Yhteenveto: virtsatukos, virtsakivet, tukoksen aiheuttama virtsamyrkytys

Ihan ensimmäiseksi tahdon sanoa, että olen pohjattoman kiitollinen YES:n tehohoidon lääkäreille ja hoitajille.
Se, että lopetin hoidot siellä ja vein Felinaan, saattaa vaikuttaa siltä etten olisi tyytyväinen heidän hoitoonsa. Se ei pidä paikkaansa. Olen enemmän kuin tyytyväinen, Börjeä ei enää olisi ilman heitä.

Siinä vaiheessa, kun tilanne alkoi taas hieman huononemaan ja virtsaputki meni uudelleen umpeen niin täti-ihmisen oli pakko tehdä jotain. Se jotain oli luonnollisesti meidän oma, kissoihin erikoistunut eläinlääkäri. Päätös oli oikea.

Yliopistollinen pieneläinsairaala

Börjestä ei vielä aattoaamuna huomannut mitään. Yöllä se oli vähän älähtänyt syliin nostamista, mutta ei muuta. Iltapäivällä löysin se murisemasta olohuoneen valkoisen sohvan takaa, kurkkasin että kenelle se uhittelee - siellä ei ollut ketään. Se oli ainoa kerta, kun Börje oli piilossa. Muuten se oli makoillut ihan näkyvillä. Päätin, että seuraan sitä vähän tarkemmin illan aikana ja menin jatkamaan joulupöydän valmistelua.

Nuori Aikuinen kävi hakemassa äitini ja tätini, he saapuivat meille n. klo 15.30. Suoritimme sinä alkuhössötykset, halailut sun muut ja sitten alkoi kissojen silittelyt. Äitini huomasi, että Börje on vaisu ja että sillä ei ole asiat nyt kunnossa.
Nolottaa tunnustaa, mutta itse en siinä hössöttäessä sitä huomannut. Minä, joka elän sen kanssa samassa kodissa. Börje makoili sopivasti siinä selällään  ja kevyesti painoin sen alavatsaa. Kissa älähti kivusta.
Olimme Viikin sairaalan vastaanottohuoneessa klo 16.33.
Samassa huonessa missä olin Nisun kanssa.

Viikin papruista selvisi nyt, että Börjen rakko oli suuren appelsiinin kokoinen ja kova. Sydän oli arytminen, mutta sivuääniä ei kuulunut. Koska kissa oli kliinisesti pirteä ja tarkkaavainen, kukaan ei osannut arvatakaan kuinka sairaana toinen oli. Verikokeet oli otettu ja niiden tuloksia odoteltiin. Päätös oli, että rakko tyhjätään ja täti-ihminen tulee hakemaan kissan klo 21-22 kotiin.

En päässyt edes kotiin asti, kun lääkäri soitti. Munuaisarvot huiteli taivaissa ja elvytysasioita kyseltiin. Börje ei tulisi kotiin vaan joutuu teho-osastolle.

Faktaa oli, etä munuaiset olivat vaurioituneet. Se, oliko se akuutti- vai krooninen, ei tiedetty. Toimenpiteet: nukutus, virtsaputken avaus  (se oli vaikea avaus, tukkeena oli 2 kiveä) ja huuhtelu. Katetrin laitto ja rankka nesteytys, että munuaisarvot laskisivat. Rakosta löytyi yhtälailla 2 isohkoa kiveä, joille suositeltiin leikkausta, jos Börje tästä selviää.

Joulupäivänä Börjelle piti laittaa kestokatetri. Börjen pissaaminen oli ollut vähäistä. Pieniä pisuja oli kyllä tullut ja sitä valui itsekseenkin, mutta rakko oli edelleen iso.  Päätös tehtiin uuden ja tarkemman ultrauksen jälkeen. Munuaisarvot olivat tulleet alas todella vähän. Katetria laittaessa tuntui pieni ja kova tukos, joka tosin aukesi hyvin. Tukihoitoja jatkettiin. Kävimme piristämässä Böötä ja itkemässä monta litraa kyyneliä.

Eutanasia oli pöydällä  niin aamunpuhelun kuin  iltapuhelunkin aikana.

Tiistaina 26.12 Börjen munuaisarvot olivat laskeneet todella hyvin, vaikkei vielä viiterajoissa olleetkaan . Uutuutena oli tullut kuume ja ripuli. Antibiootti vaihdettiin laajakirjoisempaan ja  tukihoitoja päätettiin jatkaa. Eutanasia laitettiin laatikkoon piiloon, kiitos parantuneiden arvojen.
Suuniteltiin, että kivet leikataan keskiviikkona, jos kuume ja ripuli saadaan loppumaan. Taas käytiin moikkaamassa Matzoa, enää ei itkettänyt.

Näin myös kävi. Arvot olivat normalisoituneet ja röntgen näytti kaksi iso kiveä. Ne poistettiin ja leikkaus meni muutenkin hyvin. Vaan kreatiini alkoi taas nousemaan leikkauksen jälkeen. Illalla päivystävä lääkäri soitti ja kertoi että arvo hivuttautuu edelleen ylöspäin. Niinpä annoin luvan lisätä nesteytystä ja laittaa kestokaterin. Nyt piti varoa, ettei rakko kasva liian isoksi ja ompeleet ratkea. Ja se virtsaputken spasmi taisi siellä olla edelleen.

