 |
| ZzzzzZZZzzkauheenälkäzzzZzzZZzzZZzzmäkualennälkään ZZzZZzZZ |
Viikko 3 takana
lääkitsemistä. Tänä aikana herra Nilsson on parantunut päiväksi, pariksi aina välillä ja sitten on taas räkä vallannut koko kissan. Roferonia annettaan nyt tästä johtuen joka päivä, ilman väliviikkoja. Yskä on ollut päällä koko ajan, joskus pahana, joskus parempana. Kunnossa toi Rotta ei siis ole. Felinaankin on joutunut soittelemaan jo pari kertaa tässä välissä.
Toistaiseksi paras ja suosituin välittäjäaine pillerille on nakkimakkara. Ensin pieni pala nakkia, seuraavaan lääke ja sen päälle vielä yksi pala. Tyyppi ei edes tajuu, että sinne taas sujahti päivän medisiini makkaran kanssa. Bongin kanssa onkin sitten jo vaikeampaa ja aina vaan kun on mahdollista niin lääkitys annetaan
täti-ihmisen ja melkein aikuisen yhteistyöllä. Roferon menee ruiskusta kitusiin helposti. Onneksi, koska sen antaminen jatkuu hamaan tappiin asti.
 |
| Maailman paras keksintö !!!!! |
Tyttöjen kanssa pitääkin sitten ensin leikkiä kissahippaa, Börje Höppänäinen ei oikein ole vielä tajunnut että se pilleri tulee joka ilta ja jää kiikkiin helpolla. Tytöt aloittavat pakenemishommat aina illalla ja täällä sitten täti-ihminen yrittää niitä jahdata. Ne siis on oppinut, että kohta toi väkisin avaa suun, laittaa sinne jotain voissa pyöritettyä moskaa ja sitä sitten pitää yrittää ensin siis paeta ja toiseksi sitten sylkeä ulos. gelatiinikapselit on tässä ihan parhaat ja nyt on viikon sisällä pari lääkettä sujahtanut kitaan aivan ilman sylkemistäkin. Viikko vielä...
 |
| Evripadi wos kuuuunfunfaitiiiiiing...... |
Vaikka tässä joudutaan kantamaan huolta toisen terveydestä ja mieli valmistautuu pahimpaan niin herra Nilsson ei moisia huolia kanna. Se syö hyvin: punnitus ell: 2.81 kiloo, punnitus kotona viime viikonloppuna 3.4 kiloo! Se leikkii hyvin: pilli on niin paras lelu ja sitä kuritetaan tunti tolkulla. Se saa hepuleita: petoeläin syöksyy karkuun ja kimppuun sitten vaikka ihan solona jos kukaan ei noista karvateinareista leiki. Se painii hyvin: jokaisen kanssa, päivittäin. Se hakee hellyyttä hyvin: rapsutuskohtauksien aikana kuola valuu ja leipominen käy työstä. Se nukkuu hyvin.
Herra Nilsson siis viettä hyvää ja riehakasta kissanpennun elämää, lellivauvana.
Voi Herra Nilsson reppanaa :( Antakaahan minunkin puolesta paljon rapsutuksia hänelle!
VastaaPoistaJoo toi pillereiden antaminen ei aina ole helppoa. Nappikin juoksee aina piiloon sohvan alle ja kun saa pillerin suuhunsa niin mieluusti sen sylkäisisi ulos.
Rapsutukset toimitettu asianomaiselle ;)
PoistaMä haaveilen lääkkeistä ja vitamiineistä, jotka maistuu vaikka kanalta ja ovat nestemäisessä muodossa....
Herra Nilsson taitaa sairastajan oikean elämäntaidon, ota päivästä irti kaikki mitä voit ja lepää lopuksi. Huolet on palvelijaa varten, Nilssonin ei tartte huolehtia.
VastaaPoistaEt muuten ole ensimmäinen, jonka kisut oppii juoksemaan karkuun kun vain ajatteletkin lääkitystä, täällä juostaan pakoon jo kaiken varalta
Kumma juttu muuten noiden kattien kanssa - eivät muka opi sanaa - ei - mutta sitten osataan tarkalleen milloin juosta piiloon !
PoistaToivon niin paljon hyvää oloa ja terveyttä pikkuiselle herra Nilssonille! Onneksi se leikkii, sillä eihän huonovointinen kissa moisista välitä. Sääli kuitenkin että nuin pikkuinen on noin pipi :-(
VastaaPoistaPillereistä. Meil annetaan siis Mustalle joka aamu kolme pientä pilleriä, tai yks kahtiajaettu ja yks neljäsosa, mutta siis paketti on kolme. (ei nyt kun suussa on vielä leikkauspintoja) Kissa on tottunut siihen. Karkuun meneminen on enää niin symbolista että ite en edes viitsisi. Kissa pyyhkeen sisään ja käsivarrelle, oikealla kädellä ekat kaksi pilleriä suuta kohti, suun avaus sormella ja pillerit tunnelin perälle hups. Sama sillä toisella lastilla, jossa tulee siis viimeinen pillerinpuolikas. Näin pillerit ei jää pyörimään suuhun vaan menee kurkusta pian alas koska heti tään jälkeen on ruoka, ja ruoka viimeistään vie ne.
