Ensimmäisen kerran oivalsin tämän Royal Caninin Suuressa Kissaseminaarissa, Tuire Kaimion luennon jälkeen. Suihkepullo tyynyn vieressä nukkuva täti ruiski sisustajaa yö toisensa jälkeen. Nisu toki sisustuksen lopetti, sillä hetkellä, mutta kissa ei oppinut siitä mitään. Todisteena päivä toisensa jälkeen toistuvat sisusteluyritykset.
 |
| Herra Nilssonin tekosia. Emme arvosta kauhean paljoa. |
Viime lauantaina istuin taas silmät sydämenmallisina Tuiren luennolla. Vaikka olin jo kuullut valtaosan luennosta aiemmin, olin taas aivan ihmeissäni ja täynnä oivalluksia. Tuire on todellakin uskomattoman taitava eläinkuiskaaja ja suurta ihastusta herättää Tuiren kunnioitus kissoja kohtaan. Tai no, siis kaikkia eläimiä mutta varsinkin kissoja kohtaan.
 |
| Suihkupullo siirtyi eläkkeelle ja Nisun kulkureitti blogattiin kameran laatikolla.Se kun oli oppinut kaatamaan noi kirjat kumoon ja käveli niiden yli hylylle. |
 |
| Aina muo syytetään.... |
Tuiren tasoista kissakuiskaajaa tästä tädistä ei tule koskaan. Mutta pienin askelin eteenpäin ja uusia luentoja toiveikkaana odotellessa. Tärkeintä olisi nimittäin sisäistää se, kuinka noi saataisiin niihin huoltotoimenpiteisiin innolla osallisiksi, eikä pakotettuina sietämään. Vielä ei olla siellä asti.
Miten ruudun sillä puolen, onko siellä kissakuiskaajia vai täti-ihmisen kaltaisia kärsimättömiä laiskureita?
Täällä on täti, joka on ainakin oppinut kissoilta ja muilta eläimiltä kärsivällisyyttä, mutta matkalla ollaan edelleen... suihkepulloa joskus harvoin olen käyttänyt, mutta kun se rankaisunkin pitäisi tapahtua samalla sekunnilla kun eläin tekee väärin. Palkitseminen ja houkuttelu toimivat tietty huomattavasti paremmin!
VastaaPoistaVoi Nisurin ilmettä! ♥
Kyllä mullekin on jonkin verran oppia kärsivällisyydestä tullut,mutta ei tarpeeksi. Ei mulla kyllä sitä tullut lapsenkaan kanssa - mussa on joku valuvika ;D
PoistaTottahan tuo. Mutta kun on olemassa sellaisiakin epätoivottuja paikkoja, joihin pääsyä ei saa estettyä. Ei sillä että suihkepullokaan auttaisi meillä sen enempää kuin teilläkään... Suihkepulloa on käytetty, ja siitä myös kärsitty. Nythän Friedelle ei voi käyttää suihkutettavia lääkkeitä ihovaivoihin, koska se saa stressin ja pissivaivoja, kun ei ymmärrä tilannetta.
VastaaPoistaOlen kyllä käyttänyt oveluuttakin. Tärkeiden papereiden repiminen loppui, kun rapistelin salaa ja kissan huomaamatta niihin pippuria. Kaapin ovet on teljetty, jos sinne ei saa mennä (ja on mahdollista teljetä). Verhot on vaihdettu ja kauan sitten ei-revittäviin. Sohvaa saa raapia mun puolesta, pääsenpähän siitä joskus eroon.
Niin että keskustelut jatkuvat. Meneillään on kymmenes vuosi. (Figo on aarre, noin kilttiä kissaa ei olekaan. Tosin osin johtuu siitä, että se on aika arka joissain asioissa. Se ei nuorena tarvinnut (no, sietänyt) äänikieltoja tms. lainkaan, vaan riitti kun näytti kädellä poistumissuuntaa. Sen jälkeen se ei tehnyt samaa enää. Nykyään saattaa jo "joutua" normaalilla puheäänellä kysymään, että mitähän luulet tekeväsi. Siis sen kerran kun se jotakin sopimatonta tekee, mitä voi sattua puolivuosittain tai silleen. Joku keski-iän villitys varmaan...)
