lauantai 18. marraskuuta 2017

Leipomo Karamelli Elli

Yksi juttu, minkä Elli ottaa ruuan lisäksi tosissaan on viltin lutkuttaminen ja leipominen.
Katsokaa vaikka, ammattilainen työssään!




Samallahan tuossa tuli kissaekspertin syväanalyysi Ellin motiiveista lutkuttaa, jolla ei ole mitään tieteellistä pohjaa eikä tällä ekspertillä myöskään natsoja moisia syitä levitellä.

Oma kone on edelleen sairaalassa. Niin ahdistavaa oli olla ilman blogia, että täti-ihmisen oli pakko kaivaa vanha, hidas aparaatti naftaliinista, että saisin edes yhden jutun maailmalle. Se oli tämä.




keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Pakkopaussi blogissa

Se tunne, kun päivität tietokoneesi.
Sitten se tunne, kun tietokone ei enää päivityksen jälkeen toimi.








Täti-ihmisellä on edessä miniloma huomisesta alkaen.
Konetta on huollossa alettu hoitamaan vasta pari tuntia sitten ( koska tottakai, soitan mitä sille kuluu).


Pahin skenaario on, että kone pääsee kotiin vasta ensi maanantaina ja kaikki varastoon kirjoitetut jutut on jo eetterissä.




Apua. Tämä tilanne on gamala.




maanantai 13. marraskuuta 2017

Onnellinen

Matzo ei ole mikään helppoheikki, ettäs tiedätte.
Sen pitää olla ainakin muutama tunti varuillaan, kun sen oma Nuori Aikuinen tulee käymään, koska ei vaan voi tietää. Se on ihan varmaan muuttunut ja pahat pielessä. Kuten rapsuttelu väärään aikaan.


Muutaman tunnin jälkeen voi jo sen verran relata, että välillä voi parkkeeratakin Nuoren Ihmisen lähistölle. Vähän käydä sylissä, mutta mitään turbolääpintää - ehei!



Sen vuoro on vasta seuraavana päivänä.

On ne söpöjä yhdessä. Ja onnellisia.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Elma! Lemmikkimessut !

Tunnustan heti alkuunsa, että mulla oli tällä kertaa ihan kamalan laiskat messut.
Mikään ei huvittanut, mitään ei jaksanut ja käymättä jäi kässämessut ja outletexpo. Sekä metsämessut, mutta nehän on jäänyt käymättä varmaan  joka kerta.


Mutta huolimatta vähäisestä aktiivisuudestani, löysin tällä kertaa jopa kaksi reklamaation paikkaa. Toinen menee Messarille ja toinen messuvieraille.

E-lippujen kanssa oli ongelmia.
Hyvä idea, mutta ideaa pitäisi jalostaa vielä lisää. Mm. lippuihin  pitäisi ehdottomasti saada jotkut tunnisteet. Ne pitää pystyä erottamaan toisistaan, varsinkin kun meille annettaan niitä blogiin arvottavaksi. Olin ilmeisesti laittanut arvonnan voittajalle saman lipun kahdesti, koska email niputti ne yhteen viestiin enkä pystynyt päättelemään minkä lipun olin jo lähettänyt. Voittaja joutui ostamaan toisen lipun sitten tyttärelleen. Onneksi ollaan Korismutsin kanssa kavereita niin homma saatiin hoidettua Messarin edustajan kanssa siellä sillä istumalla. Kiitos Messarille siitä!

Lefmä.

Messuvieraat.
Eläimet ei ole messuilla teidän leluina. Se ei ole hauskaa, kun possu yrittää syödä sanomalehteä kädestäsi. Se ei ole hauskaa, että pelottelet kissoja näyttelyhäkeissä. Se ei ole hauskaa, että tökit ja lääpit eläimiä oman tahtosi mukaan. Voisi luulla, että kyseessä olisi lapset? Nokunei. Ihan aikuiset. Opetelkaa kunnioittamaan eläimiä ja ihan vaikka ihmisiäkin. Jooko?

Lisko.


Laskuudesta huolimatta olen tosi tyytyväinen että lähdin, koska pääsin nauramaan Neron emännän ja isännän kanssa Elman puolella. Neron isäntä on niin kohtelias, että sen mielestä meidän jutut on ihan parhaita. Kai?

Käärmes.

Sitten sain nauraa Neron emännän tyttären kanssa (Neron blogissa vilahteleva Ketun ihmisäippä) ja hengailin mun salarakkaan ihmisäidin Kaisun kanssa.

Talli.

Ilonan ja Zetorin Anan kanssa kuunneltiin tosi kiva eurooppalaisten kissojen esittely.
Kävin pillittämässä Naukulan mamman korvanjuuressa Nisua ja eurooppalaisten kissojen aliarvostusta.

Noomi.

Vaihdoin pikaisen sanasen Täplätyttöjen Annin kanssa ja hengailin Arkiporinan Paulan kanssa. Ja Telliksen, Naukulan Sulon Puolu-tädin ihmisäipän kanssa.

Käärmes.

Joko uskotte, että meigä tuntee tyyppejä ja seilaa sulavasti kissa- ja koiraporukoissa ? Ainakin lesoilin siihen malliin tässä. KöhKröh ;)

Kanoja.

Mutta siis joo. Messut.
Iso plussa: PrimaCat oli taas paikalla messutarjouksineen.Sinne pitää pyörähtää aamulla ostoksille, koska tänään en vaan jaksanut nähdä sitä vaivaa.

Kovasti keskityin katselemaan vaihteeksi ihan jotain uutta eli herppejä. On ne jänniä eläimiä.

Lisko.

Keppihevoskisat oli edelleen tosi liikuttavia ja harrastajat tosissaan. Se on kyllä niin omituinen laji, että siitä on pakko tykätä !

Kisa-areena.
Ja hei ! Vuonna 2016 kuvasin nämä.

Lilli ja lyyli.
Onko tytöt  vähän kasvanut?

Lilli tai Lyyli.
Lilli tai Lyyli.
Oli siellä sitten taas noita pikkuruisiakin.

Ragnar ja Rollo.

Miten voikaan kuulkaa tämä täti rakastaa possuja!!

Ragnar ja Rollo hereillä.
Ja sitten se päivän toinen  pillityksen aihe.
Meidän kansalliskissan arvostuksen puute. Miten repikään sydämestä, kun kuuli kuinka eurooppalaisten edelleen sanotaan olevan vaatimattoman näköisiä ja tylsiä. Kissatuomari Kristiina Raunio teki kyllä parhaansa saadakseen muutosta tähän. Kuinka kauniisti hän näistä kissoista puhuikaan ja ihan syystä.

Suomen kansalliskissoja: mustasavu, musta ja valkoinen.
Rodulla on terve geenipohja ja kissoja löytyy vaikka missä väreissä. Jos rotua osataan arvostaa ulkomailla, miksei sitten meillä täällä kotona?

Mutta kyllä sitä piti käydä vähän sössöttämässä ihan toiselle rodulle.

Aada.

Nakut vaan jotenkin vetoaa muhun. Niin kovasti. Katsokaa nyt, toinen laittoi tassun tohon mun pullealle kädelle ja piti sitä siinä vaikka kuinka kauan. Iso, ISO SYDÄN.

Kyllähän mä sittenkin sain sentään kuvia otettua. Niistä päätellen mulla oli oikeasti kivat messut!

Teilläkin voi olla, koska huomenna vielä ehtii. Messut auki klo 10-17 ja mm. Naukulan Noomi on eurooppalaisen ständillä hengailemassa.