In memoriam: Anna

Naukulassa on luettavissa kissablogistaniaa kohdannut suru-uutinen, Ilona ja Zetor-blogin Ana on nukkunut pois.

Ana eli Anna oli mm. kissablokkauksen pioneeri, eläinsuojelutyön tulisieluinen tukija ja ihan 1000% CrazyCatLady. 

Niin paljon Anna kissaihminen oli, että Terhokotiin muuttaessaan sain selkeän koodin: "Tänne saa tuoda lemmikkejä kylään". 

Tämähän siis lausutaan niin, että "asut tässä vieressä, sovitaan koska tuut ainakin yhden kissan kanssa käymään."

Niinpä me Ellin kanssa käytiin ja vietettiin yhdessä aikaa Annan kanssa. 

Anna ja Elli.

Nyt käyn läpi Annan ja mun viestittelyjä ja muistelen menneitä, nauran ja itken samalla.

Kun Täti-ihmisen ottama kuva Ilonasta päätyi Rekkujen kalenteriin. 

Kun Anna oli tulossa meille kimppataksilla ja kuski ajeli pitkin pääkaupunkiseutua eikä osannut sanoa, koska saapuisivat Kannelmäkeen. Vai saapuisivatko ollenkaan (saapui ne).

Kun juhlittiin Annan blogin 10-vuotissynttäreitä hyvässä seurassa ja kuinka Ilona rakastaa kenkiä.
Kun Anna kutsui melko tuoreen kissabloggaajan lounaalle pelmenejä syömään ja siitä meidän kaveruus alkoi. Tammikuussa, vuonna 2014. 

Kukin uskoo mihin uskoo, mutta Täti-ihminen uskoo täysin siihen, että Annalla on nyt Peto, Musta ja Harmaa vierellään siellä jossain toisen puolen. 

Se ajatus lohduttaa tässä surussa.

Kiitos Anna kaikesta, nähdään sitten taas joskus.