...sitten nää siivoisi sitä zonoosia pois....

Giardian häätösiivous on yleensä varsinainen kauhu. 

Koti pitää desinfioida kloriitilla "kattoa ja seiniä" myöten. Kaikki materiaalit, jotka kestää saunaa saa saunottaa vähintään 60 asteessa ainakin tunnin ja saunaa ei ole käytössä niin panikoida kuinka ne saadaan käsiteltyä. Vuokrattu tai lainattu höyrypesuri hyrrää koko päivän ja kodin kosteus huitelee illalla 100 %. 

Mialta tuli aikamoinen määrä terkkuja ton pesurin kanssa ! 

Mutta meilläpä meni paljon kivuttomimmin, kiitos oksenteluoireiden.
Saamieni ohjeiden mukaan, puklupotilaan kanssa riittää, että pesee sänkyvaatteet, desinfioi veskit ja vaihtaa täysin uudet hiekat. Lisäksi on syytä hoidella tekstiilejä siellä, missä kissa viihtyy.

Höyrypesurin sain lainaan Kissasto-blogin Mialta. (Mia on muuten Elli eka ihmisäippä). 
Lauantai-iltana annoin Axilurin numero 5 ja siivouspäivä oli sitten sunnuntaina.

Se alkoi imuroimalla - korjaan Anselmi imuroi (LOVELOVELOVE). Kissojen vessat meni samalla kloriittikylpyyn.

Sen jälkeen sänkyvaatteet pesukoriin ja muut tekstilit kasaan ja hommiin. 

Hokasin, että voin myös höyryttää sohvanpäälliset matot ! 

Tyynyjen ja peittojen lisäksi höyrytin kissojen kantolaukut, pesät, Nisun juoksupyörän, lampaantaljat, kiipeilypuut ja lattiat. 

Sitten läks' mopo käsistä ja löysin itseni höyryttelemässä hellaa, vessaa, vessan seiniä, ovenkarmeja ja tiskipöytää. Ihan vaan mainitakseni muutaman kohteen. 

Niitä terkkuja löytyi hei ihan jojka kolosta ! 

Nyt sitten toivotaan, että sain kaikki mahdolliset zonoosit tapettua. Nisulla on edelleen käytössä puklun estolääkitys (Cerenia) ja kunhan saadaan ne syötyä loppuun niin sittenhän selviää, loppuiko oireet.  Oikasin nimittäin vähän mutkia noiden kattohyllyjen kanssa, kun unohdin ne höyrytellessäni kaikkea muuta.

Höyrytksen jälkeen kaikki tuoksui niin kummalta.

Axiluritkin meni hei kissoihin aika kivottomasti. 

Ensin nuijana liottelin niitä veteen ja annoin annokset ruiskulla, mutta eihän se meillä toimi. Roiskeita löytyy edelleen siivottavaksi ihan kivasti.
Meillä toimii se, että täti-ihminen ottaa pilsun käteen, kissan kainaloon ja tuikkaa sen pilsun kissan kurkkuun.

Hassut ihmettelemässä, mikä siellä kiehuu.

Ja hei, tämän episodin lopputulema on seuraava:


NYT MÄ SIT TAHDON OMAN     HÖYRYPESURIN! 

Melkein synkassa

Elli ja Börje treenaa synkronoitua nukkumista. 
Joskus ne onnistuu 10 pisteen arvoisesti.

Toisinaan ollaan niin kovin lähellä täydellistä kuviota, mutta silti ei ihan olla siellä.  Tämä muuten on kuvattu ihan eri päivänä kun ensimmäinen juttu - näillä kahdella siis on oikeasti joku tämmöinen homma meneillään.

Tällä kertaa Böö kävi sitten sooloilemaan ja heitti takapotkan ja hännän kirjahyllyn reunan yli.
Täti-ihminen luovutti ja avasi Netflixin.

Ruokaa!