Tässä kohtaa tuli iso romahdus ja epätoivo. Viikissä ei enää ollut tietotaitoa vaihtaa lääkkeitä spasmin hoitoon. Siellä meidän mahdollisuudet oli edelleen 50/50.  Sitten tajusin, että nyt on pakko ottaa yhteyttä Felinan Teijaan. Laitoin vähän ennen klo ilta kahdeksaa.  Teija vastasi 4 minuutin päästä. Börje siirtyisi Teijan hoitoon seuraavana päivänä.

Evidensia Felina

Ihan ensimäiseksi selvisi, että Börjellä oli ollut  "vain" akuutti munuaisvaurio. Ihan loistava uutinen, koska munuaiset siis tulevat palautumaan normaaliin kuntoon toisin, kun kroonisessa vaihtoehdossa.
Börjeen jätetty kestokatetri poistettiin samantien, että klinikalla nähtäisiin saako poika pissattua ilman
sitä.

Poika sai.

Börjeä seurattiin klinikalla kaksi päivää. Näinä päivinä Börjeä hoidettiin suonensisäsesti antamalla ylläpitonesteytystä. Lisäksi annettiin virtsaputken kahta eri lihastyyppiä (luurankolihas ja sileälihas)  relaksoivaa lääkettä, opioidikipulääkettäja sisäelinkipulääkettä.  Sairaalassa aloitetut antibiootti, happosalpaaja ja pahoinvoinninestolääkitys jatkui.

Perjantaina selvisi, että Börje on kohtalaisen aneeminen ja siihen annettiin pistos rautaa ja erytropoietiiniä. Sitä saan ihan itse piikittää maanantaina yhden annoksen.

• Virtsaputkea hoidetaan kotona antamalla virtsaputkea relaksoivia lääkkeitä: Dipenzyran ja Xanor.
• Kipua hoidetaan opioidilaastarilla, se poistetaan maanantaina.
• Lisäksi sisäelinkipuun annetaan Cereniaa.
• Antibiootit jatkuu.
• Tukihoitona Cystaid plussaa.
• Ruokavalioksi Royal Canin Urinary tai Hill's c/d. 

Edessä on vielä jokunen hetki, ennen kuin pystyn uskomaan, että tuo kissa on tuossa eikä sateenkaaren tuolla puolen. Huoli on edelleen kova ja pelkään pahinta.
Pohdin, miksi tämä tapahtui ja  syytän itseäni, koska epäilen syyksi ruokavaliota. Börje on raksuhirmu. Lisäksi pohdin, että se vetelee sitä possun ♥. Ongelma siinä on se, että sitä se syö niin paljon ja usein, että magnesiumin ja fosforin tasapaino on varmaan epätasapainossa = munuaiset kovilla.  Toisaalta, munuaiset ei ollut tässä se syy vaan virtsakivet. Eli raksut. Ne lähtee ruokavaliosta, sitten kun päästää palaamaan normaaliin ruokavalioon.

Viikki maksoi 3291,12 €. Vakuutus korvasi 1700 €.
Felinan 2 päivää maksoi 441, 10 €.  Kissaliiton jäsenyysalennus 32, 20 €.

Omia rahoja ei enää Nilssonin hoitojen jälkeen ollut, jouduin ottamaan lainaa. Onneksi sen sain isältäni, niin eipä tarvi korkoja maksella.


Kertokaa ihmeessä omista kokemuksistanne pissaongelmien kanssa. Miten arki sujuu? Miten ruokailut ? Miten olette saaneet nirson kissan syömään lääkeruokaa?

Börje on kotona ♥

Ei tätä onnea voi sanoiksi pukea ♥

Eilisen päivän Börje vietti siis vielä Felinassa tarkkailussa. Siellä kontrolloitiin verestä munuaisarvot, elektrolyytit ja pieni verenkuva.

• Elektrolyytit ja munuaisarvot ovat oikein hyvät.
• Börje on kohtalaisen aneeminen. 
• Klinikalla tuli Börjen ensimmäinen isohko pissa, pienten lisäksi.

Kotona on syöty. Väitin aiemmin, että saatiin renal-ruokaa, mutta se oli Urinary S/o LP 34 . Napuina ja märkänä. Märkää toi ei toistaiseksi ole suostunut syömään, mutta naput menee. Börjen virtsakivet olivat siis struviittivirtsakiviä eli niitä liukeneviä sellaisia.

Börje on tehnyt pikkuiruisia pisuja  ja tänä aamuna Börjen pytystä löytyi tämä.

Siinä on yhdellä kerralla pissattu  n. 6 pikkupisun verran ♥ ♥

Meillä menee siis hyvin. Bentsot vetää ton kissan ihan tajuttomaksi kaksi kertaa päivässä ja sitä me sitten tuijotellaan silmät onnesta sädehtien. Se on hassu, söpö ja höntsä.

Lötköpötkö! 

Rakon kontrollikin kasvaa koko ajan, laittialta ei tänään olen vielä löytynyt yhtää pisutippaa. Ja vaikka löytyisi, ei se mitään. Kunhan muut ei ala lattioille kuseksimaan.

Tytöt on ihan normaaleja Böötä kohtaan, mutta Nisu selvästi vähän pelkää. Luikkii karkuun tai tuijottelee kaukaa Börjeä.  Höntsä ei tajua, että ihan itse se kanssa näytti samalta puku päällä ja haisi ihan apteekilta, vähän aikaa sitten.

Meillä siis menee täällä hyvin.
Börje on nyt kyllä niin ihana tekosyy olla kotona, tekemättä mitään.

Kirjottelen ajan kanssa sitten koko lääketieteellisen tarinan, omana juttunaan.  Sen paljastan jo tässä, että Börjellä eteni pisaamattomuus virtsamyrkytykseen asti. Sen takia tämä onnellisuus on mittaamatonta, koska Börjen menettäminen oli todella pienestä kiinni.

