Sivut

maanantai 30. toukokuuta 2016

Kissatäti Turuus ja Ålandissa

Tämän tädin  tosi hyvä frendi, se ihanan lahjakas Erja  Andalusian auringossa-blogin takana, sai kutsun Visit Ålandilta tulla kylään. Koska täti-ihminen on Erjan kokenut henkilökohtainen blogiassistentti (omasta mielestään ja näin ihan itse päättänyt ), kattoi kutsu myös tämän tädin.
Tiesittekö, että Ahvenanmaa on saari ja muutaman toinenkin saari ?  *puujalkavitsi* Bomarsundin raunioilta näkymää.
Matka aloitettiin torstaina Turusta, jossa oltiin yksi yö ja siellä suoritettiin Food Walk . Siihen saimme kulumaan lähes kokonaisen työpäivän, 13.7 km kävelyä ja kaikkien 10 annoksen maistamiset. Se on kuulkaa tuskaisaa kävellä maha ihan täynnä kilometritolkulla vain joutuakseen syömään lisää ;)
Yksi Food Walk-kortti maksaa 44 euroa ja 10 ravintolasta saa valita 5.
Meidän suositukset: Grill It! Marina, Smör, Stefan's Steakhouse, Brahen Kellari ja Pinella. Hinta/laatusuhde kohdillaan.

©Andalusian auringossa/Erja 
Aamulla  hypättiin Viking Linen kyytiin ja lähdettiin kohti Ahvenanmaata.

Ensimmäisen yön majapaikka hotelli Arkipelag ja ihana terassi. Mutta huono terassi-ilma. Pöh.

Tässä vaatimaton majamme hotelli HavsVidden , Godassa (eikun Getassa) yhdeksi yöksi. Hyvä terassi-ilma, yksityisellä terassillamme. Hyödynsimme. Talo 11. Mökkeilyä parhaimmillaan. Kalliohuvila Rocks! 
Vaan kyllä kissatätit tietää mikä on matkoilla se ykkösjuttu. Kissabongaus, tietenkin!

Kylttikissat lasketaan bongauksessa. Mariahamina.

Juttelevat punanutut kanssa. Stickstugan kahvilan pihamailla. (Linkistä Stickstuganin blogiin).
Ehdoton ykkönen kissahommissa löytyi Gölbystä: Judy's Hantverk & Inredning.

Ihania lentäviä katteja ja kattilan alusia. 

Kissataulu.

Puutarhatontut. So last season. Puutatarhan kissapatsas. Kauden ehdoton ykkönen. Kaikkien kausien ehdoton ykkönen.

Kissasaldo ei siis ole valtavan suuri, mutta laadukas.
Ehkäpä muuten ihan hyvä juttu niin pääsi täti-ihminenkin keskittymään historiaan ja upeisiin maisemiin. Kuten karkkiin.

Silmäkarkkia. Kirjaimellisesti. Stickstugan kahvila. (Linkistä fb-sivuille)


Historiaa. Bomarsundin rauniot. Tai no, tykit.
Luksusta.  HavsVidden. Kun merivesi on vielä liian kylmää. Muista uikkarit mukaan, tosin. Muuten jää tsimmaus haaveeksi, kuten meillä. Tai jacuzzissa lököileminen.

Lisää historiaa ( Pommern ) ja auringonlasku.
Laadukkaita ja tolkuttoman hyviä oluita, jopa ei_olut_ihmisille: Stallhagenin rasberry stout ja blueberry ale. 
Åss paviljongen. Ihanaa ruokaa.
Kiitos Ranskan, Ålvadosta ei enää ole vaan sen on Åpelbrand. Tynnyrit löytää Smakbyn kellarista kypsymässä. 
Kastelholman linnan lähistöllä. Niin kumma kuva tältä tädiltä: ruohoa ja puujuttuja. Siis luontoa, kaupunkifanin kuvassa ?!?!! 
Viikonloppu oli aivan huima. Jos luulee kuten yksi täti-ihminen on luullut koko elämänsä, että Ahvenanmaa on pelkkää purjehduskenkää ja pelkkää veneistä puhumista niin väärässä on. Se nyt tässä julkisesti tunnustettakoon: Olin väärässä.