Kerran,  kun nää taas oli tilannut Zooplussalta ruokaa, ne tuli kotiin just sillä toimituksella millä pitikin.

Se on aina vaan vähän ton Nisun kassa silleen, että teet hommat pätkissä.

Nisu on aina siellä, missä missä minäkin. Tai no, en mä ollut korissa mutta tossa vieressä.

Muistaakseni ruuat jäi pöydälle vähän pidemmäksi aikaa. 
Siinä vaiheessa kun kissa oli huomannut korin tylsähköksi, oli täti-ihmisen inspis kadonnut jonnekin Kiinaan.

Ja samalla nää muistuttaa taas tosta meidän Zooplussan linkistä ! 

Menkää ja shoppailkaa niin kerätään rahhoo kodittomille. Nyt sitä tarvitaankin, kun pelastettuja kissoja tulee ovista ja ikkunoista kaikkiin eläinsuojeluyhdistyksiin! 

Mimmi

HRH:n virallinen ilmoitus:


Huolimatta varsin ruokottomasta työntuloksesta, on Täti-ihmisen antamat kampaamopalvelut tuottaneet itselleni helpotusta arkipäivään.

Oloni ei ole enää ollenkaan tuskaisen kuuma, eikä varsinkaan kiristävä. Viihdyn hyvin trendikkäästi leijonamaisessa kampauksessani ja odotan, kuinka maailman kaikki kissakansalaiset alkavat haaveilemaan samanlaisesta leikkauksesta.

Ainoa ohjeeni heille on: Älkää missään tapauksessa käyttäkö täti-ihmisen palveluita siihen! 

Giardia

Giadia se jaksaa pysyä kissojen sisäloisten top 5:ssa. Mutta kuka on giardia?

No sehän on kissan suolistossa elelevä ja  infektoiva alkueläin. 
Meillähän on ollut sen serkku Toxoplasma gondii kanssa. 
Mä keräilen kissoja, kissat (lausutaan Nisu) keräilee alkueläimiä?

Kuva: wikipedia

Tässä suora kopio saamastani infopaketista Felinasta:

"Giardia on ohut- ja toisinaan myös paksusuolen infektoiva alkueläin. Infektio on erittäin yleinen. Kirjallisuuden mukaan jopa joka toisella kissalla tavataan Giardiaa jossain elämänsä vaiheessa. Oireena esiintyy vaihtelevaa ja jatkuvaa tai ajoittaista löysävatsaisuutta, mahdollisesti oksentelua, ilmavaivoja ja laihtumista. Myös huonontunutta ruokahalua voi esiintyä.
Yleensä kakka haisee hyvin pahalle silloin, kun se on löysää. Joillakin kissoilla oireena voi olla ummetus.
Suurella osalla kissoista giardia on oireettomana. Mutta stressin tai muun sairauden myötä oireet voivat puhjeta.

Kissa levittää giardiaa ulosteissaan ja nämä kystat ovat hyvin kestäviä ympäristössä. Siksi giardioosin hoidossa lääkinnällisen hoidon lisäksi kissa takamuksen (mikäli sotkeentunut ulosteesta- usein ainakin pitkäkarvaisilla kissoilla jää peppukarvoihin kakkaa), sekä ympäristön (mikäli kissa kakkaillut/ripuloinut muualle kuin laatikkkoon) huolellinen pesu ja desinfektio on hyvin tärkeää. Pesussa huomioidaan paikat, joissa kissa nukkuu tai viettää muuten paljon aikaa. Eli
paikat, joihin on voinut päätyä kissan kakkaa.

Giardia voi tarttua teoriassa myös ihmiseen, joten mikäli teillä esiintyy ruuansulatuskanavaoireilua (voimakas mahakipu, ripuli), ottakaa yhteyttä lääkäriinne. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että ihminen saa kissalta giardian.

