Ikkunapeti!

Tuhannen mutkan, mielipahan ja viestittelyiden kautta sain haettua Zooplussan viimeisimmän tilauksen.
(Meillä on Zooplussan kanssa nyt vähän bänät, koska tilausten kuljettaja vaihdetaan ja ne menevätkin postiin kun täti töissä ja silleen mutta eihän tämä tarina ole siitä vaan tästä uudesta kissapedistä !!! )

Karlie ikkunapeti.

Oikeasti, rumahan toi kangas on mun mielestä, mutta siihen voi heittää jokun mustan tekokarvan. Mutta miten kätevä! 

Aparaatti on ollut nyt ikkunassa jonkin aikaa. Se on vielä vähän vinossa mutta se kiinnostaa kissoja. Tuskin kenellekään tulee yllärinä se kissa, joka oli ekana siellä?

Onenksi siivosin sentään pöydän, ettei kuvissa näy ruskeaa myttyä ja kananmunia...

Vielä en uskalla hehkuttaa, kuinka peti on jatkuvasti käytössä ja ihan ehdoton ykkönen. Vaan lupaavalta näyttää, Ellikin jäi sinne makoilemaan pitkäksi toviksi heti ekana iltana. Pekut pystyyn ja tassut kanssa!

Ruskea mytty poistettu mutta aavekissa tullut möllöttämään tapahtumia.

Uskallan suositella. Ja onhan toi sen verran pieni, että se on sieltä postistakin helppo kantaa kotiin. eikä maksa ihan kamalan paljoa: 25 euroa.  Sitten vielä jos tollaisen tahtoo niin voi mennä tosta meidän linkistä ostoksille ja silloin taas kilahtaa kodittomien kassaan fyrkkaa. 

Possun ♥

Ällökuvien varoitus - jos veri/kudosnesteet saa polvet heikoksi ja öklöt kurkuun niin ei              kannata jatkaa :)

















Arvatkaas mikä on tädin harrastus, kun tarjolle tulee  possun ♥ ?

No sehän on siivoaminen, tietenkin !
Täällä kissakansalaiset raatelevat ruokansa niin, että kudosnesteet roiskuvat ympäriinsä.

Onhan toi kyllä vähän ällöä. Mutta kaikkeen näemmä tottuu  ja kovin sujuvasti se possun ♥ menee veitsellä tai saksilla paloiksi.

Tämä juttuhan tuli ulos ihan väärään aikaan! Selkeästi halloweenmateriaalia.

Syrjähyppy

Tämä meidän kissaperheen syksy on ollut rankka. Niin henkisesti kuin rahallisestikin.

Nilssonin terveyden takia rahaliikenteen suuntaus ei tule kohdistumaan suinkaan omaan kukkaroon päin ihan heti, joten pohdin jo alusta asti miten saisin edes jotenkin kevennettyä kustannuksia.

Tyttärien hampaiden puhdistukset ovat odotelleet veronpalautuksia.  Elli on oikeasti ainoa, täysin terve kissa meillä tällä hetkellä niin voin viedä sen muualle kuin Felinaan hammaskivihommissa. Ja niin vein.

Nilssonin takia tädillä oli lomapäivä 8.11, joten iltapäiväksi tilasin hammashoitoajan Sopulitien eläinlääkäriasemalta.

Sinnehän me sitten köröteltiin. Elli sai rauhoittavan piikin  täti-ihmisen kainalossa ja sitten täti-ihminen lähti tunniksi matkoihinsa ja Elli jäi hoitoon.

Potilaiden odotustila

Iso plussa menee heti pihalla ilmaisille parkkipaikoille. Odotustilat on viihtyisät, vähän kesämökkimäiset. Kahvitarjoilu keksineen on kanssa tosi kiva.

Toisaalta, klinikka on sekaklinikka. Odotushuone oli täyttynyt koirista lähtiessämme ja yksi kissatäti kissansa kanssa ei oikein uskaltanut kävellä sellaisen kevyesti joitain 180 cm säkäkorkeuden omavan tanskandoggin ohi. Tämä täti kyllä uskalsi, koska se oli söpö koira. Vähän hassu, kyllä.

Potilaiden ihmisille vähän kahvia ja teetä. Sekä keksejä ! 

Kustannus hammaskiven poistolle oli 110 € eli siis Felinan hintoihin verrattuna varmaan puolet halvempi. Tai ainakin.

