maanantai 18. maaliskuuta 2013

Exlibris

Ja täti-ihminen kun luuli, että kissat ei sentään kirjoja omi.


Omii ne. Lukemisen saa täti-ihminen sentään suorittaa ihan itse. Jos kirja ei ole Herran Nilssonin käytössä.

18 kommenttia:

  1. Tuommoinen erehdys täti-ihmiseltä? :) Oho. Hra jatkaa vaan unelmointiaan, ei kissalta kirjaa voi viedä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, amatöörimäinen virhe! Kissa sai jatkaa hommiaan, täti-ihminen lähti pyykinpesuun ;)

      Poista
  2. Kissa näyttää hyvin viisaalta, ehkä se on kirjaviisas :)
    Meillä Sulo järsii kirjojen kulmia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ilmeisen kivaa toi peffan kautta oppiminen, naama voi olla silloin viisaassa ilmeessä ;) Toivottavasti Sulolle on tarpeeksi järsittävää, ettei samaa teosta tarvi "lukea" joka kerta ?

      Poista
  3. Aa, tätä se siis tarkoittaa, kun kirjastossakin on osa kirjoista "varattu"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava huomio, tätä se on! Kotikirjastossa erona on se, että varaus voi olla ikuinen ja vaihdettavissa seuraavaan kirjaan vaikka lennossa.

      Poista
  4. näkeehän tuosta syvällisestä katseestakin, jotta hän on hyvin kirjaviisas kissa. Eikö palvelijansa ole vielä hoksannut, jotta kirjan voi avata ja lukea herralle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avonainen kirja herättää kirjaviisaassa kissassa halun päästä se kirjan alle niin että kirja siis kissan selän päällä kattona. Silloin on erityisen hankalaa lukea ;)

      Poista
    2. Onnistuu erinomaisesti sohvalla, selällään pötkötellessä. Pää tuetaan hyvin tyynyillä, otetaan kirja kaksin käsin ja säädellään käsivarsien kulmilla kirjan korkeutta jotta kirjaviisas mahtuu siihen vatsan ja kirjan väliin. Sitten kysytään, mistä kohdasta kisu tahtoo luettavan ja ryhdytään viihdyttämään kisua.
      Meillä kelpaa ihan keittiön pöydällä oleva kirja, sen päälle asetutaan mukavasti ja ryhdytään imemään viisautta, silloin yleensä ovelana otan esille toisen varaamani opuksen.

      Poista
    3. Kaikki vinkit ammattilaisilta otetaan vastaan, mä olen vielä ihan noviisi näissä hommissa. Kiitos, eritoten ihastuin keittiönpöydälle asetettuun syöttiin :D

      Poista
  5. Ai ei omi vai? Mitenniin? Nilsson omii näköjään ja meillä käydään sangen usein juuri siihen kohtaan, mistä pitäisi seuraavaksi lukea ;)

    Eikä muuten auta, vaikka kissalle levittäisi oman opuksen. Se omii kumminkin sen, mitä ihminen aikoi lukea. Tai kirjoilla ei ole kokeiltu, mutta mun isä kokeili joskus sanomalehdellä, kun oli vastaava ongelma. Oli levittänyt kissalle oman lehden, mutta ei kuulemma auttanut :D

    Ellalta muuten erittäin hyvä huomio! Sitähän se tietysti tarkoittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyl Nilsson omii. Hyvä muuten että empiirinen tutkimus on jo tehty asian tiimoilta niin seuraavalla kerralla mä en avaan Nilssonille omaa Tolstoita ( jooniin, eihän toi missään tapauksessa ole MichaelMonroen elämänkertä )turhaan :D

      Poista
    2. Hyvä valinta Nilssonilta (ja ihmiseltä) se Mich... EIKU Tolstoi! ;)

      Poista
    3. Joo meillä luetaan vaan korkeakulttuuria ;)

      Poista
  6. Tuohon ei ole vastaan sanomista. Kirja on Nilssonin.
    Varsin muikea ilme Nilssonilla♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NIlssoninpa hyvinkin. Vaan mikäpä meillä EI olisi Nilssonin....

      Herra N katseli samalla luonto-ohjelmaa, kun tuossa opiskeli kirjan sisältöä peäkautta - siksi varmaan ilme muikeana !

      Poista
  7. Eipä tuosta pepun alta oikein kirjaa uskalla ottaa... Meillä Harmi tykkää lukea mun kanssa silloin jos makaan sängyllä selällään. Luonnollisesti se tulee siihen kasvojen ja kirjan väliin, joten en sitten näe tekstiä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai mutta kuka muka vaihtaisi Harmin tuijottelun lukemiseen ?

      Ihan hassuja nää meidän kissat :D

      Poista

Sana on vapaa, kiitämme kommentista :)