Se on niin paljon muutakin: hyvää lähiruokaa, maailman parhaan 100 % omenamehun tuottaja (henk.koht.mielipide), kauniita maisemia, rauhaa, bailausta, luksusta ja kevyet jotain 6700 saarta. Bailauksen hoiti muut, matkalaiset kaatuivat molempina iltoina vatsat täynnä kulinaristisia herkkuja petiin.


  *Ahvenanmaan matka tehty Visit Ålandin vieraana, Andalusian auringossa - blogin mukana *
 



tiistai 24. toukokuuta 2016

ModKat

Meillä sitä elellään vessakriisistä toiseen. Aikoinaan meidät pelastanut baadaboomdingdomedang olikin aikamoinen yllättäjä. Juttuja on mennyt vähän rikki, mutta periaattessa vessa olisi vielä ihan käytettävissä vielä jonkin aikaa.

Paitsi.
Talouden pissamestari NisuriPisuri tähtää ilmastointireikiin ja pissaa valuu vessan alle hautumaan. YÄK! Kuvan kissa osaa tähdätä muuallekin eikä ole syyllinen tähän ongelmaan. Se  on vaan komeana miesmallina tässä kuvassa.
Pisuri Suuri on valinnut itselleen ruiskutekniikan, jossa tähdätään tuuletusluukkuun. Kerran olen saanut pisulatsuoraan  omalle reidelle pöntöllä istuessani, kun PissaKunkku onnistui tähtäämään  tosi hyvin. Vessaa pitäisi pestä tosi usein  tai siis vessanpohjaa ja lattiaa. Elämä on pelkkää neuroottista mahdollisen pissanhajun nuuskuttelua.

Viralliset valvojat
26.10.2011  tilasin meille ModKatin. Kissat käyttää sitä hyvin ja aikoinani hankin heti kaksi vaihtopussia, joita vaihtelen vuorotellen. Ne kaksi pussia on kestänyt tähän päivään asti, mutta sanotaanko näin - eivät enää tuoksu kovin raikkailta pestynäkään.  Tilasin uudet. Jibii, ne on nykyään muuten hopeiset !!!!!

ModKat, vanhalla pussukalla.
Ja siitä se ajatus sitten lähti. Tosta vessan perhanan gusluukusta on päästävä eroon ja uusi vessa saatava ASAP.  -> Zooplussalle, mars.

Niinpä meillä taisikin käydä näin.

Alealealealeale ! 

ModKat alessa, normihinta 109 eksuu, nyt ei. Samalla alella vielä 3 pussia lisää kaappiin vaihtohommia odottelemaan eli uusia pussukoita ei tarvitse ostaa varmaan seuraavaan 10 vuoteen !

Vaikka vessa on hintava niin halvemmaksi se tulee kun vaihtaa muutaman kympin muovista veskiä vajaan 3 vuoden välein.













sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kaiken maailman juttuja

Ihan kamalaa kiirettä pitänyt täti-ihmisellä, jota voi myös sosiaaliseksi elämäksi kutsua. Se on älykivaa, mutta vie tunteja blogin ääreltä.

Niinpä me rennon huolettomasti viskataan tähän yksi öklösöpöilykuva ja ollaan ihan, että olemme panostaneet tähän  juttuun mooooonta tuntia ja huolella hioneet sanakäänteitä päiviä. Kröhöm.

No jo on öklösöpöö! 
Eilen muuten törmäsin kaupungilla sellaisen sosiaalisen elämän väliaikana yhteen kauppaan, jossa oli kissatilpehööriä kaupan. Pakko oli ostaa seuraava tuote.

Kukkia, kiitos! 
Pikaisen analyysin jälkeen voinen sanoa, että jos hullaannun kissapeffamaljakkoon niin on kovin varmaa, että tämän tädin ei kannata aloittaa söpöjen kissankuvien ristipistotöitä.  Tai söpöjen kissafiguurien keräilyä.

