lauantai 29. marraskuuta 2014

Lampunhenki

Nyt pääsi herra Nilsson puusta kuin palokunnan kantamana (vastaa sanontaa kuin koira veräjästä, ihan ite keksin tai sitten en).

Siellä se kajo on
Lamppu pysyttiin puhaltamaan henkiin ja se on nyt tuunattu kokoon.

Vähän vinossa ehkä?
Näin on herra Nilsson uusi elämä korvalappuina pantu toistaiseksi jäihin.

Tai no, oli se jäissä jo melkein heti tapahtuman jälkeen.

                                                           
Lainattu Koululaisen sivuilta
Eihän tuota Sisustaja Suurta voi kun rakastaa ihan pöpinä ! 

14 kommenttia:

  1. Olisihan niillä korvalapuilla ollut kovasti tunnearvoa :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin :D En lainaisi kelleen, ite pitäisin !

      Poista
  2. Loppu hyvin! Nilsson on kieltämättä mahdottoman suloinen ♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ollaan ihan pehmona toiseen, nukutaan yhdessä ja muutenkin se vaan seuraa muo kokoajan. Silloin, kun ei sisusta ♥

      Poista
  3. Niin se on. Kissojen kanssa asuessa asunnolle tehdään säännöllisiä stressitestejä ja tulosten mukaan möbleerataan :D

    VastaaPoista
  4. Ei olis ollut yhtään kiva jos Nilsson ois joutunu korvalapuiksi ja kyllähän sen ymmärtää, kun saman katon alla asutte että Nilssoinkin kuuluisi saada sisustaa oman tahdon mukaisesti, se olisi reilua ;--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nilssonilla on kyllä todella suuri sisäinen palo noihin sisustushommiin, blogi on täynnä sen työnäytteitä ;D

      Poista
  5. No niin :) Kyllä Nilsson tämän tiesi!

    (Ja minä painoin eilen vahingossa peukku alas päin ruutua edellisessä postauksessa, ei ollut tarkoitus, en sitten saanut sitä enää poistettua)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mammaa manipuloidaan täällä koko ajan, tassun alla ollaan ja säästetään seuraavaa tuhoa varten...

      Ja hyvähän se välillä vähän peukkua alaskin päin saada, pitää bloggaajan sopivan skarppina ;)

      Poista
  6. Hehe, kissaihmisenä en voi kuin nauraa. On nimittäin aika monta arvokastakin tavaraa hajonnut kissojen kynsissä ja vahingossa - tietysti. Eipä se suuttuminen auta yhtikäs mitään, kun ovat niin söpöjä : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt mäkin pystyn jo avoimesti ja sydämestäni nauramaan, kun sain lampun kasaan. Vaikkei se samassa kuosissa ole kun alkujaan ;)

      Poista
  7. Hyvä kun Nilsson säästyi vielä nahkurin orsilta, söpöys voitti. Taitaa onneks jatkossakin olla painavampi peruste :-). Mut hei, älä niitä kissakavereita huudata, se ei oo kivaa :-(.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Söpöys voittaa aina ;)

      Täälläkin toivotaan rauhaisia leikkihetkiä, tyhmäähän se on olla jengin kiusaaja!

      Poista

Sana on vapaa, kiitämme kommentista :)