Sunnuntaina aamusella lähdin viemään roskia, sylissä iso laatikko roinaan. Toi yksi livahti vauhdilla ulos.
Ja kuten kisasbloggaajien kirjoittamattomassa käsikirjassa on sanottu, muista hoitaa asiat seuraavassa järjestyksessä:
- Tarkista, ettei kissa vaan pääse ulos asti eli että rapun ovi on kiinni (varsinkin maan tasalla asuvat bloggaajat).
- Tyhjää kädet.
- Juokse sisään hakemaan kamera.
- Kuvaa kuin viimeistä päivää.
- Yritä saada kissa kiinni ja vie kotiin.
Potilas Nilsson siinä hännäntyvi alkavan intopörhön kanssa kipitteli ensin yläkertaan, sitten äkkiä alas ja suuntana rapunovi.
Melkein jouduimme kuvauksen jälkeen pelaamaan hippaa, mutta tällä kertaa Nisu antoi sitten kumminkin ottaa itsensä kiinni aika helpolla.
Voihan huokaus.
Meillä kävi viime viikolla vastaavasti. Tulin Amen kanssa ulkoa ja Tuike livahti rappuun. Mä olin kylläkin tylsä ja nakkasin Amen sisälle ja otin Tuiken kiinni ilman kuvia (puhelin olisi kyllä ollut taskussa). Mä siinä mielessä pelkään kissojen hillumista rapussa kun meidän viereisessä naapurissa asuu hieman aggressiivinen saksanpaimenkoira...
VastaaPoistaMeillä ei tarvitse pelkää koiria, me taidetaan olla rapun ainoa lemmikkikoti. Vaan sitä pitää pelkää, että rapun ovi on auki, koska meiltä on suora juoksumatka sinne pahimmassa tapauksessa. IIk.
PoistaVoi huokaus, apua! Nilsson näyttää kovin kapoiselta pojalta ♥ On niin erilainen ruumiinrakenne kuin meidän lötköpantterilla ja sumopainijalla.
VastaaPoistaNisu on niin nisuna noissa kuvissa. Ja karkaillessaan ;)
PoistaSe on kyllä hoikkapoika verrattuna meidän jengin muihin möhköpulliin. Painoa sillä on vajaa 5 kg, kuvista voisi luulisi, että se olisi kevyempi.
Hi hih! Mahtoi olla hauskaa :D Erityisesti kiitän ohjeista ja yritän varautua näillä meidän ensimmäiseen karkaamistilanteeseen kerrostalossa! - emäntä
VastaaPoistaKaikki kiva täällä vaan kielletään ;) Ei saa karata,ei saa avata ovia, ei saa kiusaa Mimmiä. PÖh.
PoistaKamera, sen on tärkeintä että se löytyy :D
"Juokse sisään hakemaan kamera", no niinpä tietysti! :-D :-D!
VastaaPoistaPrioriteetit tulee olla kohdillaan ;)
Poista"Juokse sisään hakemaan kamera!" No mitäs muutakaan?? :-D
VastaaPoistaMutta miten hienoa, Nisu on tosiaan kunnossa! Kyllä ei rupea kipeät kissat tutkimusmatkailijoiksi. Ei kyllä tarvitsisi karkailla terveidenkään kissojen, ei sen puolesta, mutta kun ilon kautta pitäisi aina mennä ;)
Kamera oli mielessä jo ennen kuin olin tajunnut tarkistaa onko rapun ovi auki ! Että sen verran bloggaaja, turvallisuuskin melkein kärsii sen takia ;D
PoistaVoin kyllä sanoa, että Nisua on kunnossa. Hitsin hyvä, mutta perhana. KOska se on kumminkin Nisu. Vaarsinainen ideaboksi.
Erinomainen bloggaaja! Ei voi muuta sanoa.
VastaaPoistaEttei jopa ihan huvittavuuteen asti ;)
Poista:D meillä kun ei tuota rappukäytävää ole niin en oo ehtiny kameraa hakea... en sit varmaan ole riittävän omistautunut bloggaaja :D
VastaaPoistaSulla on seurattavana se rappukäytävättömän bloggaajan ohjekirja, silloin ei kamera ehkä ehdi listoille vaikka kuinka haluaisi ;)
PoistaJa ainakin h ei, sä olet vastuuntuntoinen bloggaaja - tämähän saattaisi teidänkin olosuhteissa sitä kameraa ...
Hyvin on sisäistetty bloggaajan elämä selkärankaan. Elämäni sydänpysähdyksen sain kerran kun Mauno livahti rappuun lähetin tuodessa pakettia ja kun ensin ihan rauhassa olin lähdössä perään (alaspäin) lähetti köhi että niin hän jätti sen alaoven auki... sit mentiinkin hiljaa-lujaa... siis mahdollisimman rauhallisesti mutta nopeasti. Talon edessä kun kulki katu parin metrin päässä... onneksi Mauno oli utelias ja pysähtyi nuuhkimaan ensimmäistä puskaa ja kengätön henkilökunta nappasi sen kainaloon ja paineli ylös. Ei ollut kameraa eikä edes avaimia tullut mukaan, mutta lähetti onneksi piteli ovea auki.