Börjen sairaspäivä #4

Päivän 4  raportti, olkaatten hyvä.

Aamulla munuaisarvot olivat palautuneet viiterajojen sisällä.

Sovittiin Viikin lääkärin Tanjan kanssa, että haen Börjen aamun  klo 10 antibiootin jälkeen. Tanja myös soitti suoraan Teijalle ja briiffasi tilanteen. Loistava vaihtoehto, koska daa - kuka on maallikko ja roudaamassa kissaa uuden tohtorin hoiteisiin? Enpä ehkä olisi voinut briiffata itse, vaikka joskus luulenkin olevan kaikkien alojen spesialisti.

Nuori Aikuinen ja täti-ihminen on samassa työpaikassa, eri osastoilla töissä. Se työpaikka on noin 5 minuutin kävelymatkan päässä Felinassa. Koska se nuorempi Muruako on Börjen oma ihminen ja toisin päin niin Nuori Aikuinen tuli Felinaan mukaan. Ette oikeasti voi uskoa, miten Börjen mieliala muuttui samantien, kun kuuli oman ihmisensä äänen. Liikuttavaa, todella liikuttavaa. Jos en olisi niin onnellinen tosta, olisin kyllä mustasukkainen :D.

Tohtorit oli sopinut, että katetri ja kanyyli jää Börjeen.  Felinassa päätettiin ottaa katetri pois, mutta nesteytyksen takia kanyyli jäi.   

"Vielä ei ole tullut eteen virtsarakon spasmia, jota ei olla saatu laukeamaan" .  

" Ei Tarvi pelätä, kyllä me Börje kuntoon saadaan"  
- Teija Viita-Aho, eläinlääkäri, kissalääketieteen pätevyys.

Hain Böbsyn vähän ennen ilta kasia ja kotona ollaan. Kissa on huumattu ja se todellakin on aivan pöllyssä. Kropassa virtaa bentsoja ja opiaatteja. Näillä siis rentoutetaan sitä virtsarakkoa, eikä suinkaan olla kasvattamassa Steissillä hengailevaa kattinarkomaania  ;)

Antibioottia kahta sorttia, Cystaidia, huumeita. Renal ruokaa kuntoutukseen. Siitä on nyt Börjen elämä hetken aikaa. Ja hyvä niin että on, koska .................. Se pissii ihan ite sellaisia lilliputti lätäköitä vessaan. Vain yksi pieni vahinko oli tossa lattialla. En valita.

Aamulla vien pojan taas Felinaan, nesteytystä jatketaan ja kai ne jotain troppeja tuuppaa siihen lisää. Valmistaudumme siis viikonloppuun ja uuteen vuoteen näin. Ettei sitten tarvi mennä Viikkiin taas pyhäpäivänä.

Börjen sairaalapäivä # 3

LISÄYS: Otin yhteyttä omaan lääkäriin Teijaan Felinassa. Teija ottaa mielellään Börjen hoitoonsa tästä eteenpin eli haen Böön aamulla Viikistä ja vien Felinaan Teijalle. Uskon, että tässä on Börjen mahdollisuus.

Isoin kiitos menee nyt kyllä taas mun kollegoille ja tiimille duuniin, kiitos taas kerran että saan hoitaa kissaa silloin kun mun pitäisi olla siellä tekemässä töitä ❤



Eilen Börjen munuaisarvot olivat vihdoinkin notkahtaneet kunnolla oikeaan suuntaan: aamulla urea oli jo viitearvojen sisällä 12.3 (viiteraja on muuten 5.7-12.9). Kreatiniinikin oli romahtanut 279:ään (viiteraja 110-165).  Uudeksi ongelmaksi tosin tuli sitten kuume ja ripuli.

Ripuli oli rauhoittunut siihen mennessä, kun me mentiin Börjeä katsomaan. Kuumeen takia antibiootit oli vaihdettu.  Ruokahalu oli kadonnut  ja muutenkin kissa oli vaisu. Vaan kun Nuori Aikuinen avasi häkin oven, Börjen silmät kirkastui, kehräys ja puskeminen alkoi. Sitä me sitten tehtiin 45 minuuttia. Puskettiin vuorotellen Börjeä.
Täti-ihminen sai harjata Matzoa vaikka kuinka paljon, PrimaCatin höyrytetty kanaherkku maistui niiiin hyvältä, että sitä meni 60 grammaa. Sain Börjen syömään jopa sairaalan tarjoamaa raakaa jauhelihaa muutaman pienen  murusen. Kotiin lähteminen oli vaikeaa ja Börjekin oli sitä mieltä, että jos lähdetään, lähdetään kaikki kolme kohti kotia.

Tänään aamun munuaisarvot olivat normaalit. Kuume laskenut ja kirurgi sanoi, että herra otetaan leikkauspöydälle. Ja niinhän tuo sitten meni.

Leikkaus kesti muutaman tunnin. Vatsapeitteiden kautta mentiin rakkoon ja sieltä poistettiin kaksi röpelöistä virtsakiveä. Uutta tukosta ei virtsaputkessa ollut ja leikkaus meni hyvin. Pippelin amputaatiota ei tarvinnut tehdä. Ilmeisesti katetri irroitettiin.
Klo 13.33 Matzo oli teholla heräilemässä. Toinen munuaisarvo oli hieman noussut, mutta eiköhän tuo siitä laske, kun nesteytys taas puree.

Nyt ollaan siis tilanteessa, että peukkuja pidetään sille ettei tulehtuneen rakon tikit ratkea. Harvinainen tapahtuma, mutta riski on.  Kovasti varoitellaan myös haavan tulehtumisesta, mutta siitä en nyt kamalasti ole huolissani.