Toki, tässä maksu suoritetaan vajaan tunnin työstä ja klinikalla olosta.
Homma menee aikalailla näin: pikainen haastattelu -> punnitus -> anestesia -> hampaat -> herätys -> kissa kotiin.

Felinassa mm. odotellaan ainakin pari tuntia, että kissa on täysin hereillä ja syönyt jotain (kai, muistelisin näin mutten nyt ihan varma ole). Ettei kissalle tule mitään komplikaatioita.  Sopulitieltä sain mukaani kissan, joka oli aivan tööt.

Elli on niin tööt, ettei tajua miten syödään ! 

Vahdin Elliä tietty kotona tarkkaan.
Se nojaili pöydänjalkaan, ei tiennyt miten kanan jauhelihan saisi mahaan asti ja möllötteli tunteja paikoillaan.

Silti tulen jatkossakin käyttämään ko. tohtoriaseman palveluja ainakin Ellin kanssa. Niin kauan, kun Elli pysyy perusterveenä, niin hoidot hankitaan huokemmasta paikasta. Terveystarkistukset Felinassa ja hoidot muualla.  Kukkaro kiittää.

Ai niin ! Elli on laihtunut : entinen 6 kilon tyllerö onkin nyt enää 5.7 kilon tyllerö. Suunta on oikea, mutta matkaa on.

Leipomo Karamelli Elli

Yksi juttu, minkä Elli ottaa ruuan lisäksi tosissaan on viltin lutkuttaminen ja leipominen.
Katsokaa vaikka, ammattilainen työssään!

Samallahan tuossa tuli kissaekspertin syväanalyysi Ellin motiiveista lutkuttaa, jolla ei ole mitään tieteellistä pohjaa eikä tällä ekspertillä myöskään natsoja moisia syitä levitellä.

Oma kone on edelleen sairaalassa. Niin ahdistavaa oli olla ilman blogia, että täti-ihmisen oli pakko kaivaa vanha, hidas aparaatti naftaliinista, että saisin edes yhden jutun maailmalle. Se oli tämä.

Pakkopaussi blogissa

Se tunne, kun päivität tietokoneesi.
Sitten se tunne, kun tietokone ei enää päivityksen jälkeen toimi.

Täti-ihmisellä on edessä miniloma huomisesta alkaen.
Konetta on huollossa alettu hoitamaan vasta pari tuntia sitten ( koska tottakai, soitan mitä sille kuluu).


Pahin skenaario on, että kone pääsee kotiin vasta ensi maanantaina ja kaikki varastoon kirjoitetut jutut on jo eetterissä.




Apua. Tämä tilanne on gamala.

Onnellinen

Matzo ei ole mikään helppoheikki, ettäs tiedätte.
Sen pitää olla ainakin muutama tunti varuillaan, kun sen oma Nuori Aikuinen tulee käymään, koska ei vaan voi tietää. Se on ihan varmaan muuttunut ja pahat pielessä. Kuten rapsuttelu väärään aikaan.

Muutaman tunnin jälkeen voi jo sen verran relata, että välillä voi parkkeeratakin Nuoren Ihmisen lähistölle. Vähän käydä sylissä, mutta mitään turbolääpintää - ehei!

Sen vuoro on vasta seuraavana päivänä.

On ne söpöjä yhdessä. Ja onnellisia.

Elma! Lemmikkimessut !

Tunnustan heti alkuunsa, että mulla oli tällä kertaa ihan kamalan laiskat messut.
Mikään ei huvittanut, mitään ei jaksanut ja käymättä jäi kässämessut ja outletexpo. Sekä metsämessut, mutta nehän on jäänyt käymättä varmaan  joka kerta.

Mutta huolimatta vähäisestä aktiivisuudestani, löysin tällä kertaa jopa kaksi reklamaation paikkaa. Toinen menee Messarille ja toinen messuvieraille.

E-lippujen kanssa oli ongelmia.
Hyvä idea, mutta ideaa pitäisi jalostaa vielä lisää. Mm. lippuihin  pitäisi ehdottomasti saada jotkut tunnisteet. Ne pitää pystyä erottamaan toisistaan, varsinkin kun meille annettaan niitä blogiin arvottavaksi. Olin ilmeisesti laittanut arvonnan voittajalle saman lipun kahdesti, koska email niputti ne yhteen viestiin enkä pystynyt päättelemään minkä lipun olin jo lähettänyt. Voittaja joutui ostamaan toisen lipun sitten tyttärelleen. Onneksi ollaan Korismutsin kanssa kavereita niin homma saatiin hoidettua Messarin edustajan kanssa siellä sillä istumalla. Kiitos Messarille siitä!