Kissoille annetaan hoidoksi 10 päivän Axilur-loishäätökuuri tai Trikozol-antibiottikuuri. Lääkevalinta riippuu oireista. Kliinisesti ripuloiville käytetään yleensä Trikozolia, sillä se rauhoittaa ripulin hyvin nopeasti. Axilur valitaan yleensä, jos kissa on oireeton tai oireet ovat lieviä ja ei ole ripulia.

Giardian häätöön kissasta riittää 5 lääkepäivää. Mutta yleensä kissoja hoidetaan 10 päivää, koska viidentenähoitopäivänä on siivouspäivä ja sen jälkeen ollaan "puhtaalla puolella", joten kuuria jatketaan toiset 5 päivää.

Siivouksessa giardiasta pääsee eroon jollakin seuraavista:
* höyrypesuri
* klooripohjainen pesuaine (Chlorin, marketeista)
* kvaternaariset ammoniumyhdisteet (Suma Bac, siivousalan liikkeet)

Jos oireena on ripuli, kissojen peput pestään sekä hoidon alussa että viidentenä päivänä.
Siivouspäivänä hiekkalaatikon hiekat vaihdetaan ja koko hiekkalaatikko pestään kunnolla (kloori tai kvatern. amm.) Jo hoidon alussa voidaan alkaa pestä tekstiilejä (päiväpeitot, torkkupeitot, kissojen tekstiilit), jotka ovat tähän saakka olleet esillä ja laittakaa ne puhtaina kaappiin. Sitten viidentenä päivänä, kun olette tehneet kodin pesun, voitte ottaa puhtaat suoraan esille.
Pesupäivänä vaihdetaan kaikki sillä hetkellä esillä olevat pyyhkeet ja petivaatteet.
Matot voidaan saunottaa (väh. 60 astetta, yli tunti) jos niitä ei voi pestä ja ei ole käytössä höyrypesuria. Pinnat pyyhitään ja tehdään "normi" viikkosiivous.

Huom! Jos kliinisenä oireena EI OLE OLLUT ripulia, ei siivous ole todennäköisesti tarpeen. Silloin riittää hiekan vaihto ja hiekkalaatikon pesu ja niiden tekstiilien pesu, missä kissat viettävät aikaa. Silloin kannattaa petivaatteet vaihtaa.

Huom huom! Jos kissa käy säännöllisesti ulkona tai jos kotona on myös koiria, ei siivoaminen ole järkevää, sillä giardia-tartunta saadaan aina uudestaan ulkoa.

Säännöllisesti ulkona käyvä käyvälle kissalle kannattaa antaa 2-3 kertaa vuodessa 5 päivän pituinen Axilur-kuuri. Näin päästään eroon giardiasta, jos sellainen on kissan elimistöön tullut."

Kuva: http://thunderhouse4-yuri.blogspot.com

Meillä on oireena ollut ainoastaan oksennusta. Ei ripulia, ei löysää kakkaa ollenkaan =  Jos kliinisenä oireena EI OLE OLLUT ripulia, ei siivous ole todennäköisesti tarpeen. Silloin riittää hiekan vaihto ja hiekkalaatikon pesu ja niiden tekstiilien pesu, missä kissat viettävät aikaa. Silloin kannattaa petivaatteet vaihtaa.

Tuntuu, kun olisin voittanut lotossa!  

• Meidän vessat on Modkatin tekemiä eli niissä on sisäpussit. Sen kun heitän ne roskiin sisältöineen. Kloriittia kyllä vetelen vielä niihin pönttöihin, vaikka niissä ei kakkia ole.
• Viikonloppuisin mulla on joka tapauksessa vuodevaatteiden + pyyhkeiden vaihto.
•  Ellin kotihoitajalta Mialta sain lainaksi höyrypesurin -> tyynyt ja muut pinnat, joita en tahdo kloriitilla huuhdella.
• Höyrytän varmuuden vuoksi lattiat ja kaikki 2 mattoa.

