Mutta toisaalta, sitähän se on.
Nyt ei tietenkään puhuta sellaisesta traumasta, joka vaatisi sairauslomaa ja kongnitiivistä terapiaa vuosia. Trauma siitä silti jää, kun eutanasian uhka on todellinen ja se tulee täysin puskista täysin terveen kissan kanssa.
Börjen kanssa meillä moinen jäi.
Ei meidän elämä ole missään tapauksessa voivottelua menneistä ja sen jatkuvaa märehtimistä mutta aika ajoin sitä miettii, että jos asiat olisi mennyt toisin, tuota kissa ei enää olisi.
Esim. Böön Granny, Täti-ihmisen äiti aina aika-ajoin toteaa, kuinka hän muistaa miten kipeä Börje oli. Ja kiitos Grannyn ja hänen valppaiden silmiensä, Börje saatiin ajoissa hoitoon. Tämän huomion hän tekee yleensä silloin, kun Böö on vähän Matzona tai juttelee nenä rutussa tärkeitä asioita.
Täti-ihmiselle tapaus nousee mieleen useammin, jollei lähes päivittäin. Börjen kanssa yleensä pussaillessa ja halaillessa. Onneksi päällimmäisenä tunteena on kumminkin onnellisuus, että siinä se kissa on. Pussailemassa muo, kun voisi olla toisinkin. Kiitollisuus on valtava.
 |
| Opioidien oikeinkäyttäjä. |
Toisaalta, lievä pelko on takaraivossa koko ajan. Sitä tarkkailee kissaa sillä silmällä. Mitä jos sillä on taas kiviä ? Onko se juonut? Onko käynyt pissalla ? Näiden vahtaaminenhan on varsin mahdotonta multikissataloudessa, jossa kaikki elää samassa tilassa. Ja sitten tietty se, että itse en nähnyt enkä epäillyt Börjen olevan silloin jouluna niin pahassa jamassa. Huomaisinko itse edes, jos jotain olisi pielessä?
Helteet ei suinkaan ole antanut mielelle rauhaa.
Täällä on oikeasti pissattu vähemmän kuin yleensä. Vaikka en tiedä tarvitseeko Böölle enää syöttää Urinary ruokaa, olen sitä loman alussa tilannut 3.5 kilon pussin ja sitä syötän aina iltasella jonkin verran. Sehän siis aktivoi janontunnetta ja Börje juo. Kolikon toinen puoli on taas se, että se voi terveelle muodostaa virtsakiviä.
Muistan näin siis kuulleeni silloin aikoinaan. osaako joku vahvistaa tämän?
 |
| Helteiden uuvuttaman Matzomies. |
Huolen ja trauman ero on, nähdäkseni siinä, että traumassa kokemuksen takia tiedät jo mitä voi olla edessä. Olet psyykkisen sokin kokenut tietyn asian suhteen ja se on jättänyt pelon ja arvet.
Nyt kun istun tässä ja kirjoittelen tätä juttua, kyseinen psyykkisen sokin aiheuttaja tossa pyörii ja juttelee. Määräilee ja puskee nenä märkänä mun jalkaa.
Olen kiitollinen, en pelokas. Kiitollisuus on taas päällimmäisenä tunteena.
Onneksi.
 |
| Vähän kyllä kesäraato, mutta kattokaa tota masun karvaa !Vielä näkyy sheivauksen jäänteitä, mutta kohta se on täysin kasvanut ! |
Ero Nilssoniin on se, että Nisu on monisairas ja vaikka tyypin takia on huolta, ei se silti järisytä maailmaa enää niin pahasti. Sitä jotenkin on psyykannut itsensä jo vuosia sitten, että Nilssonin matka ei tule olemaan täyspitkä ( tai sitten on ja sitä toivotaan).
Olen siis selättänyt meidän alun traumat.
Eiköhän sama käy vielä Börjenkin kanssa, uskon näin.
Miten teillä, onko teillä samoja fiiliksia vai olenko ihan hakoteillä?
Meillä onneksi ollaan oltu terveitä, mutta kyllä sitä seuraa tarkkaavaisesti aina pikkasenkin poikkeavaa käyttäytymistä.