VastaaPoistaMauno ♥
PoistaIhana muisto, ihana Mauno. Ja kiltti lähettikin, tajusi tilanteen.
Herra Nilsson niin innokkaana etenee, vähänkö söpö! <3
VastaaPoistaHyvä ohjeistuslista, meillä tätä voidaan hyvinkin seurata kun alas on neljä kerrosta. Ei mitään kiirettä kiinniotolle. :D
Nisulla oli selkeä päämäärä :D
PoistaJoo, teillä vielä ehtii kamerankin, paitsi jos Seppo (jostain syystä oletan sen karkurin olevan Seppo) pistääkin laukaksi ja painoo vauhdilla alakertaan ;D
Meidän kissat tekevät samaa vähän väliä, ihan vain huvikseen. Meillä tosin kuvio menee vähän toisin. Kissat livahtavat yhdessä tai erikseen rappukäytävään ja sitten portaita ylöspäin. Yläkerran molemmissa asunnoissa asuu koiria, ei mitään isoja mutta kuitenkin pelkään yllättäviä tilanteita. Minä syöksyn keittiön komerolle hakemaan namipurkkia ja sitten rapistelemaan sitä ovelle. Kissat ryntäävät sisään saamaan "palkintonsa". Ymmärtänevatkö nuo, että saavat palkinnon, kun tulevat kiltisti sisään, eivät siitä, että livahtavat rappukäytävään.
VastaaPoistaEn ole siis noudattanut bloggaajan käytösohjetta, koska en ole ikinä ottanut kuvaa karkureista.
PoistaAaaa, karkkipurkki kannattaa munkin ottaa tuohon oven lähistölle! Varsinkin silloin siitä saattaa olla hyötyä, jos se rapun ovi on auki.
PoistaKoira naapurina olisi kyllä meilläkin aika pelottava juttu, kun ei nämä mun höntsät ehkä osaisi edes varoa niitä.
Hui! Meikä saisi varmaan slaagin, jos jompi kumpi livahtaisi rappuun. Alas on kuusi kerrosta, joten ehkä ehtisi ottaa kiinni, mutta onneksi nuo ovat niin arkoja, että ei ole ollut edes lähellä.
VastaaPoistaMuistan meidän ex-naapurin seikkailut punaisen pojan kanssa rapussa...
Eikun se olikin riista poika kun livahti, ei punainen 😀
PoistaMiten mä en niin millään meinaa arvaa, kuka entinen naapuri siellä on rappuun syöksyillyt :D !
PoistaMusta on silleen aika hassua, kun se on toi Böö joka sen oven on avannut, mutta itse se ei rappuun tahdo mennä. Nisu ja Mimmi on ne kiinnostuneimmat rapputyypit. Nisu liiankin, Mimmi sentään vähän vaan tossa oven edessä katselee.
Meidän riista-poika, kuten Miukumaan mami tuossa yllä muistelee, tosiaan toisinaan juoksentelee rapussa. Tai no, nykyään joka päivä. Pena on kuitenkin oppinut, että kun murahdan kiukkuisesti, suunnan pitää muuttua,ja kissan palata kotiin vauhdilla, ei tarvitse enää jahdata. :)
VastaaPoistaToivottavasti tästä ei tule teillekin jokapäiväinen tapa...
Voi Pena :D Onneksi teillä on toimiva kommunikaatio, Nisua kun ei voisi oma mamma kiinnostaa tuolla ollessa niinkuin yhtään !
PoistaKiitti toivotuksista! Onneksi sitä ei aamuisin ainakaan kiinnosta rappu ollenkaan - sit molisin lirissä kun aikataulu on aina aika tiukka...
Mulla on jotenkin vähän sellainen olo, että Friedeäkään ei kiinnostaisi pätkän vertaa mun murahtelut. Se sulkisi korvansa ja minä saisin murahdella ihan niin paljon kuin kurkku kestäisi... Onneksi meillä on tuulieteinen. Rappukäytävää ei sitten nykyään olekaan.
PoistaMeilläkin toinen yrittää livahtaa ja kun pääsee juoksee se äkkiä rappuja alas asti.. Mutta hyvin hoidettu tuo kameran hakeminen siis!
VastaaPoistaAi teilläkin :D On noi kissat kyllä sellaisia...höpöhassuja ;)
PoistaUh, oh! Meillä kun nykyään on ovikoodit ulko-ovessa, niin kesäisinkin tuota pidetään automaattisesti kiinni, mutta voi sitä kuumotusta kun aiemmin kesäisin iloisesti tuuleteltiin! Onneksi ei ole karkaushalukkaita kissuja, paitsi jos ihan kunnon tilaisuuden tarjoaa. :D
VastaaPoistaMeillä on pikkupikkulapsia sen verran talossa, että ulko-ovi on monesti auki. Kesät talvet. Mimmin matkat muo ei huoleta, mutkun Nisu. Se on sellainen seikkalilja :D
Poista