Kuva: Russia Bio II

Ainakin näin teoreettisesti meillä pitäisi olla varsin helppo häätö. 

Vaan yllättäen tämä neuroottisesti muuten siivoava täti ei sit millään jaksaisi aloittaa tätä hommaa. Heti, kun joku juttu muuttuu pakolliseksi, sen viehätys häviää täysin !

Blogiin on siis tulossa juttu siivouksesta, joka sisältää varmaankin paljon purnutusta ja muuta valitusta siivouksesta. 

Kuinka teidän muiden giardian häädöt on sujunut? Ja onko tossa infossa jotain uutta tietoa teille ?

 Itselleni nimittäin oli ja aika paljonkin ! 

Kuinka meidän blogijutut syntyy ?

Bloggaaminen on tosi kiva harrastus, vaikka joskus se käy ihan työstäkin. 

Se johtunee itselläni siitä, että teen tätä tavoitteellisesti eli pyrin samaan ainakin 10 kirjoitusta ulos per kuukausi. Editoin kaikki kuvat (vaikkei ne bloggerissa näytä ollenkaan yhtä tarkoilta kun koneella, tietääkö joku miksi? ), enkä ole kovin nopea kirjoittamaankaan niin aikaahan tähän saa laitettua aikalailla.

Blogin alkutaipaleella käytössäni oli vuoden verran jo otettuja kuvia ja jokainen juttu meni julkaisuun heti, kun sen olin sen valmiiksi saanut.  Silloin tuntui, että kaikki pitää saada esille heti ja nyt. Jutun juurta riitti, kun kaikki tarinat oli täysin uusia. Elämä koostui aikalailla vain töistä ja blogin kirjoittamisesta.

Jossain vaiheessa sen ensimmäisen vuoden aikana tajusin, että niitä juttuja voi kirjoitella varastoon ja laittaa ne tulemaan ajastuksella. Tämän jälkeen sain elämääni muutakin tekemistä kuin sitä työtä ja blogia. Kirjoittaminen keskittyy nykyään viikonloppuihin.

Kuten kuvasta näkee, tätä juttua on aloiteltu kirjoittamaan jo elokuun alussa.

Ideaalitilanne olisi sellainen, että ajastettuna olisi ainakin pari juttua ja luonnoksissa muutama muokkautumassa julkaisuvalmiiksi tarinaksi. Tätä on välillä tosi vaikea saavuttaa.  Tilanne muuttuu viikossa : kaikki jutut eetterissä ja varastossa nolla luonnosta.


Messujutut on luonnollisesti sellaisia, että heti messupäivän jälkeen editoin kuvat ja kirjoitan jutun -> siksi siis messuilla aina lauantaisin. On sitten sunnuntain menijöille blogissa  messuvinkkejä. Messupäivät on oikeasti tosi pitkiä ja vaikka ne on ihan kivoja on ne myös todella raskaita.  

Messuilla.

Lisähaastetta blogin pitämiselle antaa itse sisällöntuottajat. 

Kuvaaminen talvella on painajainen, kuvaaminen kesällä ei ole ihan painajaista mutta erittäin haasteellista kumminkin. Nämä mun lemmikit ei poseeraa, karttelee kameraa eikä suostu puettaviksi hassuihin vaatteisiin. Täti-ihminen istuu olkkarissa lattialla, kamera pöydän alla. Siitä sitten yritetään kuvailla ja keksiä uusia kuvakulmia ja juttujen aiheita. Ja saada suhteellisen hyviä kuvia. 

Kiitos kissojen liikunnallisuuden, tästäkään kuvasta ei koskaan juttua saatu.

Välillä olen onnistunut tavoitteissa, välillä en. Kuvia on otettu. Osa hyviä, osa ei. 
Silti olen juttuja tänne saanut aikamoisen läjän metodilla jos toisellakin.

