Hyvää Joulua! Merry Christmas! Joyeux Noel ! Gud Jul!

Triolat ja sisällöntuottaja herra Nilsson toivottaa Rauhaisaa Joulua kaikille, henkilökuntineen!

Tämä on Triolan joulu numero 8 ja siksipä kierrätettiin meiltä vuoden 2013 kuva. On herrasmiestä (Nilsson ei ollut vielä se Nilsson, joka siitä kasvoi ), tonttua ja yksi kuningatar!  

Joskus Täti-ihminenkin sisustaa

****Tämä juttu on tehty yhteistyössä suomalaisen Preeco.fi - verkkokaupan kanssa. Tuotteet saatuja.***          

Tällä tädillä on jo jonkin aikaa olla suunnitelmissa vähän muutella kissojen huonekaluja ja paikkoja. 

Meidän vanha tynnyri on kyllä ihan käyttökuntoinen, mutta erittäin resuisessa kondiksessa.  Liimat irtoilee ja saumat nauraa. Olkkarissa se on aina silmien edessä ja siksi olen sille pohtinut paikkaa makuuhuoneeseen. 

Samalla saisin vihdoinkin makkarin ikkunan alta siirrettyä laudan olkkarin ikkunan alle. 
Kun kerran kämppä on jo ihan kissojen valtakunta niin olkoon sitten vielä vähän lisääkin sitä. Vaikka edelleen tuudittelen ajatuksella, että kunhan meillä ei ole sellaista tavallista plyyzhiztä kiipeilypuuta, kukaan ei tajua tämän olevan kissakoti.

Niinpä meille muutti olohuoneeseen uusi raapismistynnyri. Tässä uudessa pöntössä on vähän enemmän korkeutta ja ympärysmittaa kuin meidän vanhassa, mutta hyvin se mahtuu siihen mihin pitääkin. Tämä täti izverihäpinau. Se on siisti, kissat rapsuttelee sitä ja sisätiloissakin on ollut kuhinaa. Jackpot!

Uusi

Toisena uutuutena meille muutti kulahtaneen ja rikki menneen kissanpedin tilalle uusi lokerollinen penkki. Täti-ihmistä viehätti penkin ryhdikkyys eniten ehkä sen sisällä oleva seepratyyny ja mahdollisuus käyttää sitä lisäistuimena ihan ihmisvieraillekin. 
Penkin sisätiloissa on Mimmi ja Börje ainakin käyneet haistelemassa, mutta vielä en ole ketään saanut kiinni siellä hengailusta tai nukkumisesta. 

Istuinosalta olen pariin otteeseen kyllä löytänyt Nilssonin eli lupaavalta vaikuttaa tämänkin. 

Täti-ihminen on onnellinen, kun kotona on taas jotain uutta silmälle ja uutta kissoille. Mitä vanhemmiksi nämä katit tulee, sitä laiskemmiksi ne käy samalla. Siksi yritän tarjota niille vähän uutta ja jos ihan rehellisiä ollaan: pakopaikkoja Nilssonilta.   


Hinnoiltaan Preeco.fi näyttää olevan ihan kilpailukykyinen kilpailijoihinsa nähden. Kiipeilypuita näyttäisi löytyvän iso määrä. Tynnyreitäkin on paria mallia. Lokerollisen penkin löysin muut-kategorian alta, muuten.

Mimmi on tykännyt muutoksesta niin paljon, että HRH löytyy Makkarista vanhan tynnyrin päältä torkkumasta päivittäin. Se on myöskin innostanut Madamea hurjastelemaan, kattokaa hei nyt ! 

Trapetsitaitelijatar

Linkit  jutussa on laitettu helpottamaan tavaroiden löytämistä Preeco.fi:n sivuilta, enkä saa niistä komikkaa enkä muutakaan hyötyä. 

Tulossa on vielä yksi juttu tämän yhteistyön tiimoilta ja se tuleekin olemaan varsinainen yllätys ja todennäköisesti hulvaton tarina.  

Vanha.

Nähdään sit silloin täällä, näillä sivuilla ;) 

Terkkujaaaaaaa !

Kaikista helpoiten pääsee blogin kanssa, kun laittaa nätistä kissasta kuvan, joka lähettää terkkuja! Vaikka tän nyt aina niin helppo tarvi olla ;)

HRH haluaa vaan kertoa, että vaikka se yksi ikiliikkuja kiusanhenki edelleen häiritsee, on Madamen reviiri laajentunut ja välillä sitä vaan hengaillaan tekoturkiksen keskellä, veskin ämpärissä.

Vapaaehtoisten päivä

5.12 on kansainvälinen vapaaehtoisten päivä.

Ilman Rekku Rescue:lla vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä, meillä ei olisi Mimmiä, Elliä eikä herra Nilssonia.