Lefmä.

Messuvieraat.
Eläimet ei ole messuilla teidän leluina. Se ei ole hauskaa, kun possu yrittää syödä sanomalehteä kädestäsi. Se ei ole hauskaa, että pelottelet kissoja näyttelyhäkeissä. Se ei ole hauskaa, että tökit ja lääpit eläimiä oman tahtosi mukaan. Voisi luulla, että kyseessä olisi lapset? Nokunei. Ihan aikuiset. Opetelkaa kunnioittamaan eläimiä ja ihan vaikka ihmisiäkin. Jooko?

Lisko.

Laskuudesta huolimatta olen tosi tyytyväinen että lähdin, koska pääsin nauramaan Neron emännän ja isännän kanssa Elman puolella. Neron isäntä on niin kohtelias, että sen mielestä meidän jutut on ihan parhaita. Kai?

Käärmes.

Sitten sain nauraa Neron emännän tyttären kanssa (Neron blogissa vilahteleva Ketun ihmisäippä) ja hengailin mun salarakkaan ihmisäidin Kaisun kanssa.

Talli.

Ilonan ja Zetorin Anan kanssa kuunneltiin tosi kiva eurooppalaisten kissojen esittely.
Kävin pillittämässä Naukulan mamman korvanjuuressa Nisua ja eurooppalaisten kissojen aliarvostusta.

Noomi.

Vaihdoin pikaisen sanasen Täplätyttöjen Annin kanssa ja hengailin Arkiporinan Paulan kanssa. Ja Telliksen, Naukulan Sulon Puolu-tädin ihmisäipän kanssa.

Käärmes.

Joko uskotte, että meigä tuntee tyyppejä ja seilaa sulavasti kissa- ja koiraporukoissa ? Ainakin lesoilin siihen malliin tässä. KöhKröh ;)

Kanoja.

Mutta siis joo. Messut.
Iso plussa: PrimaCat oli taas paikalla messutarjouksineen.Sinne pitää pyörähtää aamulla ostoksille, koska tänään en vaan jaksanut nähdä sitä vaivaa.

Kovasti keskityin katselemaan vaihteeksi ihan jotain uutta eli herppejä. On ne jänniä eläimiä.

Lisko.

Keppihevoskisat oli edelleen tosi liikuttavia ja harrastajat tosissaan. Se on kyllä niin omituinen laji, että siitä on pakko tykätä !

Kisa-areena.

Ja hei ! Vuonna 2016 kuvasin nämä.

Lilli ja lyyli.

Onko tytöt  vähän kasvanut?

Lilli tai Lyyli.

Lilli tai Lyyli.

Oli siellä sitten taas noita pikkuruisiakin.

Ragnar ja Rollo.

Miten voikaan kuulkaa tämä täti rakastaa possuja!!

Ragnar ja Rollo hereillä.

Ja sitten se päivän toinen  pillityksen aihe.
Meidän kansalliskissan arvostuksen puute. Miten repikään sydämestä, kun kuuli kuinka eurooppalaisten edelleen sanotaan olevan vaatimattoman näköisiä ja tylsiä. Kissatuomari Kristiina Raunio teki kyllä parhaansa saadakseen muutosta tähän. Kuinka kauniisti hän näistä kissoista puhuikaan ja ihan syystä.

Suomen kansalliskissoja: mustasavu, musta ja valkoinen.

Rodulla on terve geenipohja ja kissoja löytyy vaikka missä väreissä. Jos rotua osataan arvostaa ulkomailla, miksei sitten meillä täällä kotona?

Mutta kyllä sitä piti käydä vähän sössöttämässä ihan toiselle rodulle.

Aada.

Nakut vaan jotenkin vetoaa muhun. Niin kovasti. Katsokaa nyt, toinen laittoi tassun tohon mun pullealle kädelle ja piti sitä siinä vaikka kuinka kauan. Iso, ISO SYDÄN.

Kyllähän mä sittenkin sain sentään kuvia otettua. Niistä päätellen mulla oli oikeasti kivat messut!

Teilläkin voi olla, koska huomenna vielä ehtii. Messut auki klo 10-17 ja mm. Naukulan Noomi on eurooppalaisen ständillä hengailemassa.