Onneksi olen tosissaan löytänyt itselläni helpottavan tavan tehdä tätä hommaa, tavan jolla saan tämän pyörimään varsin helpolla. Vähän sama, kun ensin juoksisi sandaaleilla. Sitten ostaisi juoksukengät ja elämä helpottuu.
Sanoo ihminen, joka ei ole juossut kun metrin bussiin viimeisen 25-30 vuoden aikana, valitsee juoksun esimerkikseen.HEH.

Miten muut bloggaajat kirjoittavat? Kertasessiolla eetteriin vaiko ajastellen ? Entä muut lukijat, näkyykö jutuista ettei ne ihan sen päivän hommia välttämättä ole olleet ?

Vuosihuolto ja Nisun IBD-kontrolli

Phuuuuh! 

Se oli taas se vuosittainen show: vuositarkistus ! 
Apukäsinä - kuten aina -  täti-ihmisen oma äiti ja ilman apua tämä sirkus ei kyllä liikkuisi yhtään minneen. Kiitos myös Pian ylimääräisille käsille lähtiessä. 

• Mimmi, Elli ja Börje saivat rokotukset. 
• Elli ja Böö saivat täysin terveen paprut.  
• Mimmikin on terve, mutta anaalirauhaset piti tyhjätä. 
• NIsun veriarvot olivat hyvät, mutta kakkinäyte suolesta paljasti giadian.

Yllättäen täti-iihmisen parturoima leijonakampaus sai kehuja eli enää en taidakaan olla se maailman surkein kissakampaaja !

•  Kaikilla, paitsi Nilssonilta (no daa, ei sillä ole hampaitakaan ) löytyi hammaskiveä ja ientulehdusta. Jopa Mimmiltä ja Elliltä, joilta ne on poistettu Siilitien klinikalla. 
• Mimmin pyyhekakkimistaipumukseen saimme vinkkejä. Aloittelemme siis sen parissa pieniä proggiksia, niistä sitten joskus oma juttu tuloillaan.
• Tammikuun lopulla olemme sitten varanneet Teijan koko päiväksi meidän hoitoihin. Silloin on Nisun IND-kontrolli ja muiden hammashoidot. Lisäksi Börjeltä tsekataan pissahommat.

Nisun lääkitystä muutettiin niin, että aamun Losecit jää pois. Suoliston mobilittettia lisäämään otetaan Resolor joka päiväiseen käyttöön. Muuten jatketaan samoilla tropeilla kun ennenkin.

Kaiken kaikkiaan ihan ok käynti. 
Ultrausta ei Nisulle tarvinnut tehdä, kun se tehtiin viime viikolla. Kissat käyttäytyi hyvin, täti-ihminenkin oli ihan siivosti ja parhaimmillaan pienessä huoneessa seikkaili vapaana 3 kissaa. Toki giardia vähän ottaa aivoon, mutta kaikille on nyt Axilurit aloitettu ja niitä sitten vedellään 10 päivän kuurina.

Täti-ihminen tutkii: Neato botvac D85

Podin pikaisen flunssan helteiden aikana ja jos olivat kissat täällä ihan raatona niin oli täti-ihminenkin. Mitään ei pystynyt tekemään ja vaikka imuria olisi pitänyt vähän heilutella niin ei vaan kyennyt.

Silloin meni hermot. Odottelin muutaman päivän, josko ne (hermot) olisi palautunut mutta ei. Ensin kävin vakoilemassa Kissakolmion yhden jutun ja Tassunjälkiä sydämessä-blogin vastaavan jutun.

Gigantista löytyi huokein päivän hinta, tilaus sisään ja paketti saapui parin päivän päästä. 

Meillä asuu nyt siis robotti-imuri, kasvattajanimeltään Neato Botvac D85, lempinimeltään Anselmi.  Ohessa filmi ajokokeesta, läpättäjänä minä ja homma lähti ihan lapasesta kunnes se loppui ihan kesken. 