Onneksi meillä meni suihkupullo pannaan ennen kuin ehdin tekemään mitään isompaa pelkoa. Meilläkin kun sitä astmasuihketta pitää antaa lähes päivittäin.
PoistaUskon, että keskustelut eivät koskaan lopu. Ei siellä, ei täällä ;) Ne keksii aina uusia juttuja, joiden kanssa menee sormi suuhun kunnes ehkä keksii jotain tai sopeutuu tilanteeseen :D
Haluaisin olla kissakuiskaaja, joka olisi aikanaan opettanut kissat siihen, ettei ruokaa tule esim. aamulla silloin, kun kissa tulee herättämään. Valitettavasti vahvistan tätä joka aamu, että näin juuri tapahtuu. Iltaruokaa Paavo ei kärtä samaan tapaan, kun se oli Harmin hommia...
VastaaPoistaMuuten kissat eivät kovin paljon ole syöneet hermoja, toki esim. tavaroita tiputetaan lattialle ja siksi tärkeät tavarat on kaapissa. Aikoinaan Paavo roikkui myös pöydän yläpuolella olevissa lampuissa ja sai niiden paperivarjostimiin jo reikiäkin, mutta ratkaisimme asian niin, että lamput nostettiin ylemmäs, vaikka se ei sisustuksellisesti kovin hyvä ratkaisu ollutkaan.
Aikoinaan kissojen tullessa myös ajattelin, että kissat ei saisi kulkea keittiön tasoilla ja kyllä ne alas aina hyppäsikin vain komentamalla, mutta toki ne yksin ollessaan kulki tasoilla edelleen ja sitten aika pian omat ajatukset muuttui, että onko tuolla nyt niin väliä, vaikka kissat siellä liikkuvatkin... Ruokapöytään ne ei sentään hypi, jos ihmiset syö, joten se riittää!
Summa summarum, me ollaan ihan lapasia näiden kissojen kanssa :D
Huoltotoimenpiteet olisi kiva osata tehdä ilman pakkoa, nyt ne yritetään tehdä mahdollisimman nopeasti.
Tuo seminaari on varmaan ollut mielenkiintoinen. Oletko katsonut Jackson Galaxyn ohjelmaa My Cat From Hell? Suomessa tulee Frii- kanavalta vähän satunnaisiin aikoihin. Siinä on ollut ihan hyviä vinkkejä moneen ongelmaan, vaikka toki vähän viihtellinen ja saman kaavan mukainen ohjelma onkin.
Kaimio muuten pitää omilla kissoillaan epämäärisiä ruoka-aikoja, ihan tarkoituksella. Olisin pitänyt minäkin, jos olisin tajunnut mutkun en ole. Joka aamu, klo 5.30 - 6.00 yksi laiheliini tulee herättämään ja täti nousee antamaan raksuja pojille ;D
PoistaMä olen Jacksonin suuri fani, ollut vuosia. Fiksuja juttuja, kunhan tosissaan karsii ne formaatin vaatimat jutut pois. Joku on kehunut sen kirjojakin, pitäisi melkein ostaa. Vaikka mä niistäkään mitään varmaan oppisi ... terkkuja vaan tältä toiselta lapaselta ;)
Hmmm. no mä oon yrittänyt elää sen mukaan, että ihmisellä on isommat aivot ja siksi on ihmisen velvollisuus olla ovelampi ja järjestää asiat niin, ettei epätoivottuja härdellejä tapahdu. Ei ole täydellisesti onnistunut varmaankaan, mutta periaate ... Mitä pakollisiksi koettuihin huoltoihin tulee (lääkkeiden antaminen, hammaspesut jne) ne on niin lyhytkestoisia, että musta riittää että ne siedetään. Ei niistä tarviikaan tykätä. Ne on vain sekuntien pätkät elämää, joka on muuten kissoja miellyttävää.
