lauantai 6. helmikuuta 2016

Karkulaiset

Tulin kotiin illanvietosta.

Avasin terassin oven ihan  hetkeksi . Terassilla  oli lunta, lunta ja lunta. Eihän kissat tykkää lumesta, joten relaan hetkeksi. Sadasosasekuntti.

Vahdin mielestäni kissoja, mutta ne vilahti ohi. Ensin Mimmi. Sitten Nisu. Börje. Elli. Paniikki. Mä en hadlaa tätä, miten tässä näin kävi????

Kuinka nopeasti kissat karkaa vaikka olet niin skarppina. Miten voi olla mahdollista, että kaikki 4 pääsee vapaasti ulos karkaamaan ??

Steppijälkiä.

Ensimmäinen ajatus: Sirut. On. Kaikilla.

Toinen ajatus: APUA! APUA APUA APUA APUA APUA APUA APUA APUA!!!!!!!!!

Ajatus 3: Äkkiä joitan herkkua! Cosmakana jeesasi: Böö, Mimosa ja Ellukka saatiin viekkaudella sisään. Nisu ei.
Takki päälle, avaimet ja namut mukaan:  mutta mihin suuntaan Nisu lähti: ei mitään havaintoa! Pylly vaan vilahti, kun tyyppi lähti seikkailemaan. Muut kissat sisällä, mutta kaikki vaanimassa uutta kierrosta ulkona. En edes tajua mennä rappukäytävästä ulos.

Ajatus 4: Jos vielä äkkiä kurkkaisi partsille, jos se olisi palannut sinne?

Helpotus: Nisukka nököttää sohvan kaiteella,. Kissa kainaloon ja ovi lukkoon.



Kaikki 4 vihdoinkin  sisällä. *itku ja huh*


Ei  enää koskaan. kiitos.

Voisin kyllä mennä taas kurkoilemaan tonne ulkomaalmaan ihan itekseni.....













43 kommenttia:

  1. Kauhunhetkiä! Onneksi kolme neljästä oli perso herkuille ja neljäskin palasi kotiin ilman vaurioita. Sydänkohtaus oli kyllä varmaan ihmisellä lähellä! Vähintään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kasvavan kauhun tunne on kyllä ihan kamala, kun huomaa ettei pysty kontroloimaan katteja ollenkaan :/
      Mutta nyt on kaikki hyvin, paitsi jos kissoilta kysytään. Joku nimittäin lääppii ja halailee aivan liian paljon ja aina väärään aikaan ;)

      Poista
  2. Hui, mikä tilanne! :-o Kiitokset Cosmalle - ja sohvalle, joka nappasi Nisun! <3 Ei enää ikinä tuollaisia vilahduksia, eihän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei enää ikinä, mä lähden tohon sopimukseen !

      Poista
  3. Ja minä kun voivottelin omieni kanssa vain sitä, että a) Peppi söi narunpätkän, b) Ninni piiloutui eteisen kaappiin, sulki oven perässään ja itki sitten siellä, c) myöhästyin töistä, koska kissa nukkui takin hupussa ja tunki sitten kaulansa hupun ja kauluksen välisestä nepparin raosta ja d) kummankin mielestä aamupalaa sopii tarjota klo 2 aamuyöstä. Jaksamista! Onneksi onnellinen loppu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta kyllä noista kuuluukin voivotella! Lenkkimakkara ei ole aamupalaa edes ihmisille, klo 02. Takin hupussa nukutaan vaan silloin, kun henkilökunnalla ei ole menoa töihin tai muuallekaan. Kaapeissa ei piilotella, jos sulkee oven perässään ja se kaikistsa pahin : naruja ei syödä. Onneksi teilläkin taisi sentään kaikki kääntyä paremmin päin?

      Poista
  4. Miltä Nisu vapaus maistui? - Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta IKINÄ! Mutta sitten kun mä olin valmis piipahtamaan sisällä niin meidän ovi oli kiinni! SIIS kiinni! Törkeetä!! T. Vapauden kuningas N

      Poista
  5. Oi kauheeta, todellinen kauhutilanne. Onneksi koko jengi saatiin kotiin suhtnopeasti ja ehjänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tajusin sentään teeskennellä rauhallista enkä alkanut säntäilemään ympäriinsä. Muuten ne varmaan kaikki olisi sujahtanut pitkälle pihalle ja puskiin.

      Poista
  6. Sydänpysähdyksen paikka! Äippä tiätää ton kauhuntunteen, ku kerran Myrsky kaivautu aidan ali seikkailemaan. Onneks kaikki päätty hyvin, niin teillä ku meillä. Joo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky, sovitaanko näin mäykyn ja kissatädin kesken, että äipät jätetetään jatkossa säikäyttämättä kaiken maailman karkuhomilla? Jooko? Joohan?