"Alku aina hankalaa", sanoo täti-ihminen aina teknisten laitteiden kanssa. 
Niin tämänkin. Ehkä kaikki ohjeet pitäisi lukea pariin kertaan ajatuksella, mutkun ei malta.

Sijoitin ensin Anselmin telakan makkariin, mutta Anselmi ei sinne löytänyt  ja väsähti totaalisesti sinne etsiessään.  
Toisella kerralla  kodin sijainti sai imurin ihan sekaisin ja se hinkkasi makkaria ja eteistä puhtaaksi ihan liian pitkään, siivosi keittiön mutta puhti loppui kesken ja olohuone jäi siivoamatta. Oma telakka melkein löytyi, mutta taas loppui virta. 

Nyt on Anselmin kotiplaaneetta siirretty keittiöön, kissojen Caxmaxin viereen. 
Vaikka ohjeet sanoo, että imuirin ympärillä tulee olla suuntaansa metrin tyhjää, ei tuo puun ohut jalka ole häiriöksi. 

Nyt viikonlopun aikana sain myös hoidettua meille kätevän rytmityksen imurointiin.

• Tyhjää lattiat kissojen leluista.
• Nosta ruokapöydän tuolit pöydälle.
• Sulje vessan ja makkarin ovet.
• Rajaa sohvan alus magneettinauhalla (tulee imurin mukana).
• Estä pääsy valkoisen sohvan vierestä.

Kun imuri on siivonnut vapaana olevat tilat, vien sen makuuhuoneeseen ja jätän sinne imuroimaan.  Sohvan alustan blokkaan siksi, että se juuttuu sen alle, jollen ole nostelemassa sohvaa sille. Sitäkin toki olen jo tehnyt ja tulenkin tekemään.

Meillä imuri pääsee jostain kohdasta livahtamaan sängyn alle ja pois, mutta kaikista kohdista se ei onnistu. Välillä se tajuaa lähteä pois mutta juuttuu helposti. Silloinkin sitä pitää vähän jeesailla lihasvoimalla. 

Antero Dyson ei jouda vielä eläkkeelle. Anselmi tekee todella hyvää jälkeä, mutta mm. tekstiilit ja vaikeasti saavutettavat alueet pitää edelleen imuroida manuaalisesti. 

Kaikaen kaikkiaan voin sanoa, että ostos oli irtokarvaneurootikolle loistava. Se vapauttaa aikaa ihan hurjasti: kun Anselmi imuroi, minä kävin suihkussa, pesin kissojen astioita jne.  Pesin vähän lattioitakin.

Lisäbonus on se, että nyt siivoan lattialta irtokamat pois heti -> yleisilmekin pysyy siistinä koko ajan.

Vielä kun joku keksisi pölynpyyhkijä- ja  ikunanpesurobotin! 

Lodju

Vaikka täällä blogissa onkin väitetty, ettei Triolan kissakansalaiset juurikaan välittäisi pusseista ja laatikoista niin kyllä niitä silti osataan arvoistaa, ainakin jonkin aikaa.

Yllättäen aktiivikaksikko kisailee sen kanssa. 
Lopputulos tuskin lienee kelleen ylläri ?

Ps. Tässä yksi päivä mietin taas kerran, ketä ja mitä Nilsson muistuttaa.
Uutena hahmona tuli mieleen Trump. 

Näettekö tekin yhtäläisyyksiä näiden kahden persoonallisuuksissa? 

Voi NisuNisu

8.8 klo 4.50 heräsin Nisun pumppailuun: oksu tuloillaan. Ehdin viskaamaan kissan lattialle - ONNEKSI - koska sen jälkeen alkoi sarjaoksennus.

Eilen illalla syödyt kanansuikaleet tulivat täysin sulamattomina ulos, 8 tuntia niiden syömisestä. Hajujen myrkyllisyydestä en nyt sen tarkemmin kerro, mutta sanotaan näin: roskat oli pakko viedä heti ulos, hyvä että ehdin villatakin vetäistä yöpaidan päälle. 