#throwbackthursday

Torstai, hei !

21.10.2012

Yksi vikkelätassu oli muuttanut meille noin kuukautta aiemmin ja kaikki rauha oli menetetty.

Herra Nilsson on kyllä niin pieni apina ollut aina ja ihana että on. Naurua ei meiltä Nisun takia puutu, eikä muuten ärsytystäkään.

Voihan huoli ja murhe !

Tänään käytiin Felinassa sappikontrollissa.
Oletukseni oli, että nyt ollaan viittä vaille kunnossa koska onhan toi taas ollut oma itsensä. Sappihommat itseasissa onkin, sappirakko on miltei normaali. Lievästi runsaskaikuinen seinämä, ei lainkaan paksuuntunut.  Munuaisaltaat olivat normaalit.


                                                                  Mutta.

• Maksakudos on lievästi runsaskaikuinen.
• Ileokekaalialueen (?) imusolmuke on selvästi suurentunut, n. 1 cm.
• Yhdellä aluella ohutsuolessa on seinäkerrosten erottuvuus heikentynyt.
• Paino on tippunut 200g. Vaikka kissa syö hyvin. 

Nisulle pitää tehdä leikkaus, jossa napataan koepaloja imusolmukeesta, maksasta ja ohutsuolesta. Syöpää ei epäillä, ainakaan siis tämänhetkiset tutkimustulokset eivät siihen viittaa.

Kissassa velloo siis joku krooninen tulehdus mahassa. Se pitää selvittää, että se voidaan hoitaa. Jos tässä vaiheessa emme noita koepaloja ota, edessä on jossain vaiheessa uusi visiitti akuuttiin, koska nyt on  nähty että siellä jotain tapahtuu.  En suostu riskeeraamaan tai maksamaan turhaan yhtä Viikkissä käyntiä, koska leikkaus tulee viemään tämän kauden vakuutuksen tappiin ja kaikki sen jälkeen tapahtuvat hommat on sitten omakustanteisia. Ensi vuoden syyskuun loppuun.

Itse potilas voi kyllä hyvin. Kun tulin Ellin kanssa kotiin, joku taas ovenraosta heilutteli tassua rappukäytävän, koska sinne on vaan päästävä. Ja sinnehän se vilahti. Leikittiin rappuhippaa.

Ja sitten tähän vielä lääkitykset:

Apoquelliä aletaan vähentämään. Jatkossa 1/2 tabua joka toinen päivä kaksi viikkoa ja sitten se on finito.
Cerenia otetaan taas mukaan, 1/4 tabu päivässä.
Ardusal joka päivä.
Samylin joka päivä.

Ellin seikkailusta tulee muuten sitten ihan oma juttunsa, jokusen päivän sisällä.

HRH Madame Mimmi nakukuvissa !

Madamella on ollut tuhottoman huono tukkavuosi.

Jostain kumman syystä turkki huovittuu koko ajan ja tuntuu, että niitä on miljoonia.  Kun Nuori Aikuinen tuli viikonloppua viettämään tässä jokunen hetki sitten, laitoimme kampaamon pystyyn ja Madame pääsi ekslusiiviseen hoitoon.

Tällä kertaa jouduimme ajelemaan kissan suuremmalta alueelta kuin viimeksi.

Hänen korkeuttaan ei vahingoitettu tehtävää suorittaessa, vaikka puuhastelu alkoi käymään hermoon   kylki numero 2 kohdalla. Madamea kyllä kehuttiin valtavasti koko hoidon ajan ja lopulta kärsivällisyys palkittiin runsain herkuin.

Samalla nähtiin, että biotiinikuuri ei juurikaan ole HRH:n hilseilyyn vaikuttanut vaan sitä on edelleen reilusti.  Nyt toivomme, että nakusellaan dallaileva Madame ei palele, eikä uusi lookki vaikuta jo kohonneeseen itsetuntoon negatiivisesti.

Tulevaisuutta silmällä pitäen, kampaamomme henkilökunta aikoo jatkossa totuttaa HRH:n joka viikkoiseen turkinhoitoon kampailemalla tukkaa sitä mukaa kun se kasvaa. Sillä vaikka tämä on suhteellisen helppo ja nopea ratkaisu takkujen hoitoon, on se silti kaikille hieman epämukavaa.

Messuille lähtee...

Korismutsi ja Anna ! 


Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille.