Nyt me sitten toivotaan, että Böö tulee huomenna kotiin. Tänään en mennyt toista katsomaan, ettei se opiaattipöhnissään ala sitten meuhkaamaan, kun ei pääsekään mun kanssa samaa matkaa. Tämä oli sairaalan toive ja kunnioitan sitä.

Ja juuri kun noi olin saanut kirjoitettua niin soittivat. Crea  noussut aamusta, rakko varsin täynnä. Sanoisin, että siinä syy crean nousuun, mutta miksi tuo ei saa pissattua, en tiedä. Nyt raukka joutuu taas kestokaterin laittoon. Huoli palasi, koska jos pissa ei kulje niin eipä tuossa sitten enää ole paljoa tehtävissä. Alla olevan linkin takaa selvisi, että toki voidaan tehdä avanne, mutta onko se nyt sitten kissanelämää? Ja kustannuspuoli ei enää taida toista leikkausta kestää.


Koskaan ei saisi iloita liian aikaisin.



Tässä Suvi Pohjola-Stenroosin asiantuntevaa tietoa aiheesta.

Maksunpaikka

Tähän väliin jotain positiivistakin.
Juuri ennen joulua oli tilille ilmaantunut Zooplussan komikat. Kiitos teidän ostosten, summa oli 91 euroa !! Todellakin : yhdeksänkymmentäyksi euroa! Ihan mieletön summa, kiitoskiitoskiitos!

Summa lähtee Pirkanmaan eläinsuoluyhdistykselle ja kissoille. Minulle nimittäin selvisi, että Kiikoisten löytöeläinkotiin kerätään sitä kautta lahjoituksia.  En nimittäin tiennyt tätä silloin, kun yritin sinne kerää rahaa ja ne rahat lahjoitettiin sitten muualle.

Sattuipa sitten vielä silleen sopivasti, että Kiikoisten fb-sivuilla on etsitty pissavaivaista kissaa, joka on löytynyt ja päässyt hoitoon. Tarina on julma, pissaamaton kissa päästetään ulos hortoilemaan, mutta onneksi se tosissaan löytyi. Nyt kun se oma pissasairas siellä teholla odottelee kohtaloaan, tämä osui sydämeen vielä kovemmin.

Siinä kuva tuosta meidän seinästä, jossa tuo linkki pinkillä Zooplussalle. Ja muihinkin kauppoihin. Kaikki tuotto menee siis eläinsuojeluun, kun sitä kautta ostaa. Menkää ja ostelkaa, siis. Keräillään taas yhdessä rahaa yhdistyksille, jotka pyytteettömästi auttavat kodittomia!


Ps. Tänään ei blogiin tule Börjestä päivitystä, mutta meidän facebookiin kyllä. Sinne vaan seuraajaksi, jos et jo ole.  

Ps2. Kiitos kaikille muuten ihan älyttömästi myötätunnosta, empatiasta ja kauniista sanoista ♥ 
Ne oikeasti antaa voimaa ja me arvostetaan niitä ihan älyttömästi.

Börjen päivä tehohoidossa

Aamulla radiologi ultrasi munuaiset. Siellä on selvästi munuaiset vahingoittuneet, mutta muutokset eivät ole pahimmasta päästä. Virtsakivetkin vahvistui.

Sovittiin tohtorin kanssa, että laitetaan se kestokatetri ja yritetään saada arvot alaspäin. Ne oli vielä aamulla kovat eikä ole laskeneet siten kun toivittu : crea 657, urea 33.  Jos ne laskee tarpeeksi tiistaiksi ( en tiedä mikä lukema sen pitäisi olla), Börjen virtsakivet leikataan keskiviikkona. Jos edistystä ei tule kuten pitää, on edessä eutanasia.

Kestokatetrin kanssa oli hieman ongelmia: joko siellä on uusi, pieni tukos, virtsaputki "kramppaa" tai limakalvot ovat niin tulehtuneet ja turvoksissa. Se saatiin kumminkin asennettua ja Börjeen pusketaan nesteitä isoja määriä kuten myös lääkkeitäkin. 

Matzo on tilaansa nähden edelleen erittäin toimelias. Se on saanut vähän kävellä teho-hoitohuoneessa ja on oma, kiltti itsensä. Välillä sen on siellä rämpyttänyt häkkinsä ovea ja välillä vähän chillaillut.  

Onneksi sairaalassa on oli sen verran rauhallista, että vierailuaika 15 minuuttia olikin meillä 25 minuuttia kun oltiin ainoat kävijät. Vuorotellen Nuoren Aikuisen kanssa pussailtiin ja halailtiin Matzoa ja se puski ja pussaili takaisin. Jonkin verran se juttelikin meidän kanssa. Kysyin hoitajalta, että onko se niille rupatellut. Ei ollut. Miten lämmin tunne tuli, että se oikeasti tunnisti meidän niissä opiaattipöhnissään. Meidän rakas, oma Börje <3

Huomisesta tulee pitkä päivä. Verikokeet otetaan aamulla, mutta ell varmaan soittaa vasta joskus iltapäivällä, klo 16 pintaan. 

Ja kun päätösten aika on, niiden kanssa saamme tohtorilta apua. 

Aaton painajainen

Silloin kun elämä potkii, se potkii sitten kunnolla.

Aaton ruuanlaiton ohessa huomasin, että Börje oli vähän vaisuna. Mutta välillähän ne on. Jatkoin puuhastelua, sukua kun tulossa syömään.