VastaaPoistaFiksusti olet ajatellut, olisinpa mäkin ;)
PoistaHuoltohommissa neljän kissan kanssa auttaisi aikalailla se, että ne sietäisi hommat paremmin. Mutta itsehän mä siihen voin vaikuttaa hieman siedättämällä ;)
Joskus on kyllä ollut suihkepullo, mutta ei sitäkään pitkään aikaan. Se taisi olla sitä aikaa kun ruffella oli vielä piilokives josta ei vielä tiedetty ja se mourusi yötäpäivää eikä antanut meidän nukkua :DD Mutta muuten meidän kissat on niin laiskoja ja kilttejä etteivät tee mitään pahaa. Mattoa yrittävät raapia ja silloin yleensä huudetaan ei ja sitten se loppuu. Samaten Coco yrittää syödä Ruffen raksut hyppäämällä pöydälle mutta kun sanoo tomerasti ''Coco ei, alas'' lähtee poitsu kiltisti pois ja sanoo miau tai villiintyy ja juoksee makkariin. Ruffekin ymmärtää puhetta jos joskus olisi Cocon ruokia vailla. Silloin kun sanon ''Rufus, eiiiiii, Rufus eiii'' poitsu vaihtaa suuntaa, ihan ilman huutamista! Välillä noillakin on kyllä semmosia jukuripäiviä etteivät usko mitään ja ovat varsinaisia kakkapäitä :--D Rakastan ♥
VastaaPoistaOnneksi ei mennyt nyt ihan pelkäksi kehumiseksi, olisin tullut tosi kateelliseksi :D
PoistaMä yritän tehdä parhaani ja yritän olla palkitsematta poitsuja 'huonosta' käytöksestä. En ole kissakuiskaaja, mutta haluaisin olla. Mulla on tästä aiheesta blogipostaus ollut kehittymässä jo jonkin aikaa, taidan julkaista pian, jos vaan saan valmiiksi...
VastaaPoistaTon kanssa mun pitää skarpata, mä saatan hyvinkin olla aivan pälli ja saatan hyvinkin vahvistaa huonoa käytöstä justiinsa huomioimalla kissat (nisun..)
PoistaInnolla jään odottamaan sun juttua!
Täällä ollaan eletty jo 28 vuotta kissojen kanssa ja vasta nyt tuntuu siltä, että alkaa päästä kärryille, kun kaikki virheet on jo tehty. Suihkepulloa on joidenkin kissojen kanssa tullut käytettyä, mutta hyödyttömäksi todettu. Eihän se koskaan ole siellä missä sitä tarvittaisiin ja lopputuloksena kissa oppii ennemmin pelkäämään omistajaansa suihkepullo kädessä. Nykyisestä entisestä löytökissasta huomaa selvästi, että suihkepulloa on entisessä elämässä käytetty, kun se edelleen luikkii pulloa karkuun, vaikken itse sitä koskaan ole käyttänyt. Samoin kaikki hiuslakat yms. suihkeet saa kissan luikkimaan tiehensä. Onneksi nykyään netistä ja teiltä kissabloggareilta saa valtavan paljon paremmin tietoa ja vertaistukea kissanhoidosta <3
VastaaPoistaKissojen kanssa nämä kaikki koulutusasiat ja muut on vielä niin lapsenkengissä, kun niistä ei vaan ole puhuttu. Myytit kissoista elää niin vahvasti vieläkin joten kantapään kautta homma etenee. Kuten sullakin, jokunen vuosi takana ;D
PoistaIhanaa kun näistä jutuista voi olla muillekin hyötyä, vitsit mulle tuli hyvä mieli. Kiitos ihanista sanoista ♥ Ja todellakin, netistä. Fiksuin kaverini ;)
Mäkin olen suuri Kaimio-fani - hänellä on myös parhaat heppapsykologiavinkit. <3 Meillä kissojen huoltotoimenpiteet on ollut helppo opettaa, koska Nuppu vain on luonteeltaan ihan yltiöleppoisa ja Juju mega-ahne; Puipan saa taipumaan palkitsemalla ihan mihin vain. Tuhmaa käytöstä (lähinnä siis kerjäämisen yhteydessä tapahtuvaa ripsuttamista ja komentamista) olen pyrkinyt karsimaan niin, etten anna mitään huomiota. Sitten kun katti (= Juju) hiljenee ja on nätisti, ruokakin tulee. Ei ole kamalan tehokas tai nopea tapa (ja vaatii itseltä pitkää pinnaa), mutta jos reagoisin muuten, niin ihan varmasti käytös pahenisi. Aika lailla meidän otukset elävät ilman sen suurempia rajoituksia, mutta tietävät kyllä, mitä tarkoittaa "ei" ja "alas". Eri asia, huvittaako heitä aina totella. Silloin nostan pois ja yritän olla nauramatta ja suukottamatta. ;)
VastaaPoistaKaimio on aivan ihmeellinen eläinkuiskaaja, mä olen mun yhdeltä hevoskaverilta kuullut kanssa että hevoshommat on sillä todella hyvin hallussa.