Maunon muistolle

Maunoa ei enää ole.
Mauno on tänään ilman mitään ennakkovaroitusta siirtynyt sateenkaaren toisen puolen, sairauskohtauksen takia.

Mauno oli hurmaava, oman arvonsa tunteva kissaherra. Seurallinen, mutta ei suinkaan liian tuttavallinen vieraille. Joku raja se pitää kissallakin olla.


Syvimmät osaanottomme Maunon kotiväelle.
Se suru, mitä tunnemme täällä on siellä tuhat kertaa kovempi.

Mauno ♥

#throwbackthursday

Munhan olisi pitänyt kutsua tää tyyppi esille, kun Börje höntsäili sen ulko-oven kanssa!

29.07.2013

Batman asuu meillä.

Tekisi vaan duuninsa kunnolla niin Matzotkaan ei täällä olisi liian omatoimisia.

Huvittaisko hei lähteä messuilemaan 10-12.11 ?

Ei voi olla todellista, mutta niin se on taas kissabloggajan tämän vuoden toinen messuviikonloppu korvilla. Uskokaa tai älkää, mä olen vieläkin kaikkien näiden vuosien jälleen ihan innoissani, enkä vähiten Elman takia.

Lemmikkimessut on osa Elma-elämää, eläimiä ja ostoksia tapahtumakokonaisuutta. Konseptia on siis hieman muutettu sitten viime vuoden. Miten se näkyy messuilla, jää nähtäväksi. Lupaan, että tinkimätön ja lahjomaton tutkiva reportterinne tekee kaikkensa tuhlaa rahansa, sössöttelee possuille ja laahustan taas lesona ympäriinsä selvittääkseni mitä on muuttunut. Köh.köh.

Ensin ajattelin kaivella messutärppejä, mutta oikeasti messut on tälle tädille kokonaisuus ja siellä on kiva vaan pyöriä ja katsella. Ihan joka osastolla, siis. Niinpä päätinkin valkata vanhoja messukuvia nostattamaan messufiilistä.

Tästä pääsee katsomaan Messarin sivuille mitä messuilla tarjolla *klik* ja nyt niitä kuvia.

Tämän kaverin olen nähnyt messuilla joka kerta. Sillä on aika iso ääni.

Lilli ja Lyyli

Herppiluola. En tiedä kuka tuolla on, mutta kaunis on kämppä! 

Energiaa ! 

Kissanäyttelyn prenikoita

Haisnäätäjulkkis Miikkis. Miikkis ei taida tällä kertaa olla messuilla, mutta muita näätiä on. Ainakin frettejä.

Käsityöt ei ole pelkkää kudontaa ja langankehräämistä. Se on myös heijastavia lasikoruja ! 

..Kävin ihan vähän vaan vähän Outletexpossa...

Naiset ja kengät. Pakkohan näistä oli innostua.

Kengättömät hepat.

Saa ostaa ja tukea eläinsuojelua, sanoo meidän 3 Rekkujen pelastamaa tyyppiä!

Lähtiskö lypsylle ? 

Kiinostaisiko lähteä ? Viettää vaikka isänpäivä tuolla?
No sitten kannattaa osallistua tähän arvontaan, koska meillä on 2 lippua tarjolla yhdelle !

Osallistumaan pääset jättämällä meille terkut kommenttikenttään. E-mail osoitetta ei tarvi tässä vaiheessa jättää ( mutta tahtoessaan tietty saa jättää), kyselen sen perään sitten arvonnan jälkeen ja lippu lähetetään sinne sitten.
Osallistua saa kuka tahansa eli sinun ei ole pakko olla meidän tilaaja, mutta sitäkin saa kyllä tosi mielellään olla.

Rekkujen kotikissastandillä Vilma. Kissastossa, Vilman kotona on muuten venäjänsinisiä vauvoja tällä hetkellä, käykääpä kurkkaamassa ! 

Arvonta suoritetaan sunnuntaina  5.11 klo 18  ja voittaja ilmoitetaan täällä blogissa.

Lippujen kanssa on myös seuraava tarjous:

LiputKun ostat lippusi verkkokaupasta viimeistään to 9.11., saat sen etuhintaan:
Aikuiset 16 €/hlö
Lapset (7-15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 10 €/hlö
Lapset (4-6 v.) 5 €/hlö
Perhelippu (max. 2 aikuista ja alle 16 v. lapset) 36 


Onnea arvontaan !