Kissa hermostuu ainoastaan jos en saa heittoa osumaan takaseinään ekalla, koska sitten se ehtii tuntea pillerin maun, joka ei näköjään ole herkkulasta kotoisin.
ps kerrankin onnistuin kirjottaa tänne kunnolla kun en kirjoittanut suoraan tähän ruutuun vaan kävin tuolla muualla tekemässä tekstin. Jotenkin ipädi ei ihan ymmärrä näitä teijän kommenttilaatikoita, en tiedä mikä siinä on muka niin vaikeeta.
PoistaKiitos paljon! Juurikin tänään pohdin, että jos tauti onkin vaikuttanut Nilssonin leikkimiseen niin minkähän moinen riehuja se sitten terveenä olisi ;)
PoistaTaidetta toi pilleristin elämä! gelatiinit on muuten tossakin hyvä : jos eka yritys menee puihin niin sen lääkkeen maku ei vielä ehkä neljännelläkään rundilla leviä suuhun. Toisaalta, katti on jo aikalailla polttanut päreensä siinä vaiheessa....
Ihan kätevää ei toi Ipadin kanssa toimiminen kyllä noinkaan ole vaikka muuten kyllä on käsittääkseni aikamoisen oiva laite!
Oi, voi. Silitystä täältä pikku potilaalle. Toivottavasti saatte työvoiton mokomasta sairaudesta.
VastaaPoistaKiitos kovasti :)
PoistaVoi pientä reppanaa! Täti-ihmiselle ja melkein aikuiselle on paljon huolta annettu. Kipeänä ei ole kiva olla. Voimia teille kaikille!
VastaaPoistaOnneksi sentään toinen n ihan riiviö niin kokoaika ei sentään mene murehtiessa ;)
PoistaPaitsi niitä sen rikkomia juttuja....
Voi Nilsson!! Tule kuntoon pieni! Mokomat vaivat >:(
VastaaPoistaMutta sentään hyvä että rotta on pirteä ja leikkisä pentunen! Tosikipeät kissat ei kyllä vähääkään välitä leikeistä ja paineista! Kurjaa se jatkuva lääkitseminenkin silti on.
Tsemppiä teille! Ja ihminen koittaa nyt pärjätä sen huolensa ja ahdistuksensa kanssa (jep, ei onnistu ihan helposti, tiedetään).
Todellakin, mokomat vaivat! Nyt se on taas köhinyt isosti muutaman päivän ja siinä ohessa myös pienesti = kuulostaa röhkimiseltä :(
PoistaKeuhkotautien antibiootit loppuu viikonloppuna, ehkäpä jotain toista bioottia pitää sitten antaa jos syynä onkin joku ihan muu. Onneksi mentiin kaikista klinikoista sinne Felinaan, apua saa puhelimitse ja tohtori on oikeasti kiinnostunut ton voinnista.
Ja kovastikin täällä yritetään pitää pelkotilat taka-alalla : onneksi marakattirotta antaa niin paljon naurun aihetta että välillä se on jopa helppoa <3
täti-ihmisen täytyy huolehtia oman mielensä virkistyksestä hyväksi katsomallaan tavalla, jotta jaksaa pientä potilasta hoitaa iloisesti ja optimisella asenteella.
VastaaPoistaHerra rotta ei totisesti leikkisi, mikäli kokisi olevansa jotenkin omituisessa ja sairaassa tilassa (muistan ikuisesti Iitan katseen sen viimeisenä aamuna, se kertoi jottei enää jaksa)
Juurikin näin! Huomenna on iltamenoa ja päivällinen Helsingin Hard Rock Cafeessa hyvässä seurassa :)
PoistaIita <3
Mystistä, kun yskä ja nuha ovat niin sitkeässä. Kummasti sairastelut sitten kasautuvatkin, kuten Friedellä ja Figollakin. Hienoa, että Nilsson tuntuu tästä kaikesta huolesta olevan autuaan tietämätön. Voiton puolella olette jo pillerien viskomisessa, hyvin menee!
VastaaPoistaTuntuu että tämä syksy on ollut terveysasioiden puolesta jotenkin kelvoton muutenkin. Tuntuu että melkein joka toinen (blogi)kissa on ollut jollakin tavalla kipeä. Kehno syksy :( Loppuisi moinen sairastusaalto!
Poistasairastelut on kyllä niin syvältä ! Täältä me toivotaan kaikille terveyttä ja huoletonta kissaelämää ilman vaivoja !
PoistaNiin.
Voi Nilsson, parane pian! Jaksamista teille kissojen lääkitsemiseen ja muuhun! <3
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaPikaista paranemista sinne!
VastaaPoistaKiitos paljon!
Poista