Salainen joulukissa 2017

Tassulinna järjesti tänäkin vuonna legendaarisen salaisen joulukissan, johon meidän oli ihan pakko taas osallistua. Tämä on tosi kivaa, ostaminen on hauskaa, antaminen on hauskaa ja saaminenkin on hauskaa.

MEIDÄN! 

Meille tuli jo tiistaina ilmoitus, että nyt olisi paketti haettavissa Kaaresta. Ongelmana oli vaan se, että täti-ihminen oli firman pikkujouluissa. Itsenäisyyspäivänä aika meni taas Nilssonin tarkkailuun. Torstaina sitten oli se paniikki-Felina-episodi, joten pääsin hakemaan paketin vasta perjantaina. Kamalaa. Ihan liian monta päivää se siellä joutui odottamaan. häshtäg-eienääikinä!

Ihan pasko kuva, mutta kaikki 4 siinä yhdessä - hei ! 

Kiusasin uteliaisuuttani vielä sen verran, että päätin avata kissojen kanssa lahjat vasta seuraavana päivänä eli tänään lauantaina ! Luonnonvalossa kuvaus vei voiton, vaikkei näistä kuvista pysty sitä edes huomaamaan. Ha, paraskin wannabekuvaaja, taas kerran.

Niin ihanaa, että kissakin kaatuu kyljelleen ! 

Meidän salainen joulukissa on Pikkukissa ja piipittäjä-blogi.

Kiitos jo heti alkuun mieluisasta lahjasta! ISO SYDÄN!

Osa paketeista lähti jo kissojen leikkeihin ennen kun ne oltiin saatu auki - niissä oli punainen ja vihreä kiiltopallo ja palloissa ehkä maailman parhaat pössyt sisällä ! Lisäksi saatiin hiiriä, hiuskoru, iso rotta, höyhenlelu  ja ...  HERRRKKUJA!

Ellin ehdoton suosikki. Sen häntä (lelu) on jo käsitelty puolta lyhyemmäksi.

Täti-ihmisen herkut.

Ihaninta oli itse asiassa nähdä Mimmin, Börjen ja Ellin innostuvan lahjoista  ihan älyttömästi, kolmikko kun on jäänyt viime viikkoina vähemmälle huomioille Nilssonin sairastelun takia. Reaktio, mitä en osannut itsessäni odottaa. Taitaa alitajunnassa painaa huono omatunto niiden laiminlyömisestä, vaikkakin ihan ymmärrettävistä syistä.

Sitten vielä kun olisi saanut kuvattua kaikki lahjat yhdessä kasassa, mutta nämä tuholaiset levitti ne niin ympäri kämppää että tarjolla on vaan nyt vaan näitä tilannekuvia.

Se Punainen Pallo ! 

Kiitos kirjeestä, naapuri :)

Kiitos Tiuke vielä kerran ihanasta lahjasta! Keksit oli niin hyviä, että ne meni melkein yhdellä istumisella aamukahvin ohessa. Tai siis ne piti syödä tosi nopeasti, että saan sinne siis kissojen karkkeja säilöön. Siis. Oikeasti. Siksi vaan ;)

Paperit !!! 

Ei muuten pidä aliarvioida lahjapapereiden kiehtovuutta. Niiden kanssa on nyt temmelletty vuorotellen täällä jo jokusen tovin!  Kissat. Sydän.

Nyt ei täti-ihminen raaskisi nostella uusia leluja ja lahjapapereita lattialta, mutta treffit imurin kanssa kutsuu...

Ps. Makeinta kirjepaperia ikinä !