Black cat appreciation day ja pikkumustat

Tänään vietetään black cat appreciation-päivää, osasi fb tälle tädille kertoa. Sattuipa siis sopivasti, että täällä Triolassa asuu yksi sellainen (vaikkei nyt kokomusta olekaan)!

Mun oma black cat kylpee.

Vaan vielä paremmin sattui se, että nuorempi crazy cat lady on taas back to business ja heidän perheen työhuone on avautunut kodittomille. Kisu Ry. oli viime viikon perjantaina loukuttanut mm. 3 pentua Tampereen kupeesta. Jotka matkasivat pääkaupunkiin.

Vannon, eihän mulla mitään taka-ajatuksia ollut ! Ihan vaan täysin pyytteettömästi tarjosin palvelujani autokuskina pennuille, kun apua tarvittiin! Täysin pyytteettömästi, uskokaa pois ! 

Ludvig, Leopold ja Marie ovat noin 3 kk vanhat sisarukset. Syntyneet kodittomina, onneksi joutuivat loukkuun ja Kisun haltuun. Eilen oli sitten rokotuspäivä ja muutto hoitokotiin.

Ja mitä kakaroita ne onkaan ! Tämä täti on täysin myyty ja järjissään pysymiseen tuhraantuu valtava määrä energiaa.  Pikkumustat on söpöjä, luonteikkaita, rohkeita ja täysin kesyjä. Ludvig on vähän raisuli ja murisee syödessään. Nimi tulikin toiselta vähän ahneelta raisulilta: Ranskan aurinkokuninkaalta.

Ludvig, takana Leopold ja takanurkassa Marie. 

Leopold  on arempi pohdiskelija, ja Marie on varsinainen sylikissa. Ette voi uskoa, kuinka teki pahaa pitää tyttöä sylissä ja suukotella sitä ihan kreisinä useita minuutteja. Hyh, kyllä oli kamala kokemus ;)

Pikkumusta Marie

Sitten kun ne oli vielä kuulkaa niin hyviä kyyditettäviä, ei ohjeen ohjetta huudeltu takapenkiltä. Oma jengi auton kyydissä: kaikki  karjuu, yksi kakkaa, toinen oksentaa ja joko kakkaaja tai oksentaja pissaa.

Toinen pojista, se jonka nimi alkaa L:llä...

                        

                            "Jos kaikki kissat steriloidaan niin kohta ei ole maatiaisia olemassa" 


Paskanmarjat sanon minä. Miksi tuota hokevat ihmiset ei ole huolissaan niistä kissoista, jotka kuolevat kodittomina kivuliaasti tauteihin. Nälkään. Kylmään. Joiden elämä on pelkkää taistelua olemassaolosta ?

Toinen pojista, se jonka nimi alkaa L:llä... vol2.

Mutta nämä pikkumustat onneksi saavat mahdollisuuden viettää todellista kissanelämää, turvassa ja rakastettuina. Trio hoidetaan nyt luovutuskuntoon ja sitten ne ilmaantuvat Kisun sivuille etsimään kotejaan.

Tätä tätiä puistattaa sekin, että kolmikkoa on vielä kertaalleen pakko mennä katsomaan. Ihan siis vaan siksi, että saadaan paremmat kuvat niistä. Blogiin.
Tiedättehän, että se on kyllä aikamoinen uhraus ?