Luottolääkäri lomalla. Felinan kaikki ajat täynnä. Suosituksesta soitin sitten Evidensia Kamppiin ja sain ajan iltapäivälle.

Ultrassa ei näkynyt mitään dramaattista, paitsi kaasua suolessa. Enkä ihmettele, ne kanat. 
Meillä on Teijalle 14.8 taas vuositarkistusaika ja samalla tietty Nisun kontrolli. Siksi sovimme Kampin lääkärin kanssa, että jätän Losecin vähäksi aikaa pois ja vaihdan sen Cereniaan. 
Tarvittaessa tietty heti yhteys tohtoriin, mutta koitellaan näillä sinnitellä sinne Teijalle asti.

Jännää oli huomata, että Nisu osaa yhdistää ajomatkan eläinlääkärikäyntiin. 
Tyyppi oli vaan aivan ihmeissään, koska a) paikka oli aivan väärä ja siellähaisi jopa koirat (!) ja b) tohtorikin oli väärä. Ei oo tyfmä kissa toi Nisu, ei!


Ultrakin hei saatiin otettua ilman rauhoitusta. Minä sösötin söpöjä kehuja ja pussailin kissaa. Sokeuduin hiestä puolessa välissä ja Nisu päästi kontillisen irtokarvaa.

Kissankarvat paidalla ultra jälkeen.

Itse epäilen, että haimassa voisi olla taas vähän häikkää. Tai sitten pitkä kuurillinen Losecia on neutralisoinut kaikki ruuansulatusnetesteet. Tai. Tai. Ehkä lopetan arvailun ja odottelen mitä Teija sanoo.

Ainoa varma homma on se, että meillä näyttää muodostuneen rutiiniksi yksi ylimääräinen lääkärin akuuttitarvekäynti aina noin viikkoa ennen jo buukattua käyntiä.

Ai niin ja toinenkin varma: sappirakko oli perfecto. Täysin_terveen_näköinen. 

Ananimalabin pilasterit ja tuunattu rapsuttelukeskus

Sain emilin Ananinalabiltä tässä jokunen aika sitten, jossa kannettiin kovasti huolta täti-ihmisen tunaroinnista tarrojen kanssa kiipeilyseinää rakennellessa.  

Ehkä vähän naurattaa vieläkin, koska olihan se kyllä aiheellinen huoli. 

Tähän meille tarjottiin ratkaisua: meille lähetetään uudet tarrat, että voi täti-ihminen sitten sen kynsilakanpoistoaineen ja siliitysraudan kanssa sutia tota seinää uudelleen. Ja siis heidän piikkiin. WOW. Oikeasti. Arvostan, kiitos ! 

Lieneekö sitten maineeni kiirinyt Seinäjoelle asti (koska blogistahan ei voi tarkistaa onko täti shopaholic vaiko eikö ole, ehheh),mutta samalla sain niin hyvän diilin alennukseen, että olihan se sitten pakko taas vähän ostella.

Saanko esitellä: meidän uusin lisä kissojen aktivointiin: pilasterit ! 

Keittiön penthouseen on ollut alusta lähtien mietinnässä joku systeemi, millä kissa pääsee myös tuosta terassin oven vierestä sinne tai pois. Odottelu kannatti. Kaikki melkein 6 vuotta. 

Tuossa on kaksi metrin pituista pilaria ja äksöniäkin niillä on ollut. Epäilette varmaan, että niitä oli ensimmäisenä koeajamassa  Nisu ?

VÄÄRIN!

Se oli Mimmi ! Kyllä, HRH kipitti huipulle, mutta ei viitsinyt tajunnut mennä hyllylle asti. Ja kyllä, hyllylle sitten kipitti ekana Nisu.

