lauantai 10. syyskuuta 2016

Aurinkoläiskässä

Kohtahan niitä ei enää ole tarjolla, niitä aurinköläiskiä.
Viime viikolla sellaisen onneksi vielä löytyi. Samalla siihen suhahti yksi kissa.

Vauhtiveikko
Lämpö on välillä niin kummallinen, että kissa saattaa siinä vallan riehaantua ja kaatua katolleen. Ks. kuva yllä.
Kunnes vauhti loppuu. ks. kuva alla.


Kohtahan tässä onkin sitten edessä puolen vuoden valoton aika, että hyvä kun katti käyttää kaiken valon vielä hyväkseen.

Mitä? Valo katoaa? MITÄ? 

tiistai 6. syyskuuta 2016

Kurssilla

Kamera ja kissat. Kissat ja kamera.

Nyt koitti hyvä hetki kurssittaa itseään, kun kerrankin muistin työväenopiston hakuajan ja pääsin digikamerakurssille. Alkeiskurssille. Nyt on jo pari uutta namiskaa selvinnyt eli ollenkaan turha juttu, vaikka paljon jo näemmä tiedänkin.




Parasta kurssissa on se, että joudun käyttämään uutta parkkikiekkoa. Me voitettiin Tassulinnan arpajaissa maailman magein neonpinkki parkkikiekko.....


Jossa kissantassuja ja kissa. Katti. Kisu. Miuku. Mauku!

Jaa. Vai kamerakurssilla. Kerro ihmeessä lisää, mä joko kuuntelen tai nukahdan.

Ja hei! Kyllä on maailma pieni: Mimmin kotihoitaja  J on samalla kurssilla, siis se Rekkujen ensikoti mistä Mimmi pikkuruisena meille muutti! Ha. Onpa hauska sattuma.

lauantai 3. syyskuuta 2016

Elli viis vuotta !

Sanotaanko niin, että 4 kissan synttäreitä on välillä niin hankala muistaa.
Nytkin tuli kuukauden huti. Ne oli 4.8.

Ensin olin ihan, että ollaan vaan hissukseen enkä mainitse asiasta mitään, mutta koska Elli on muutenkin niin aliedustettuna täällä blogissa niin ei käy. Elli ansaitsee päivityksensä, vaikka sitten myöhässä!

Tuli kiire soittamaan Mialle, kun tämän kuvan näin! Tässä muuten Ellin kotihoitajan oma blogi, siellä on omia kissoja ja pikkuruisia hoitolaisiakin parhaillaan ;) 
Ellin tarina kerrottuna vuonna 2012.  Ylenpalttinen riehuminen on jäänyt, mutta puskeminen ei.
Kitinä painiessa jatkuu edelleen ja rakkaus ruokaan.

Kah, mun kameralla saa tälläsiäkin kuvia! 
Ihmisen kanssa on kiva leikkiä, karvakansalaisten kanssa taas ei niinkään - paitsi jos on voitolla. Kynsin leikkaaminen on edelleen haasteellista, mutta nykyään me tiedetä daamin kommervenkit ja joku ei vaan pääse pakoon.

Tämäkin filtteri oli ihan kamerassa itsessään mukana. Katoha.
Yksi juttu mitä ei ole muuttunut ollenkaan: Ellin kauneus. Elli ihastuttaa kaikki uudet ihmiset kauneudellaan, Sheba-kissa mainitaan lähes aina.

Ihana Elli ! 
Aikuisen Ellin elämään on astunut rapsuttelu. Ennen niin tarkka katti on tajunnut koko kehon rapsuttelun ihanuuden ja nykyään neitoa saa rapsutella masusta ja leuan altakin. Jos oikein osuu sormet oikeaan kohtaan niin Elliltä lähtee jalat alta ja katti kumoutuu kyljykselleen. Sitten jatketaan rapsuttelua.

Pelkkiä silhuettikuvia tarjolla, huomaan...
Ikävä kyllä Ellin inho kameraa kohtaan on säilynyt muuttumattomana. Jutun ensimmäistä kuvaa lukuunottamatta, kuvat on otettu lauantaina 3.9. Tarjolla profiilia, koska naamakuvat ei vaan Ellille sovi. Ei, ei ei.

Huolimatta siitä, että Elliä ei blogissa niin usein näy niin on se ihan yhtä rakas kuin muutkin. Kotiin tulessani annan ensimmäisenä Ellille suukon kirsulle rapsutusten kera ja sitten vasta muille. Aamulla suukotan Ellin ensimmäisenä ennen kissojen ruokaa.  Ellin kanssa me leikitään nouda-leikkejä.

Elli on ihana, kaunis ja ihmisiä rakastava puskurikatti ja me ollaan todella onnellisia, että Elli on meidän perhettä 

maanantai 29. elokuuta 2016

Päpärätzzi iskee jälleen

Mitä vanhemmat edellä, sitä nuoremmat perässä. 



Kaikki varmaan yllättyi, että se oli Nisu joka inspiroitui Böön esimerkistä?