 Vaan sitten täti-ihmisen äiti totesi, että Börjellä ei ole nyt asiat ihan kunnossa. Se makoili sängyllä ja painoin vähän sen alavatsaa. Kissa rääkäisi kivusta. Siinä vaiheessa meidän joulu sai uuden suunnan.

Kissa koppaan, emännän ohjakset Nuorelle Aikuiselle ja täti-ihminen lähti autolla kissan kanssa kohti Viikkiä. Koskaan en ole ollut niin onnellinen siitä, etten ollut ottanut sitä isoa lasillista punkkua ruuanvalmistuksen ohessa. Se kun yleensä kuuluu asiaan. 

Viikissä ei ollut ruuhkaa. En edes ehtinyt juomaan sairaalan tarjoamaa glögiä, kun kutsu kävi hoitajan puheille. Illan hauskuutus oli se, kun nappasin Böön kantokopasta ulos niin hoitajan silmät levähti lautasen kokoisiksi . Shetlannin ponin kokoinen katti oli valtava yllätys. Sitä unohtaa aina, että meidän kissat on oikeasti isokokoisia. Nyt oli myös rakko turhan isokokoinen. Pissavaivoja, siis. Niitähän itsekin epäilin.

Börje lähti tutkimuksiin, täti-ihminen juomaan lisää ilmaista glögiä. Tohtorille pääsin nopsaan ja hoito sovittiin. Ultrassa löytyi ainakin sakkaa, verikokeiden tulokset tuloillaan  ja rakon tyhjennys nukutuksessa ja tervetuloa hakemaan kissa kotiin klo 21-22 välillä. Lähdin kotia kohti huojentuneena, kamala nälkäkin tietty huuteli omassa putkistossa. 

Lääkäri soitti, kun olin vielä ajomatkalla kotia kohti. Börjen krea (?)  oli 760, kun normaali on 160-170. Urea (?) yli 30, kun normaali on 7. Nyt muuten vedän noita arvoja  ja termejä ihan muistista, korjatkaa ihmeessä jos ilmoittelen ihan vääriä.  Tilanne paha ja oikeasti kriittinen. Munuaiset on oikeasti tosi vaarassa tai jo tuhoutuneet. Mites elvytyshommat, elvytetäänkö ? Lisäksi kissan olisi syytä jäädä tehohoitoon, koska nesteytys. Ajaessa paniikissa sanoin, että elvytetään mutta enhän mä sitä tahdo, jos munuaiset on entiset. Sovittiin, että ell soittaa vielä illalla ennen klo 22 ja kertoo mitä rakosta löytyi.

Klo 21.55 puhelin soi. Börjen vitsaputkessa oli ollut kaksi hankalasti poistettavaa tukosta. Ilmeisesti myös kaksi isoa virtsakiveä, mutta se on vielä epäselvää koska pävityksen ultra on huono. Jos kissa menee uudelleen umpeen, huomenna paikalla radiologi kunnon ultran kanssa.  Leikkaus kivien poistamiseen olisi edessä, mutta jos kissan kunto ei romahda niin sitä ei tarvi tehdä Viikissa. Sairaalapäivien määrä ei vielä selvä, kaikki riippuu pissaamisesta. Lisäksi ollaan puhuttu kestokatetrista. Krea 705, mutta urea oli noussut. Kerroin myös toiveeni ei elvytykseen, jos Börjen tila romahtaa. 

Hyvät uutiset oli ne, että ruoka oli maittanut ja kovasti piti puskea vieraita naisia. Matzot on sellaisia. Toisaalta, kovin terhakkana se oli kipeimmilläänkin, kuten kuvissa näkyy. Nyt me toivotaan, että kukaan ei soita meille yöllä sairaalasta  ja huomenna kun puhelin soi, siellä kerrotaan arvojen laskeneen ja pissan toimineen omin avuin. Mutta elämä on toiveita täynnä, koskaan ei voi tietää toteutuvatko ne.

Facebookin puolella muuten päivittelen tilannetta useammin, siellä voi käydä kurkkimassa niitä viimeistään 25.12 iltapäivästä.

Hyvää Joulua! Merry Christmas! Joyeux Noel ! Gud Jul 2017!

                 

Oikein rauhaisaa ja  mutta sopivan riehakasta                joulua meiltä kaikilta, teille kaikille ! 

Ps. Kiitos Epun ja Lyyran ihmisäipälle, jonka asiantuntemus joulukuvista on ammattilaisen tasoa ja saimme vinkin, että tässä se olisi Meidän joulukuva :)

Nisukan diagnoosi

Aamulla klo 6.50 saapui se kauan odotettu tieto. Diagnoosi.

"Nilssonilla on voimakas helikobakteeritartunta mahalaukussa. Lisäksi kohtalainen krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Maksassa on lievä krooninen tulehdus ja sapen staasi. Haimassa on amyloidoosia.

Hoito koostuu

1. Helikobakteerihäätö (4 viikon kuurina Losec, Amovet ja Arilin)
2. Anti-inflammatorinen lääke
3. Maksan tukilääkkeet Adursal ja Samylin
4. Tukilääkkeen helikobakteerilääkityksen aikana Cerenia ja maitohappobakteerivalmiste "

Ohutsuolesta vahvistui sitten se epäilty IBD.

Kamalan iloissani ei ole noista" krooninen"-hommista, mutta tilanne on mikä se on ja sen mukaan eletään. Helikobakteeri oli päivän yllättäjä, kuten myös haiman amyloidoosi.

Laitoin vähän jouluisia koristeita piristämään tätä uutta lääkemäärää. Siinä sitä on  283.06 €  edestä troppia.