VastaaPoistaTerveiden kissojen palvelijanakin huomaa aina välillä olevansa onnellinen ja kiitollinen elämässä olevista karvakamuista ♥
Ja mä toivon, että teillä myös pysytään terveinä ♥
PoistaJoo, mullakin helkähtelee rintapielissä noiden terveidenkin seurassa ;)
Kyllähän noita on. Varsinkin meidän hoitolasten kanssa on aina ihan tuskaa, kun bongaa jotain sairastumisen merkkejä. Hyvä esimerkki oli Amasis 4vk, joka sairastui mun Kreikassa-olon aikana ja kävi päivystyksessäkin. Kyseessä oli ummetus joka lähti siis Levolac, pahoinvointilääke ja nesteytys -kombolla, mutta nyt kun oireet tulivat viikkoa myöhemmin uudelleen käsille meni vuorokausi toipumiseen vaikka hoito aloitettiin aiemmin ja oli tehokkaampaa. Sen jälkeen olen maanisesti käynyt pennun voinnin tsekkaamassa tasaisin väliajoin ja rassu on varmaan jo ihan kyrsiintynyt niskasta nyppimiseen (nestetasapainon tarkastamiseen). Nyt diagnoosi on suolistotulehdus eli hänellä on myös antibiootit vaivaan. Ja siitä huolimatta herään keskellä yötä ihan ilman kellonsoittoa katsomaan ettei se ole heittänyt henkeään...
VastaaPoistaToi on ihan painajaismaista ! Ja sitten kun Amasis ei selvinnyt. Niin surullista :(
PoistaAmasis siis selvisi, mutta Anverdi, hänen siskonsa ei :( Amasis on onneksi pirteä kuin peipponen tällä hetkellä, mutta sydän itkee verta kyllä edelleen Anverdin vuoksi. Sille iski tauti ihan puskista.
PoistaHitsi, mulla meni nyt nimet sekaisin. Sori.
PoistaBörjen pissajutuista vielä. Mulle joskus lääkäri sanoi, että pissaruoan satunnainen syöttö ei välttämättä auta, vaan sitä pitäisi syödä enemmän kuuriluontoisesti pidempään, että se tekisi toivotun. Neffihän on meillä Urinary-dieetillä loppuelämänsä, saa toki hyvin satunnaisesti muutakin safkaa kuten lihaa. Ja aina, kun käydään missä tahansa jutuissa eläinlääkärissä, otetaan yleensä pissakoe ja tarkastetaan tilanne ettei kiteitä ole päässyt muodostumaan. Viimeisin testaus tehtiin hammashommien yhteydessä nyt toukokuulla ja pissan pH oli ihan normaali (6,5 paikkeilla) eikä mitään sakkaa/kiteitä ollut muodostunut, joten tilanne on säilynyt hyvänä. Oireitahan Neffillä on yhä satunnaisesti, mutta mä olen nyt alkanut pistää niitä tottumuksen piikkiin. Se on nyt pari kertaa yrittänyt pissata sohvalle kun siitä on jäänyt suojat pois ja kerran kuljetusboksin päälle jääneelle viltille, mutta pissailu on satunnaista, kerran kuukauteen -tyyppistä. Jos se tihenee tai siihen tulee jälleen kaava, niin sitten pitänee taas alkaa soittelemaan tarkastusaikaa.
VastaaPoistaKiitti hei tästä, suuresti apua! Meillähän on ruokavaliossa Urinary ollut uudesta vuodesta lähtien eli se tekee siellä Börjen systeemissä taikojaan. Börje onkin ainoa tyyppi, jonka yleensä näen juovan. mutkun nämä helteet = vähemmän pissapaakkuja = neuroosi päälle.