Itse olen tosi tyytyväinen, kissojen pitää vielä oikeasti tajuta että sitä voi käyttää. Odottelen siis ensimmäistä nujakkaa tossa hyllyllä ja se taitaa olla sitten se tajunnan avaava tapahtuma ;)

Samassa kuvassa tossa muuten näkyy toi meidän Catmax, nyt uudelleen pohdittuna.

Nilssonkin mielummin rapsuttelee itseään, kuin tota seinässä olevaa raapimislautaa.
Nähtäväksi jää, onko se huti vai hitti.

Mimmi

No niin, Mimmi ja kamera olivat samassa tilassa.

En vaan saanut kissasta kunnon  kuvaa, eihän toi näytä yhtään pahalta. Mutta noita klommoja oli turkki täynnä. Ja sitten niitä takkuja.

Otimme siis toisen erän. 

Pahoittelen kuvien laatua, olosuhteet olivat haastavat: silmissä monta litraa hikeä, karvaa kaikkialla ja huonot valot.

Kovasti on yhdessä kissassa karvaa! 

Mutta hyvä, että ryhdyin tähän.

Haistaha sinä kampaaja iso auringonkukka ! 

Huolimatta yllä olevan kuvan ilmeestä ja habituksesta, HRH on selvästi nyt tyytyväisempi. 

Mimmi aloitti onnellisena kunnon pesun.

Kampaaja on kyllä  ihan paska. Huonoa jälkeä, karvatuppoja kissassa ja epäsainen hiusraja. 

Humppahousut jäi! 

Olisinpa todellakin tajunnut tehdä tämän jo niillä pahimmilla helteillä. Toisaalta, ei tänääkään vielä kylmä ole: mittari näyttää 24 astetta. 

Sehän olisi monin kerroin söpömpi, jos jälki olisi ammatimaista ! 

Mimmi on tossa esillä nyt koko ajan. Me pussaillaan, rapsutellaan ja merkkaillaan kaikkia paikkoja ihan älyttömästi.  Täällä asuu nyt ihan eri kissa taas kerran. Siis muutenkin kuin ulkonäöllisesti.

Sota hilsettä vastaan on hävitty.

Biotiini ja kalanmaksaöljy ei selkeästi ole kukistanut Mimmin hilsettä. Ja rasvaisuuttakin on. Äh.

Millä ihmeellä mä saan toisen ihon parempaan kuntoon? 

Ruokatilaus

Vaikka täti-ihminen asuu yksin niin  monasti tilaan ruokaostokset ovelle tai käyttää Prisman kauppakassia. Ajansäästöä, nimittäin.

Muistan tilanneeni noi kikherneet ja tomaattimurskat. 

Mutta mistä toi kissa ilmaantui tilaukselle, hei ? 

Emme tee tästä tilaamattomasta kissasta valitusta emmekä palauta sitä. 

Se vaikuttaa sen verran veikeältä kaverilta, että sen kanssa tulee olemaan varmaan kivaa! 

Puoskarin uusi isku

Täällä on täti-ihminen leikkinyt "kissaa" ja Madame "hiirtä". 
Turkiskissamme on kateissa koko ajan, koska kuumuus ajaa hänet piiloon sängyn tai vessan kaapin alle.  Ei ole kuninkaallista kaunotarta paljoa näkynyt.

Mutta näin pienessä kodissa voi vältellä maailman huonointa kissakampaajaa vain niin kauan.

Näinhän tässä taas kävi, että sheiveri suristeli sen kampaajan käsissä osan turkista pois. Ideana oli ohentaa turkkia, saada masukarvat pois, että viileys pääsisi sitä kautta kissaan ja poistaa takkuja. 


Toistaiseksi ko. kissa ei ole ollut tavattavissa. En tiedä, onko siksi että a) nyt on viileää maata mahallaan b) kampaus on täälläkin kertaa varsin ruokoton. 

Palaamme asiaan kuvalla, jos sellaisen joskus saamme.