Tohtorin kanssa en ole vielä jutellut, googlesta etsin vähän selvennystä:

staasi

pysähdys, salpaus, salpauma; etenkin laskimoverenkierron heikentymisestä aiheutuva jonkin tai joidenkin elinten verentungos; myös esim. verenottoa varten raajaan aiheutettu verentungos

Amyloidoosi (amyloiditauti)

Amyloidoosit ovat joukko tiloja, joissa kudoksiin kertyy amyloidia, joka on liukenematonta proteiinipitoista materiaalia. Syyt amyloidin kertymiseen vaihtelevat. Amyloidia voi kerääntyä yhteen tai useampaan elimeen. Kertyessään kudoksiin amyloidi häiritsee elinten normaalia toimintaa aiheuttaen oireita. Koska oireet ovat vaihtelevia ja amyloidisairaudet hyvin harvinaisia, voi taudin jäljille pääseminen olla vaikeaa.

Nyt oli täti-ihmisen joustettava ja hankittava dosetit uusien lääkkeiden rumbaan. Mutta mitään niitä rumia en suostunut hankkimaan, nämä on söpöjä, eiksookkin?

Nilssonia lääkitään seuraavanlaisesti:

1. Arilin: 1/3 tabu aamuin illoin 4 viikkoa. Maistuu pahalle. (Helikon karkoitukseen).

2. Amovet 1/4 tabua aamuin illoin 4 viikkoa. ((Helikon karkoitukseen).

3. Losec Mups 1/2 tabua aamuin illoin 4 viikkoa. (Helikon karkoitukseen).

4. Cerenia: jatkuu 1/4 osa tabu 4 viikkoa , nyt se on helikobakteerin tukihoitona.

5. Adursal: uudella annostuksella 1/3 tabua kerran päivässä, jatkuvasti. (maksan hoitoon).

6. Samylin: 1 tabu päivässä 30 päivää.

7. Apoquel:Viikon päästä aloitus 1/2 tabua aamuin illoin 2 viikkoa, sitten kerran vuorokaudessa. Toistaiseksi jatkuva lääkitys. (IBD:n hoitoon).

8. Resolor : tarvittaessa tai jatkuvasti ummetukseen. Annostus 1/4 tabua vuorokaudessa.
9. Enteromicro: 1 mittaväli vuorokaudessa, 2 tuubia loppuun. Maitohappobakteerivalmiste. Annetaan eri aikaan kuin antibiootit, välissä oltava ainakin 2 tuntia.

Narcos-hommia, esimieskissana Matzo.

 Olipa muuten hyvä, että listasin taas noi lääkehommat tähän. Multa jäi ilta-annokset Losecista laittamatta iltadosettiin. Hiddo.

Fakta on, että Nisua lääkitään IBD:hen loppuelämän ajan. Näin taudin pitäisi pysyä oireettomana. Krooniset muut tulehdukset varmaakin pysyy hallinnassa myöskin samalla, ainakin toivoisin näin. Ko. lääke (Apoquel ) näyttää maksavan 31.15 € per 100 tablettia eli ei tuo ainakaan pankkia kaada. Sen kaatoi akuutit sairastelut ja tutkimukset. Annostushan oli sen 1/2 tabua x 2 ensin 2 viikkoa sitten kerran päivässä.

Kontrolli tilattu 2.2.2018. Silloin otetaan ultra ja verikokeet. Samalla myös saan haastateltua tohtoria 1000 kysymykseni kanssa.

Tänään Lähi-Tapiola maksoi viimeiset korvaukset : 25, 21 € meni vakuutukseen ja loput maksoin minä.

Onko tästä tullut joku NilssonNilssonNilsson-blogi? Haluan huomauttaa, että muitakin mielenkiintoisia  kissakansalaisia on koko kämppä täynnä!  

Nyt voisin tähän todeta, että ei. Kissa ei ole halpa lemmikki. Ei todellakaan ole.
Samalla voin todeta sen, että onneksi on vakuutus.

Monihan on sitä mieltä, että fiksumpaa olisi säästää etukäteen ell-kuluihin. Täti-ihmisen säästäminen on vähän heikossa hapessa eli niitä ei juurikaan ole.
 Nyt olen vakuutuksesta saanut puhdasta rahaa 1500 €  (korvauskatto 1700 €, mutta vähensin vakuutusmaksun 200 € siitä). Ilman vakuutusta en tiedä mitä olisin tehnyt. Olisin joutunut ottamaan ihan tuhottomasti enemmän lisälainaa, nyt sentään pääsin vähän vähemmällä lisälainan määrällä. 


Ei ole halpa, ei.

Nilssonin viimeisimmät

Nyt on Nisun leikkauksesta mennyt pari viikkoa. Missä nyt mennään ?

Nyt mennään siinä, että tonttu on tonttu, mutta ilman pukua. Sitä olisi pitänyt pitää päällä koko 2 viikkoa, mutta Nisun elämänlaatu on niin paljon parempaa ilman sitä. Seurailin siis valvottuna sen nakuilua ensin muutaman päivän ja keskiviikkona lensi releet pesuun. Toinen on ollut niin onnellinen, kun on päässyt pesemään itseään.

Kuva ei ole manipuloitu.

Haava on parantunut todella hyvin. Gaggi on kulkenut ja nyt olen lopettanut gaggilääkkeidenkin antamisen. Muutenkin kissan energian tasot alkavat olemaan normaalit: eilen mm. kirjahyllyllä olisi pitänyt sisustaa, josta toki olin eri mieltä. Sisäänpäin kyllä hymyilin onnellisena, koska sairastellessa  sisustus ei toista kiinnostanut. En uskalla sanoa mitään liian positiivista tässä, mutta paremmalta näyttää. Siis kissan tila. Ei uudelleen sisustettu kirjahylly.