PoistaVoi kyllä! Tai siis mitään hirmuvakavaahan meillä ei ole ollutkaan, mutta etenkin ne Figon muutaman vuoden takaiset pissavaivat kyllä tietyllä tapaa traumatisoi. Sillähän ei ollut kiteitä, mutta juomattomuus johti sakkaan ja pissaamattomuuteen. Oli melko pelottavaa, kun kissa on vähän väliä toista vuorokautta pissaamatta. Ainakin ne teki sen, että _todellakin_ pidän selvillä milloin se on pissannut ja paljonko saanut vettä. Meillä on on silleen helppoa, että kissoja on vain kaksi ja tunnistan mitä kukakin on laatikolle tehnyt. Juomapuoli hoituu sillä, että lisään niiden ruokaan vettä. Ja kun noilla on allergiat ja eri ruoat, niin syömiset on vahdittava joka tapauksessa, joten samalla tulee varmistuneeksi, että vedetkin myös meni kissaan :-D
VastaaPoistaFrieden pissajutuista oikeastaan huolehdin vain sitä, jos se tulee kipeäksi kun minä en ole kotona. Muuten on tuttu latu hiihtää.
Ja kuten Riksullakin, myös meillä otetaan molemmilta pissanäyte aina, kun jotakin muutakin tehdään. Friedeltä aletaan nyt tästä eteenpäin tutkimaan se asia vielä tiuhempaan, oli oireita tai ei. Onneksi siltä saa sen otettua kotona, ei tarvitse kissaa viedä klinikalle aina.
Allergiat on sitten toinen juttu, mutta sitä en mieti. On krooninen asia ja siihen pitää suhtautua kuten sinä suhtaudut Nilssonin monisairauksiin: varsinkaan Friede (ehkei Figokaan) ei luultavasti juhli mun kanssa mun nelikymppisiä, mutta se on sen ajan murhe se. Joskus murehdin allergioitakin enemmän, mutta ajan myötä niiden kanssa pääsi sinuiksi. Kaipa se kuuluu asiaan, että kun sama vaiva toistuu tai kroonistuu, sen kanssa oppii olemaan. Uutena kaikki poikkeamat pelottaa enemmän, varsinkin kun ei yhtään tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kyllähän myös jatkuva seuraaminen traumatisoi kanssa, kun ei oikein koskaan voi vaan hengähtää ja luottaa täysin että tämä oli tässä. Meillä on terveystarkistus nyt 14.8, katsotaan mitä tohtori sanoo: tutkitaanko Börjen pissa vai ei. Jos tutkitaan, ihan ok koska Börjen vakuutus on taas aktiivinen. Toisin kun Nisun, joka todellakin kontroloidaan ultralla ja verikokeilla nyt ainakin...
PoistaPääasia, että kissoilla on hyvä elämä, oli se sitten pitkä tai ei.
Juurikin eilen väänsin itkua, kun coco meni ihan oudoksi täällä mökillä. Ei maistunut ruoka, ei kehrännyt eikä pessyt itseään. Tuli niin kovasti mieleen kaikki ruffetraumat ettei mitään rajaa. Oli ihan kamalaa. Kello oli vielä 12 yöllä ja oli jo nukkumaanmenoaika. Onneksi sain pakkosyötettyä vähän sydäntä ja märkäruokaa, joka johti siihen että Coco alkoi pesemään likaista naamaa ja rauhoittui. Sitten jo kehrättiin ja yöllä oli syönyt hyvin yön aikana. Huh! Oli kyllä kamalaa kun tota kesti joku pari tuntia. Alkoi sillain että Coco vain tärisi sykleissä ja sen pää nytkähteli. Vaikutti huonokuntoiselle. :( Onneksi nyt täysin normaali ollut aamusta asti <3
VastaaPoistaIhan kamalaa, olla jossain poissa mistä ei pääse tohtorin luo helpolla ! Onneksi sait homman hoidettua ja Cocon olon paremmaksi. Mä olisin ollut hysteerinen tossa tilanteessa, juurikin Ruffen takia. Cocolle nyt isot rapsut ja terkut multa, ei saa enää olla syömättä ! Edes kotona :)
PoistaTiedän tuon tunteen todella, Tarmon kanssa kun ollaan paljon käyty läpi. Tarmollahan todettiin kiviä vuonna 2009, ja syö ennaltaehkäisevää ruokaa edelleen ja läpi elämänsä. Koko ajan on kyllä tutka päällä, että onko Tarmo käynyt pissalla, missä ja milloin. Oppinut olen tunnistamaan jokaiset pisut, ja joka päivä neljä laatikkoa tulee syynättyä useamman kerran läpi, ja onnenhetki kun Tarmon pissa sieltä löytyy..kyllä se jonkinlaisen trauman on jättänyt ihmisväkeen. Nyt toivotaan vaan että terveenä saisivat kaikki olla.