PoistaFiksuja keinoja olet käyttänyt, varsinkin nostan hattua tolle suukkottelusta pidättäytymisestä - se ei ole helppoa :D
Meillä onkin tosi kiltit kissat, suihkepulloille tmv. ei tosiaan ole ollut tarvetta. Ei mun mussukat tahallaan tee mitään pahaa :D Kiuas ja kuuma hella ja muut vaaranpaikat on pitänyt opettaa, mutta en oo varma, onko ne nyt lopullisesti vieläkään menneet jakeluun. :p Ihan pienistä (vaarattomista) jutuista en kyllä ite jaksa hermostua ja tuota käytöksen estämistä oon harrastanu (esim. raapimatolppa sohvan eteen ettei sohvaa raavita)..
VastaaPoistaVarmasti oli mielenkiintoinen luento!
Oikeastaan meillä on Nisu se suurin murheenkryyni, muista ei nyt niin ole ongelmia ;)
PoistaHuoltohommat menee meillä uudelleen opetteluksi nyt kun asun yksin, ennen kynnet leikattiin nuoren aikuisen pidellessä katteja ja homma saatiin valmiiksi muutamassa minuutissa.
Hienoa, että olet käynyt kuuntelemassa luentoja aiheesta. Tekisi meille kaikille hyvää. Minulla on kyllä kiltti kissa, koska teen kaiken, mitä se haluaa : D
VastaaPoistaAjattele, jos kissan saisi tottelemaan, se ei olisi enää kissa vaan koira ja sitähän me emme toivo : )
Sulla on hyvä kouluttaja, siis :D
PoistaKoiraa en kyllä noista tahtoisi, se on totta. Mutta jotkut jutut olisi kiva saada hoidettua helposti ;)
Otit tärkeän aiheen esille! Meilläkin ollaan tässä "matkalla", eli ei rangaista kissoja millään tavalla, edes eristämällä tai puhaltamalla naamaan. Pääosin se (positiivinen vahvistaminen /muulla tavoin estäminen) toimii, ja mikä kivointa, myös silloin kun ei olla itse näkemässä – Ei silti tietenkään aina: http://kissankokoisiakirjaimia.blogspot.fi/2016/04/diplomityo.html
VastaaPoistaLisäksi kissat ovat omia persooniaan ja toisessa voi olla rutkasti enemmän haastetta kuin toisessa, mitä vaikka hoitotoimenpiteisiin totuttamiseen tulee. Näin ainakin meilä
t: Franky, Hani, Tesla ja ne koulutettavat ;)
Voi apua toi teidän lipastoäksidentti :D Naurattaa, mutta vain siksi ettei kukaan elävä vahingoittunut !
PoistaPostiivinen vahvistaminen on se juttu, te olette aivan Kaimion kanssa samoilla linjoilla. Mä täällä nyt yritän opetella sitä, mutta -ei- lipsahtelee kokoajan suusta. Ja välillä joku per...kanssa ;)
AUTS! Kyllä sisustajalla on melkoiset voimat tassuissaan!