Kattoterassilla käsipesulla ekan kerran sitten leikkauksen, viikko takaperin.

Nisu vaikuttaa muutenkin aikalailla omalta itseltään. Lepäämistä on vielä ehkä vähän normaalia enemmän ja paras sivuvaikutus on se, että lepäily pitää ehdottomasti tehdä täti-ihmisen sylissä tai kyljyksen päällä. Täti-ihminenkin kehrää onnellisena, kun sillä on taas oikein kunnon vaativa sylikissa.

Talvitukan pesu.

Tohtori ei ole soittanut sappinesteen gramvärjäyksestä, mikä on hyvä juttu koska näyte on ollut puhdas. Ensi viikolla (ehkä, koska jouluviikko) tulee sitten koepalojen tulokset. Toivottavasti myös diagnoosi.

En vaan voi siivota, en voi !

Ihan paras tekosyy olla siivoamatta.

Ja pölyn määrästä voi päätellä, että sitä on tekosyytä on käytetty jo pidemmän aikaa...

Salainen joulukissa 2017

Tassulinna järjesti tänäkin vuonna legendaarisen salaisen joulukissan, johon meidän oli ihan pakko taas osallistua. Tämä on tosi kivaa, ostaminen on hauskaa, antaminen on hauskaa ja saaminenkin on hauskaa.

MEIDÄN! 

Meille tuli jo tiistaina ilmoitus, että nyt olisi paketti haettavissa Kaaresta. Ongelmana oli vaan se, että täti-ihminen oli firman pikkujouluissa. Itsenäisyyspäivänä aika meni taas Nilssonin tarkkailuun. Torstaina sitten oli se paniikki-Felina-episodi, joten pääsin hakemaan paketin vasta perjantaina. Kamalaa. Ihan liian monta päivää se siellä joutui odottamaan. häshtäg-eienääikinä!

Ihan pasko kuva, mutta kaikki 4 siinä yhdessä - hei ! 

Kiusasin uteliaisuuttani vielä sen verran, että päätin avata kissojen kanssa lahjat vasta seuraavana päivänä eli tänään lauantaina ! Luonnonvalossa kuvaus vei voiton, vaikkei näistä kuvista pysty sitä edes huomaamaan. Ha, paraskin wannabekuvaaja, taas kerran.

Niin ihanaa, että kissakin kaatuu kyljelleen ! 

Meidän salainen joulukissa on Pikkukissa ja piipittäjä-blogi.

Kiitos jo heti alkuun mieluisasta lahjasta! ISO SYDÄN!

Osa paketeista lähti jo kissojen leikkeihin ennen kun ne oltiin saatu auki - niissä oli punainen ja vihreä kiiltopallo ja palloissa ehkä maailman parhaat pössyt sisällä ! Lisäksi saatiin hiiriä, hiuskoru, iso rotta, höyhenlelu  ja ...  HERRRKKUJA!

Ellin ehdoton suosikki. Sen häntä (lelu) on jo käsitelty puolta lyhyemmäksi.

Täti-ihmisen herkut.

Ihaninta oli itse asiassa nähdä Mimmin, Börjen ja Ellin innostuvan lahjoista  ihan älyttömästi, kolmikko kun on jäänyt viime viikkoina vähemmälle huomioille Nilssonin sairastelun takia. Reaktio, mitä en osannut itsessäni odottaa. Taitaa alitajunnassa painaa huono omatunto niiden laiminlyömisestä, vaikkakin ihan ymmärrettävistä syistä.

Sitten vielä kun olisi saanut kuvattua kaikki lahjat yhdessä kasassa, mutta nämä tuholaiset levitti ne niin ympäri kämppää että tarjolla on vaan nyt vaan näitä tilannekuvia.

Se Punainen Pallo ! 

Kiitos kirjeestä, naapuri :)

Kiitos Tiuke vielä kerran ihanasta lahjasta! Keksit oli niin hyviä, että ne meni melkein yhdellä istumisella aamukahvin ohessa. Tai siis ne piti syödä tosi nopeasti, että saan sinne siis kissojen karkkeja säilöön. Siis. Oikeasti. Siksi vaan ;)

Paperit !!! 

Ei muuten pidä aliarvioida lahjapapereiden kiehtovuutta. Niiden kanssa on nyt temmelletty vuorotellen täällä jo jokusen tovin!  Kissat. Sydän.

Nyt ei täti-ihminen raaskisi nostella uusia leluja ja lahjapapereita lattialta, mutta treffit imurin kanssa kutsuu...

Ps. Makeinta kirjepaperia ikinä !

Kallis kakka

Nilssonin kunto alkoi muuttumaan huonompaan päin tuossa päivä, puolitoista sitten.
Viime yönä herätin sen muutaman kerran, kun se makasi kyljellään, jalat suorina ja aivan liikkumatta. Mä oikeasti luulin, että siltä oli henki lähtenyt.
Tänään aamulla ei enää ruokakaan maistunut ja kissa vaan kyyhötti  sängyssä.
Epäilin kipujen olevan syynä ja päätin koukata duunimatkalla Felinassa hakemassa meidän kipureseptin ja soittavani päivällä Teijalle.

Kyllä pojatkin käyttää pinkkiä.

Siellä ollessa tajusin kysyä, että onko Teija jo töissä.  Oli hän. Siinä sitten tuli samantien käsky, että kissa on toimitettava klinikalle heti. Ei illalla, ei iltapäivällä vaan heti.