Paitti, jos niillä on kissanpylperöt esillä, sitten ehkä.





sunnuntai 15. toukokuuta 2016

HRH Madame Mimmin Viides Jubilee

Siniverinen kaunokaisemme, Madame Mimmi (Tai Mimí, kuten Granny Hänen Korkeuttaan kutsuu) viettää tänään 15.05.2016 viidensiä syntymäpäiviään.

Juhlan kunniaksi tilaamme ruokaa (muistakaa mennä Zooplussaan ostoksille joko Rekku Rescuen tai Kisu Ry:n sivujen kautta niin lähtee eläinsuojeluun muutama roponen). Syömme ruokaa ja unelmoimme ruuasta. Välillä torkumme.

Pikku Madame lepäilee. Taustalla Pikku Matzo.

Hyvästä menosta puhumattakaan.

Maitohammaspeto.

Tai söpöilystä.

Pikku varpuset ja sydän. Sydän.

4 vuotta sitten meno oli Triolalla (miinus Nilsson) näin hurjaa.


Kolmikko kävi leffassa katsomassa teoksen Linnut. Ehkei sentään Hitchcockin, vaikka ilmeistä niin voisi epäilläkin.

lauantai 14. toukokuuta 2016

Ellini mun

Korvakarvat. Viikset. Intensiivinen katse. Viiksityyny. Sievä nenä.



Elli on täydellinen kissa. Ja tämä kuva täydellisestä Ellistä on täti-ihmisen ehdoton lemppari.

perjantai 13. toukokuuta 2016

SUP?

Koska me ollaan mielestämme todella ajan hermoilla ja katu-uskottavista viileimpiä tyyppejä, me vaan ollaan nyt että sup, kaverit?  Se olisi sitten  perjantai. Asiallista.









sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Suuri Kissaseminaari 7.5.2016 by Royal Canin

Kävipä tällä tädillä tuuri, kun tarjolle tuli mahdollisuus osallistua  Kissakkaan Minnan sijaisena Royal Caninin Suuren Kissaseminaariin 7.5.2016. Lienee siis yllätys, että joku oli heti että minäminäminä voin mennä ja onnekseni sinne myös pääsin.


Tarjolla oli todella tasokkaita luentoja: MSc, CCAB David Appleby luennoi kissan ongelmakäytöksen tulkitsemisesta ja ratkaisuista kissan käyttäytymistieteeseen pohjaten (englanniksi).
Ell Pirita Lahti-Nuuttila Evidensia Felinasta luennoi kissojen yleisemmistä sairauksista.
Saimme myös kuulla Helmikuussa tehdyn suuren kissatukimuksen tulokset kokonaisuudessaan, joista kertoi Royal Caninin asiantuntija eläinlääkäri, ell Mirjami Mattila.
Päivän viimeisenä vaan ei  todellakaan vähäisimpänä luennoitsijana oli eläinkouluttaja Tuire Kaimio ja kävimme läpi kissan kouluttamista.


Seminaari oli kerrassaan loistava. Luennot oli kaikki mielenkiintoisia ja mahdollisuus kysellä neuvoa luennon lopuksi kirvoitti tämäkin tädin ääneen: sain pari vinkkiä tutkia Nilssonin ja Mimmin välisiä suhteita ja jokusen ohjeen, kuinka toimia kun Nisu öykkäröi Mimmille. Stay tuned  ja Kiitos David.

Lääketieteellinen osiossa käsiteltiin  hampaat, virtsarakko, suolisto, munuaiset ja kilpirauhanen. Tässä parit itseäni kiinnostaneet tärpit:

  •  Hammashoito kotona on tärkeintä = hampaiden harjaus. (Hitsi. Omatunto soimaa. Pitää aloittaa se taas kerran).
  •  Kilpirauhanen. Tampereelle on maaliskuussa avattu ensimmäinen kissaklinikka, jossa annetaan parantavaa isotooppihoitoa. Hurjan kuuloista: kissan pitää jäädä sairaalaan 4-5 päiväksi hoidon jälkeen radioaktiivisuutensa takia. Lisäksi tarvitaan jokunen kontrollikäynti mutta lopulta kotona asuu parantunut kissa.
  •  Munuaissairauksissa tarjolla on uudehko SDMA-testi, jolla päästään munuaisten vajaatoiminnan kärryille huomattavasti aiemmin kuin ennen ja kissa sadaan hoidon piiriin, kun munuaiset toimivat vielä suhteellisen hyvin.