VastaaPoistaKyllä mäkin mieluusti syötän erikoisruokaa, jos se vaan pitää ton kunnossa. Kun pitää Tarmonkin kunnossa ;).
PoistaMun pitää kyllä nyt alkaa opiskelemaan tota pissapaakkutiedettä, kun kaikilla muillakin on :D Ja todellakin: terveyttä teille kaikille <3
Alexin jälkeen olen aika tarkkana näiden kahden kanssa. Jos eivät syö tai on jotain muuta erikoista, huolestun heti. Muu perhe on jo tähän tottunut ja rauhoittelee heti :)
VastaaPoistaOnneksi sulla on siellä apujoukot, rauhoittelemassa ja lisäsilminä <3
PoistaMeidän lapsiahan ne on ja niitä pitää kyttäillä vastaavasti. Varsinkin tämmöisessä poikkeustilanteessa kuin viikkojen helle.
VastaaPoistaNiin on. Ja ihania vielä ;)
PoistaJoo kyllä ! Meidän Osku on kaksi kertaa avattu vierasesineen takia . Vaikka toisestakin kerrasta on jo monta vuotta , aina tulee tarkkailtua : söikö se nyt normaalisti , onko kakannut , miksi se nyt vaan makoilee ? Pitäisi varmaan vähän relata . . .
VastaaPoistaApua ! Toihan on ihan kamala tilanne, kun tietää toisen herkkuttelevan sopimattomilla ja kun se vaatii sitten ison leikkauksen. Ei ihme, että stressiä on ilmassa. Onneksi Osku on molemmista episodeista selvinnyt ja olkoon ne ainoat episodit teillä :)
PoistaVoi eihh ja voi Börje. Ymmärrän niin hyvin, jos Osku käyttäytyy yhtään poikkeavasti, pelkään heti, että onko joku sairaus.. Onnin sokeritauti jätti kyllä pelon päälle ja kun Osku on jo 15vee kuitenkin. Ihan mahdoton hilluja muuten nykyisin, aamulla menee edes taas pään päältä ja pesee meitä ihan hulluna, että herätkää lomalaiset antamaan ruokaa. ;)
VastaaPoistaIhanaa elokuun alkua <3
Voi Osku <3 Vanhaa herraa pitääkin kyllä toki seurailla, mutta stressaavaa se on. Niinkuin ehkä välillä toi hilluminenkin :D. IHANA <3 <3
PoistaHyvää elokuun alkua teillekin <3
Kyllä taatusti tuollainen kokemus jättää jälkensä. :( Terveitäkin kisuja tulee seurattua niin tarkkaan ja huolissaan, jos vähänkin käytös muuttuu. Milloin lähteä eläinlääkäriin, milloin jatkaa tarkkailua. Sitä olisi niin varpaillaan vakavan sairastumisen jälkeen. Mutta kun itse sairastunut jatkaa onnellisena elämäänsä, niin ehkä se pelon tunne ei ole niin hallitsevana itselläkään. Börje on melkoinen sissi ja toivokaamme terveenä pysymistä koko pitkän loppuelämän. :) ♥
VastaaPoistaKuten ylempänä kommentissa sanottu, niin pieni määrä Urinary-ruokaa ei käytännössä vaikuta. Varmaan paras mielenrauha tulisi, jos ostaisi pH-luiskia (haarukkana pH 5-8, halvimmin löytyy ulkomailta) ja säännöllisesti tsekkaisi pisun. Ja nestettä lisää lisäämällä ruuan sekaan. :) Täten ei pääsisi myöskään raksujen hiilarit häiritsemään kroppaa.
PoistaNyt alkaa olemaan olo Börjen kanssa vähän huolettomampi, mutta ei vielä kumminkaan stressivapaa. Teijan, meidän ell, sanoi että Urinaryt tullaan jättämään jossain vaiheessa, muttei vielä- Nehän laittaa Böön juomaan tosi hyvin. Katsellaan sitten tilanne taas uusiksi, kun palataan täysin normaaliin päiväjärjestykseen.