Paniikki.

Liukkailla teillä liukastelin duuniin (Felinasta max 5 minuutin päässä), itkeäsössötin siinä sitten etten voi jäädä ja lähden kissan hakuun. Koska olen töissä yhdestä Suomen parhaista firmoista niin tästä ei tullut ongelmaa vaan taas täti lähti bussille. Kotona kissa kantokassiin ja vaihteeksi auto alle. Nopeampi vaihtoehto, nimittäin. Klo 10.08 Nilsson jäi Felinaan. Täti-ihminen lähti töihin.

Tämän päivän paprut ja uudet lääkkeet.

Katti oli kuivunut ja pääsi samantien nesteytykseen. Veriarvot kontrolloitiin: urea hieman koholla ( elimistön kuivuminen) ja kolesteroli hieman alhaalla, mutta se taas liittynee Nisun taustasairauteen suolistossa. Muut arvot viiterajoissa.

Tonttupuku otettiin klinikalla pois päältä, ettei se estä gaggailua. Kotona vielä nakuiltiin hetki.

Röntgen paljasti Nisun paksusuolen olevan koko suolen matkalta kakkaa. Paljon kakkaa. Tässä siis  mahdollinen/todennäköinen syy kissan epämukavaan oloon.Peräruiskeen jälkeen, gaggi lensi ja ison määrän lensikin.

Tukihoitona Nisu sai pahoinvoinninestolääkkeet, happosalpaajan ja opioidikipulääkeen. Jep. Narkaava tonttu on taas paikalla.

Ja taas kissaa kiusataan tolla puvulla. Nakuilut on tältä päivältä nakuiltu.

Nyt on taas yksi uusi lääke kuivoissa. Resoloria annetaan päivittäin 1/4 tabua, että se gaggi ei enää sinne suoleen jämähdä vaan liikkuu kuten pitääkin.Lisäksi tietty Duphalacia ja kaikki ne muut lääkkeet.

Lasku: 284, 74 € . On siinä peräruiskeella hintaa ;)
Tämä käynti mahtui muuten vielä vakuutukseen, mutta viesti Tapiolalta kertoi, että nyt on  jäljellä on kokonaiset 25, 21€. Öh.

Ps. kiitos teille kaikille facebookissa mun kanssa myötäeläneet ja tsemppejä laittaneet ihanat lukijat ❤️ Ne merkitsee tosi paljon ja antaa oikeasti tukea Kiitos. Kiitos. Kiitos.

Meidän 100-vuotias Suomi

Toivoisin, että minun 100-vuotiaassa  Suomessa lapsia ja alpakoita halutaan suojella, eikä siirretä toisaalle vihan ja pelon edestä.

Toivoisin, että minun 100-vuotiaassa  Suomessa kaikilla olisi lupa elää oman näköistä elämää, omana itsenään. Ilman pelkoa.

Toivoisin, että minun 100-vuotiaassa  Suomessa rakkaus ja toivo olisi se voima, joka vie eteenpäin vihan sijasta.

 Toivoisin, että minun 100-vuotiaassa  Suomessa eläinten oikeudet huomoitaisiin, siinä missä ihmistenkin.

Toivoisin, että minun 100-vuotiaassa  Suomessa meidän loistavaa sosiaalihuoltoa ei myydä rahalle ja jatkossakin kaikki saisivat hyvää terveydenhoitoa, koulutuksen ja tuen, mitä kukin tarvitsee.

Toivoisin, että minun 100-vuotiaassa  Suomessa vihdoinkin ymmärretäisiin, että kaikki muut eivät ole uhkia vaan voimavaroja.

Hyvää syntymäpäivää Suomi.

Pinkkitassun O:ooooooooh

Kävin kylässä. Kissakodissa, tottakai.

Saanko esitellä Silkkiturkin Menevän Machon eli tuttavallisemmin Mikin.

Ja tämän ihanaisen, Silkkiturkin Kaunottaren, Sissin.

Ja nyt sitten eteenpäin varoituksen sanan kera, koska...KISSAVAUVOJA!!

Pääsin pari viikko sitten nimittäin katsomaan  Pinkkitassujen O-pentuetta. Tuolloin kakrut oli 6 viikkoa vanhoja ja 1000% liian ihania. Heidän äippä on Pippi, jolle olen kanssa käynyt sössöttelemässä silloin, kun Pippi oli pikkuruinen ihan itse.

Mikään siis ei mikään ole vaikeampaa kuvata kun 5 kissanpennun lauma. Se liike, se taito kadota sekunnissa, se liike, se jatkuva liike.

Lisäksi sitä itse unohtuu tuijottelemaan ja nauramaan onnesta, kun niitä liikkeellä olevia karvakakruja katselee. Kamera unohtuu, kun sössötys alkaa.

Attn. Henna :)

Pentueessa on Octavia, Ofelia, Olga, Orvokki ja Oscar eli Boubou. Tunnistan ainoastaan Bouboun, koska hän on tuo hurjan pelottava punainen peto. En siis nimennyt ketään kuvissa, koska ne olisi mennyt ihan pieleen.

Pippikin kuvassa, muita onnistuneita en saanut. Eikä tämäkään nyt hyvä ole. Kaunis kylki, kyllä.

Pakko oli laittaa suurennos, koska kermaviiliparta.

Jos muuten kotona olisi vielä Suomen kansalliskissan menevä paikka niin huomasin että Olga ja Orvokki etsivät vielä kotia. *vinkvink*

Miljoonasti kiitoksia Pippin sijoituskodille, kun sain tulla kyläilemään.