Taloustutkimuksen tekemä ja Royal Caninin tilaaman suuri kissatutkimus oli osittain karua kuultavaa.
Suomessa on arvioilta 1 300 000 kissaa ja  n. 650 000 koiraa mutta kissoja arvostetaan yli puolet vähemmän kuin koiria. Rotukissojen kanssa tilanne on odotetusti parempi, mutta kotikissat. Niistä ei haluta maksaa mitään eikä  niiden hoitoon ei tahdota laittaa rahaa. Kaikilla kotikissa-advokaateilla siis työsarkaa riittää.
Onneksi myös positiivisia uutisia oli: Lähes puolelle kissanomistajia kissa on perheenjäsen tai lemmikki ja tässä kategoriassa kotikissat eivät rotukissoille häviä. Vain n. 3 % ja maaseudulla kissaa pidetään hyötyeläimenä (hiirikissat). Ymmärrettävää. Tutkimusta ei ole vielä missään luettavissa, mutta ilmeisesti julkaistaan jossain vaiheessa.

Ei mitään tekemistä kissojen kanssa, mutta valkoinen flyygeli ja blingbling. Vain Liberace puuttuu ! 

Ja lopulta se kissankoulutus. Tämä oli allekirjoittaneelle se vaikuttavin osio. Monta silmäläppää tipahti ja vielä useampi ahaa-elämys kolahti tajuntaan. Suurin oivallus oli se, että olen liian kärsimätön ja vaikka olen niin olevinani "todellinen kissatietäjä", en käytä näitä tietoja kissoista hyväkseni.
Saimme hyviä esimerkkejä ihan arkielämän helpotukseksi, joita todellakin aion koittaa. Miltähän tuntuisi, jos reissuun lähtiessä  saisinkin kaikki kissat itse menemään koppiinsa, enkä joudu jahtaamaan  niitä tunti_tolkulla? Tai saan Mimmin sellaiseen mielentilaan, ettei sillä reissulla tule hätägagaa?  Tai saan vitamiinit kissaan ilman pakottamista ? Jos Tuire pystyy kouluttamaan perhosia niin kai täti-ihminen kykenee jonkun yksinkertaisen sopeuttamisharjoituksen viemään läpi täällä  Triolassa ?


                                      " The cat is doing what cat does  "
                                                                                           - David Appleby -
 













perjantai 6. toukokuuta 2016

Viikin löytöeläintalo

Tänään illalla täti-ihmisen naapurinlähiössä täällä Länsi-Helsingissä kuhisi.
Nuoren aikuisen kanssa vietetty "kokoalamppujahuonekalujajakaikkeasellaista" -päivä oli pulkassa ja mielessä ainoastaan ruoka ja tzillailu.

Vaan illansuussa oli yksi söpö, sininen kissakansalainen kävellyt naapurin maaparvekkeen kautta sängyn alle naukumaan.  Tämä naapuri on tuhottoman kissa-allerginen tyyppi, joten seuraava naapuri (täysin kokematon kissojen kanssa) nappasi kisun kotiinsa. Ja tässä vaiheessa me ajoimme pihaan. Samalla huomasin, että viesti oli jo puhelimessakin, että onko sulla kaikki kissat kotona?

Mä olen ehkä karkuri, koska mä olen niin kiltti ja annoin noiden tätien lääppiä muo ! 

Tästä alkoi ensin suunnaton epäorganisoitu sähellys, kunnes täti oli saanut selvitettyä, että kyllä - Elli on kotona ja sen suurin hätä on  on huutava nälkä. Huh. Oman lauman ruokinnan jälkeen alkoi järkikin palaamaan eli ruokaa mukaan ja naapuriin.