VastaaPoistaSe on, hylly olisi saanut olla kanssa vahvempi ;)
PoistaTerkut täältä neljän rescue-kattisen pesueesta+ liskoset ja ihmissakki päälle. Täällä oli alussa ihan tovin käytössä se vesisuihkuttelujuttu, mutta tajuttiin äkkiä ( sipelsi sen verran!), että kun joudumme myös näitä midän liskosia sumuttelemaan ( nahanvaihtoa helpottaa!) niin ei voida sumutella liskoja, kun kissat alkaa poukkoilee ja stressaa...Homma loppu ihan alkutekijöihinsä. Meillä kissat on tooooosi näpsäköitä avaamaan ovia, joten...löysimmät ovenrivat käänsimme sillai että ovi avautuu ylöspäin ripaa nostaen ei alaspäin. Helsu tykkää mouruta yöllä...hyvin äkkiä oivalsimme, että moukumiseen yhdistyy erilaisten pikkuesineiden kantelu...yöksi laitetaan vaan tietyt esineet pois. Pirtsulla loppui varpaiden nakertelu ja niiden kimppuun syöksähtely ihan vain leikittämällä ja sillä että neitin ei enää tarvinnut saalistaa ja jahdata ruokaa. Sai syödä ihan rauhassa omaa sapuskaa. Sepellä on ruoka sen suurin rakkaus ja entisen elämän painolasti raskas niin ollaan laajennettu sen reviiriä lenkittämällä sitä valjaissa ja leikittämällä. Täällä tehtiin niin että kissoille tehtiin omat mahdollisuudet poukkoilla ja pomppia ja kiipeillä laitettiin kiertämään hyppyhyllyjä ja tarkkailupaikkoja niin joka kissalla on omat paikat ja mahdolliuudet toteuttaa itseään. Kirjahyllyt on sellasissa paikoissa että kattiset ei pääse niihin touhuaan..
VastaaPoistaKattimaisin terkuin: HimsKatti,HelsKatti, PirsKatti ja Sepe
Hitsit, teillä on asiat hoidettu just niin kuin pitääkin - KADE ;)
PoistaSitä pitäisi vaan oikeasti ottaa näistä sunkin ohjeista oppia, kun ne selvästi toimii! Lupaan ainakin yrittää, alan seuraamaan noita vähän tarkemmin ja koulutan itseäni pois omista tavoistani joilla noiden käytöstä vaan vahvistan.
JA hitsit kun teillä on hauska nimet kissoilla :D
Tsemppiä kovasti treenailuihin! On niin helppo mennä sitä helpompaa tietä ja opettaa pelolla ja rangaistuksilla, mutta pysyvämpiä tuloksia saa juurikin noilla kärsivällisyyttä vaativilla metodeilla kun kissa tottelee, koska haluaa, ei siksi, että on pakko. :) Nopeiten positiivinen kouluttaminen onnistuu kun puuttuu tilanteeseen jo ennen kuin se tapahtuu. Esim. jos kissa meinaa hypätä kielletylle pöydälle, sen toiminta pysäytetään ja palkataan ennen hyppyä. Jos kissa palkitaan alastulosta, se kokee pöydälle hyppäämisen palkitsevaksi, koska alastullessa saa palkan. Mie koitan mahdollisimman pitkälle mennä positiivisin ja ennakoivin keinoin, mutta pakko myöntää, että tulee itsekin välillä tartuttua suihkepulloon. Nimittäin silloin, kun Raku hyppää korkeimmalla olevan terraarion päälle, jonka katon takaosaan en kunnolla ylety. En halua antaa sille silloin minkäänlaista huomiota, koska huomion takia se sinne hyppää, joten ajan sen alas suihkepullolla. Yleensä pelkkä pullon näyttäminen riittää. Positiivinen kouluttaminen on tässä vaikeaa, koska Raku hyppää terraarion päälle lähinnä vain silloin kun en ole huoneessa estämässä. Huoh. :D
VastaaPoistaKyllähän se haastavin koulutettava on ihan minä itse ;)
PoistaPienin askelin, pitää vaan seurata itseään ja omia reaktioita eri tilanteissa ja yrittää muuttaa niitä. Vaan on kuule tosi huojentavaa kuulla, että teilläkin joudutaan välillä käyttämään likaisia keinoja Raikun ohjaamiseen ;)