Kaikki kolme saivat kasvaa sisätiloissa, kotihoidossa, ihmisen huolenpidon kohteina. 
Mimmillä oli lisäksi Paukku-emo hoitamassa ja sisarukset.
Ellillä oli ihmisen lisäksi sisarukset.
Herra Nilssonilla vaan ihminen.

Meidän kiitollisuus näille ihmisille on pohjaton. 
Ilman vapaaehtoisia, me emme olisi justiinsa tämä kissaperhe.

Kiitos kyllä kaikille muillekin vapaaehtoisille, ihan kaikilla aloilla.  Hienoa työtä teette ! 

Triolan joulun salainen resepti

Täälläpä aloitetaan jo joulujutut, nih.


Tämä on muuten taas yhteispostaus #omavaisuus jengin kanssa, ideatonttuina ollut kaikki ja idean aiheeksi pukenut  Korkeala-blogin Heikki ja me saimme vinkin tästä Tsjaut-blogin Satulta. 


Täti-ihminen on ollut niitä intohimoisia joulutyyppejä lapsesta asti ja kerran teini-ikäsenä olen jopa kantanut pari metrisen joulukuusen Kallion Karhupuistosta Itä-Pasilaan k ä v e l l e n, kun se oli ainoa tapa saada joulukuusi kotiin hyvissä ajoin. Isä olisi hakenut kuusen vasta aattona, kuten aina. Ei sopinut enää teinille se suunnitelma.

Meillä siis joulun tärkein kapistus on selkeästi joulukuusi, koristeineen.
Ja niinhän se on  myös kissoille se tärkein joulun somiste. Tai ainakin inspiroivin. Ja hauskin.

Kun Triola oli  lukumäärällisesti  trio, meillä oli oikea kuusi. Sievästi käyttäytyvät Börje, Mimmi ja Elli saattoivat vähän tassulla läpsästä koristepalloa, maistella kuusen kasteluvettä ja ihan vähän rapsutella kuusen vartta.

Tästä syystä meillä oli myös oikea kuusi seuraavana vuonna, mutta meillepä olikin muuttanut sinä vuonna eräs herra Nilsson. 

Kuusi kaatui jouluaattona, se riisuttiin samaisena yönä  kimalteista ja vietiin pois. Kasteluvedet kuivattiin ainakin jollain 1000 :lla pyyhkeellä ja harmitus oli kova.
Vaikka naurattikin. Tosin vasta viime vuonna, ekan kerran ;) 

Seuraavana vuonna meille muuttikin sitten tekokuusi. Valkoinen, koska jos se on sitten muovia, se ei saa teeskennellä olevansa oikean_kuusen_kaltainen.  Tämäkin kelpasi kissoille ja joka aamu Täti-ihminen korjasi kissojen kuusibileiden aiheuttaman oksakadon lattialta ja asetteli ne takaisin paikoilleen. Kuusen valo on vaan aina ärsyttänyt, kun ne on niin kirkkaat ja kovat, toisin kuin normaalisti kuusessa käyttämäni lämpöisen väriset sähkökynttilät.

Siksi meillä on takana muutama vuosi, kun kuusta ei ole ollut. Joulumieli on sen takia ollut myös vähän kateissa.

Mutta tänä vuonna kaikki taas muuttuu. 

Aika on nyt kypsä ja Täti-ihminen on valmis  uuteen tekokuuseen, joka on vihreä.
Kuusi on tilattu maailmalta, siinä pitäisi olla mukana jo lämminsävyiset lamput. Olispa sinä myös sellainen mekanismi oksissa, ettei ne lentelisi noiden bileissä irti ja toivottavasti se tulee perille asti.

Lisäksi tänä vuonna meille tulee maailmalta erittäin toivottu jouluvieras, Nuoren Aikuisen komeampi puolisko, joka on saanut Täti-ihmisen jouluriemun räjähtämään uusiin sfääreihin.
Suomalaisen joulun esittely on kunnia asia ja enää en millään jaksaisi odotella jouluun asti.
Kuusen valojen loisteessa, kissoja kuusesta hätistellen. Mikä idylli! 

Ai niin muuten, ruokapuolella meidän joulun salainen resepti on tzatziki. Ja afrikkalainen tomaattikastike.
Että niin suomalainen joulu meillä ;)

Miten te muut, joko joulua on rintapielissä ja mikä on teidän joulussa "se" juttu, joka tekee joulun?


Muiden juttuihin pääsee suoraan alla olevien linkkien kautta, mars lukemaan siitä ! 

Tsajut 

Jovela/omavarainen
Sarin puutarhat
Puutarhahetki http://puutarhahetki.blogspot.com/2019/12/2-luukku-joulun-salaiset-reseptit.html 
Metsäläisten elämää
Helecleaner
Korkeala
Oma tupa ja tontti : https://omatupajatontti.blogspot.com/2019/12/joulukuu-alkoi.html
(linkki lisätty tähän viereen, koska joistain syystä blogger ei suostu siirtymän sivuille )