Kissaboksi kainalossa, raksuja ja PrimaCatin tonnikalalla varustettuna lähdimme jahtaamaan söpöläistä, jota ei muuten ruoka kiinnostanut ollenkaan. Onneksi kaveri oli niin ihmisystävällinen, että kissa oli kopassa parissa minuutissa. Lopulta auto oli lastattu täti-ihmiselle, löytökisulla ja allergiavapaalla Naapurilla (lievää ihastusta oli muuten havaittavissa kissaa kohtaan kissakokemattomalla ;) )  -> Viikkiin !

Kohde saavutettu.

Ohjeita....mutta minne soittaa/mennä aukioloaikojen jälkeen? 
......Niin, siis minne soittaa, kun kello on yli seitsemän illalla?? Toi numero ei nimittäin vastannut....
Näille! Oikeasti! 
Kyllä vaan. Kun talo on kiinni, hoitaa poliisi eläinten vastaanoton. Luonnollisesti unohtui poliisin suoranumero ja poliisin sivuilta en sitä helpolla löytänyt. 112  -> sitä kautta partiolle ilmoitus -> aurinkoinen päivä , perjantai ja lätkää telkkarissa = erittäin kiireinen ilta poliiseille. Tulevat kun ehtivät.


Idylistä, eikö?
Tzillailin sitten kahden misun kanssa ulkona ;)

Poliiseja odoteltiin sitten jokunen tovi, mutta ilma oli ihana ja seurakin hyvää. Maija saapui pihaan, ovikoodia selviteltiin ja lopulta kissa saatiin sinne, minne pitikin.

Kämppä sisustettiin veskillä, vedellä, raksuilla ja sillä PrimaCatin tonnikalalla. Kuten  toinen poliiseista totesi, ettei toi nyt mikään Hilton ole niin tuolla on kyllä ehkä paras buffa ikinä! 

Nyt meillä tällä meidän naapurinlähiössä pidetään peukkuja isosti pystyssä, että kaveri pääsee omaan kotiin. Todellakin pidetään. Varpaita kanssa.

Tämä kissatäti liikuttui kovasti näistä mun omista ihanista naapureista, että vaikka kissahommat ei sillä lailla ole niiden juttu niin tämän karkulaisen hyvinvointi oli molemmille erittäin tärkeä ja puheluja soiteltiin ympäriinsä, että kissa saadaan turvaan.

Kiitos Arja ja Anita, te teitte tänään tosi hienon teon 








tiistai 3. toukokuuta 2016

Tanssikurssilla

Meidän pojat aloitti uuden harrastuksen, tanssin.


Varsinkin Nisu oli kiinnostunut afrikkalaisista rytmeistä, mutta kyllä Börjekin kiinnostunut oli vaikka kuvassa teeskenteleekin jotain muuta.

Seuraava tunti on ensi viikolla, jokohan kundit pistää tassulla koreaksi?

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Aurinko armas!

Kevät. On. Niin. Ihanan. Armoton.

Lasipinta somistettu nenujen jäljillä ja karvoilla. Muut pinnat normaalilla, suomalaisella hienojakoisella pölyllä, joka on kevään hitti. Kissankarvat telkkarinruudussa on kanssa kivoja ! Iso pölypallo on ainoa toivottu, eikä sitä siivota pois. 

Auringon  magneettikenttä taitaa  kerätä noita isoja pölypalloja tasoille.

Kissahiekka sopii myös tasoille, isojen pölypallojen joukkoon. Tässä kuvassa näkyy vielä paremmin se kevään hienojakoinen hittituote. Tämä pienempi pölypallo saa kanssa jäädä paikoilleen.

Ja näyttää se keräävän vähän pienempiäkin keriä.

Uskoisitteko, että siivosin eilen JA toissapäivänäkin ? En minäkään, jos en tietäisi.

Ja jännää on se, kuinka mustasta kissasta tulee keväisin ruskea.