai omat sivunsa. Kaunis, punanuttu. Tässä keväällä Amor oli päässyt vilahtamaan ovesta ulos ja löytyi auton alle jääneenä, kuolleena. Toinen oli vasta noin 10 kk. Niin surullista.
      Riskit on siis todelliset ja siksi kannattaa olla enemmän varoivainen kuin huoleton.


      Poista
    2. Mun yhden tutun kissa putosi muutamia vuosia sitten parvekkeelta ja kuoli. Tämä tuttu itse kyllä tiesi miten parvekelasien kanssa toimitaan, mutta vieras ihminen oli avannut lasin. Nuori ja utelias kollipoika olikin ruvennut vähän tutkimaan ja pudonnut. Että kyllä varautuminen vain on paikallaan. Myöhäistä se enää sitten on, jos onnettomuus jo kävi!

      Poista
    3. Oi kauheata ! Vahinkoja käy, se on selvä. Ja pahamieli, syyllisyys ja murhe kulkee mukana elämässä loppuun asti. Kaikilla osapuolilla.

      Mutta sitten, kun jonkun kissan oma henkilökunta sitkeästi jaksaa länkyttää, että "ei meidän Kissi Kattinen tipu, se tietää mitä tehdä, ei karkaa jne. niin silloin palaa tällä tädillä hermo. Noissa kadonneiden kissojen ilmoituksissa on selkeästi aika paljon sellaisia, joissa näitä asioista ei ole edes ajateltu. Puhumattakaan niistä vapaana liikkuvista.
      Sitten on feedi täynnä raadon kuvia ja kyselyjä kenen kissa? Nostin tien penkalle.

      Poista
  4. Hyvä, ajankohtainen aihe! Nuo karvanäytteet pitää meidänkin kisuilta pussittaa. Se on hyvä varautua kunnolla, jos niin ikävästi pääsisi käymään että joku kisuista pääsisi karkuteille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin ajattelen, valmistautuminen tässä asiassa pahimpaan ei ole ylireagoimista vaan valmistautumista pahimpaan. Parastahan on, että ne on tallessa vaikkakin sitten ihan tyhäjänpanttina !
      Ps. Otakaa Intostakin karvanäyte ;)

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus!
    Öh, karvanäyte? Kuis mää sen saan näistä nahkoista? Nyppimällä pinseteillä mikrokarvoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi murut, niin totta :O Onnistuisko jokun kankaan hinkuttaminen kissaan ja se sitten pussiin? Koska et kyllä ala mun salarakasta ja sen sisarusta pinseteillä kiusaamaan :D

      Poista
  6. Tähän väliin haluan kertoa, että parvekelasitkaan eivät takaa kissan turvallista ulkoilua parvekkeella, sillä halutessaan kissa saa tuuletusasennossa pienimmällä auki olevan lasin avattua kokonaan ihan ite. Näin kävi tänä kesänä tutuhkolle pennulle, joka menehtyi putoamisen seurauksena saamiinsa vammoihin. Samassa yhteydessä kävi ilmi, että näin oli muiltakin parvekkeilta kissat ihan itse avanneet laseja, ja lähteneet katsomaan maailmaa. Lasitettu parveke tulisi siis myös kissan turvallisuuden takaamiseksi verkottaa.
    Pitääkin nyt vihdoinkin rekisteröidä poikien sirut johonkin täkäläiseen rekisteriin, kissaliiton rekisteri ei taida ruottalaismetsässä paljon olla iloksi, jos nuo päättävät lähteä retkelle kohti Norjaa tai jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamalaa! Tätäkään ei muuten tulisi ajateltua tai siis itse on ainakaan olisi tajunnut. Erittäin hyvä pointti vaikka kamalan tapahtuman vahvistamana :/

      Ei pojat saa lähteä Norjaan, ilman suo missään tapauksessa ;)

      Poista
  7. Hei! Ihan äärettömän tärkeä kirjoitus. Ja yhdyn esirukoukseen että kaikki maailman kissat pysyisivät kotona ja turvassa <3
    Sellainen tuli mieleen, että nykyään on erilaisia paikannussysteemejä. Olen ajatellut hankkia meidän valjaissa ulkoilevalle kissalle sellaisen, että jos jotenkin pääsee hihnasta karkuun, niin kissan pystyy löytämään paikantimen avulla. Niitä vaan on montaa erilaista, enkä saa niiden keskinäisestä paremmuudesta tolkkua. Zooplussa myy yhtä, mutta se on kauhean ison oloinen. Ulkomaisissa verkkokaupoissa on enemmän vaihtoehtoja ja suomalaisissakin joitain, mutta monet on tarkoitettu koirille ja on siksi kissoille liian isoja. Mutta jos tiedät jotain näistä tai joku muu lukija tietää, niin olisi kullanarvoista kuulla kommentteja ja käyttökokemuksia! Ajatelkaa nyt, miten kätevää olisi, kun karanneen kissan sijainnin voisi katsoa jostain ihme appsista kartalta tai se laite lähettäisi koordinaatit tekstiviestillä (näin osa paikantimista ilmeisesti toimii!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Ikävä kyllä mikäli Facebookin kissaryhmien ilmoituksiin on uskominen niin meidän esirukoukset ei auta sitten yhtään. Kauhea määrä kadonneita, päivittäin. Ja koiriakin. >tosi tylsää.

      Toi muuten on tosi hyvä vinkki, täytyykin perehtyä niihin. Olisiko tilanne vielä sellainen, että ne on vielä sen verran tuoreita aparaatteja lemmikkipuolella, koirillehan kaikki kehitetään aina ensimmäisenä ja sitten pienemmille lemmikeille, jos se myy?

      Tai sitten pitää ostaa kisulle oma Iphone, kännykkäpussi ja pistää paikannus päälle uloslähtiessä;)

      Poista
  8. Tosi hyvät vinkit! Ihan sydämestä ottaa nämä jokakesäiset karkailut. :( Meilläkin joku laittaa usein rapun oven auki ja mie laittelen sen sitten mennessäni/tullessani kiinni. Meidän rapun yläkerrassa on vanha kissa, joka saattaa luikahtaa omistajan jalkojen välistä rappuun. Pari kertaa on meidän asumisen aikaan tullut käytävällä vastaan omistaja perässään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan sama !
      Ja samalla myös kasvaa raivo, kun osa kissoista mitkä on löytynyt ovat laihoja, ihmisrakkaita ja selvästi olleet yksin eli todennäköisesti hylättyjä. Argh. Ollapa miljonääriziljonääri niin voisi jättää päivätyöt ja alkaa kokopäiväiseksi kissa-advokaatiksi !

      Poista
    2. Eikun ihan sama : D. Tosta aivan samasta voi saada vähän välinpitämättömän fiiliksen ...

      Poista

Sana on vapaa, kiitämme kommentista :)