      Poista
  7. Ja mun mielestä on hyvin hämärää se että samaan aikaan kun sä panikoit siellä niin mä kotonani näin tosiaan unta että Adela ja Heron lähti livohkaan samaan tapaan. Scary.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt en voi kyllä sanoa muuta kuin jotta megaspooky!

      Poista
  8. Hui, varmasti ollut pelottava tilanne. Onneksi kaikki kuitenkin päättyi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sitä osaa jo vähän mielttiä vaikka tulevaisuuden varalta sellaisena karkutestinä. Mitä tehdä ja mitä ei, jos tämä vielä toistuu. Vaikka täältähän ei enää yksikään kissa karkaan. NIh.

      Poista
  9. FREEEEEDOMMMM!

    terveisin
    Ilona ja Zetor

    VastaaPoista
  10. Teillä iski selvästi vapauden kaipiuu, onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin :)

    VastaaPoista
  11. Vastaukset
    1. Kauhistuttaakin ajatella, mitä olisi voinut käydä ! Siksi olemme tähän lopputulokseen oikein tyytyväisä.

      Poista
  12. Voi kamala! Paniikki, joka iskee kissan karatessa on kyllä hirvittävä. Viime viikolla Devi kiskaisi (taas) fleksin kädestäni ulkona, lähti sitten tietenkin juoksemaan takajalkoja paukuttavaa pahoilaista pakoon. Onneksi oltiin lähellä kotia ja kaukana teistä, niin kissan sai kiinni kotiovelta.

    Kissat halus antaa isot respektit teidän taitaville livahtajille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullahan on Nisu pariin kertaan kanssa nykässyt flexin kädestä, aikamoisen kiihdytyksen johonkin 150 km/h ne pystyykin tekemään salamana! Onneksi teilläkin tilanne päättyi kotiovelle.

      Meidän kissat kiittää rispekteistä teidän kissoi, kyllä kissat tietää mitkä hommat on tekee kissasta swagin ja koolin ;)

      Poista
  13. Oho! Kaikki karkasi! Hui mikä tilanne. Onneksi herkut ajoi porsaat kotiin. :) Hirveä tilanne kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan lähettelivät toiseilleen jotain telepaattisia viestejä, kuinka livahtaa ja hajaantua ;)

      Kerrankin sain olla onnellinen vähän ahneista kissoista, mutta Nisu yllätti - sitä ei namit olisi vähempää voinut kiinnostaa :O

      Poista
  14. Voin hyvin kuvitella mikä paniikki ! Onneksi loppu hyvin kaikki hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja paniikki oli vaan mulla, karva-apinat oli aivan fiiliksissa ;)

      Poista
  15. Ne reagoi siihen, kunnsä sanoit ettei ole mitä kirjoittaa blogiin. No, nyt tuli taas aihetta 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Aivan, keksivät sitten rankimman kautta sisältöä ....

      Poista
  16. Hirvityksen kauhistus! Voi vain kuvitella kuinka paljon säikähdit. Onneksi seikkailu päättyi kodin lämpöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydän kurkussa tuntuu silttä, ettei sen paikka ole siellä. Eikä sisäkissojen paikka yksikseen ulkona - vaikka kuinka niin tahtoisivat.

      Poista
  17. Hyiiiii, kissanomistajan painajainen! Tosi hyvä, että onnistuit olemaan skarppina tilanteesta huolimatta ja hoksasit namihoukuttimen, joka onneksi vieläpä tehosi! Vähemmästäkin kokemuksesta menee yöunet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvityksen määrä oli kamala ja kun uutisissa oli juuri ollut siitä kidutetusta kissasta uutisia niin sekin sitten pyöri mielessä - noi kun on kumminkinkin niin ihmisrakkaita,etteivät osaa varoa :/

      Poista
  18. Au, au, au,au! Ihan hirveetä! Nyt pikaisesti suunnittelemaan catproof -parveketta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kissamamilta pääsi kyllä parku, jotain on keksittävä. Ainakin ne alaosat saatava verkoitettua jotenkin - silloin sentään ehdin ehkä saamaan ne kiinni ennen kuin alkavat loikkimaan aidan yli?

      Poista
  19. Eiiii! Onneksi pysyit coolina ja hoidit homman eikun kissat kotiin. Huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt voi jo vähän elvistellä rationaalisen ajattelun jatkumisesta siinä paniikissa, mutta coolina en pysy enää kun Nilsson nyt sitten huutaa kaikkien ovien edessä vähän vapautta ;D

      Poista
  20. Onneksi kisut olvat lopuksi turvallisest isisällä kaikki neljä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskin ne aika monta kertaa peräkkäin, että varmasti kaikki oli sisällä ;) Ihan kun olisivat niin saman näköisiä, että ne menisi sekaisin :D

      Poista
  21. No jopas jopas, kyllä hyppäs täällä jo sydän kurkkuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin on kekseliäitä nämä meidän kaverit, silloin kun en pitäisi :D

      Poista

Sana on vapaa, kiitämme kommentista :)