Hyvää Uutta Vuotta! Happy New Year! Gott Nytt År! Godt Nytår! Head Uut Aastat! с Но́вым !го́дом! Gutes neues Jahr! felice anno nuovo!

Meillä on takana ihan hurjan kiireinen vuosi.
Siihen olisi tarkoitus palata ihan omalla jutullaan, mutta tämä vuosi päätetään  tässä blogissa lyhyesti ja ytimekkäästi.

      Me toivotetaan  kaikille ihan älyttömän ihanaa uutta vuotta ja kiitämme teitä viime vuodesta! 

Leso muija

Nyt repes, hei !

Lesoilu tulee siirtymään ihan uudelle levelille ja täti-ihminen tulee ottamaan itsensä entistä vakavammin.

Uudessa Persialaiskissa-jäsenlehdessä nimittäin on taas yhden aika tutun tädin juttu JA(!)
tadaaaa: sen ottama kuvakin !!!!

Jokohan tässä voisi päivätyöt jättää ja elää kirjoittamiselle ja kuvaamiselle ? Milloinhan journalistiliitto ottaa yhteyttä ja nominoi täti-ihmisen vuoden journalistiksi?  Pulizerhan on tulossa jo tietty sen toisen jutun tiimoilta. Ehkä mun pitäisi myös aloittaa valokuvauskurssit...


Tässä alkuperäinen juttu Morrrin puolelta.

Kuusipuu

Tänä vuonna meillä ei ole vielä haettu kuusta sisälle.

2012 meillä kävi näin.

Aito kuusihan kyllä vaihtui muoviseksi2012 tapahtuneen kuusigaten jälkeen. Muovikuusessa on toki ongelmansa.

Muovikuusissa aikaansa viettävät Cattus Piceat on tänä vuonna (ensimmäinen näin yksin asuvana) aiheuttaneet sen, että kuusi rakennetaan oikeasti vasta lähempänä jouluaattoa. Joku ei jaksa olla ainoana ihmisenä vastuusta joka-aamuisesta kuusipuun uudelleen rakentamisesta.

Sillä maksimoidaan se, että koristeet olisivat ainakin sen yhden illan juuri niin kuin ne on sinne aseteltu. Tai ainakin kiinni puussa.

Vaan ei enää montaa päivää....

Do not disturb !

Petaisinko vai enkö petaisi?

No en sit pedannut.
Poistuin takavasemmalle häiritsemästä.

Täti-ihmisen turkista asiaa: Mago-tuuhennus

Nyt tulee kissablogiin tarinaa, jolla ei ole mitään tekemistä kissojen kanssa.
Tai on, otsikon kömpelöllä turkki-hassuttelulla yritin saada yhtymäkohta kissoihin. Kissat, turkki. Täti. Turkki. Hekoheko?
Mutta siis asiaan. Nyt puhutaan hiuksista. Tässä vaiheessa pahoittelen myös tuhannesta selfiestä, jotka somistaa tätä juttua.

Aika tuore kuva. Mä olen toi sinipaitainen.

Täti-ihmisen turkki on aikoinaan ollut ihan normaali. Ei paksu, ei ohut. Lapsena olin jossain vaiheessa jopa ihan kunnolla pitkätukkainen, aikuisiällä sitä oli vielä ihan kivasti päässä, mutta joissain vaiheessa alkoi hiusten oheneminen ja haperoituminen. Lisäksi jos lähden ihmisten ilmoille, se pitää pestä joka aamu. Muuten olen aikamoinen Lyyli Liimapää.

Hiuslaatuni on niin heikko, ettei siihen voinut ajatellakaan lisäkkeitä. Sinetit tai liimaaminen olisi tappanut ne lopullisesti. Ja se päivittäinen pesu. Ei suositella kummankaan metodin kanssa. Niinpä viimeisten monen vuoden ajan täti-ihminen on aamuisin asentanut kaikki tuuhentavat mönjät päähän, tupeeraus, etujeejee otsan päälle ja niskaan finnin kokoinen nykerö.

Täti-ihminen, vessaselfie ja se etujeejee. Finninykeröstä ei löydy kuvia. 2015.

Täti-ihmisen kaveri Ilona on kampaaja. Ilonalla oli Mago-koulutus marraskuun alussa (Mago-pidennyksiä  saa laittaa vain diplomin suorittanut kampaaja, tuotteet on patentoituja ja aitoja saa hankittua vain diplomin suorittaneen kampaajan kautta. Ja ne on aitoa hiusta).
Ilona buukkasi täti-ihmisen jo kesällä tähän tapahtumaan koulutuskappalekseen, koska joku halusi itselleen kunnon  haasteen  ja samalla testata miten lisukkeet vaikuttaa tällaiseen käpytukkaan.

Kuvakaappaus Hiusmestarit fb-sivulta, kuvassa käpytukkanne yrs truly: the one and only täti-ihminen.

Muutos on valtava. Niin ulkonäöllisesti kuin henkisestikin.

Messujen vessaselfie ja pikkuhiljaa laskeutuva etujeejee. 2016. Ponnari on jotain muuta kuin finni !

Mago-lisukkeet kiinnitetään omaan hiukseen puuvillalangalla. Ei kemikaaleja, ei kuumennusta, ei sinettejä sun muita liimoja. Siksi ne toimii täti-ihmisenkin päässä. Hiusta saa pestä mielin määrin, kiinnitys ei vahingoita omaa hiusta ollenkaan. Aikaa menee noin tunti viiva puolitoista. Ne poistetaan 3-4 kk päästä saksilla. Siis solmu leikataan ja lisuke irtoaa.

Tavallaan tuntuu hölmöltä sanoa, että elämänlaatuni on parantunut. Mutta kun se on. Vaikken vielä osaa tehdä yhtään uutta kampausta niin silti se nykerö on nykyään muuttunut ponnariksi. Ja olen opetellut pitämään hiuksia aukikin...

Dösäselfie. 

Yllä olevien kuvien jälkeen olemme värjänneet juuret, leikanneet pituudesta noin 5 cm pois ja kerrostaneet hiusta istumaan paremmin oman hiuksen kanssa. Siitä  kuva tossa alla.

voi kun itsekin saisi noin tasaista jälkeä aikaan... terveisin irtopää.

Ihan halpaa hommaa tämä ei ole.

Hinta riippuu aina kuinka monta punttia hiusta tarvitaan jne. Mun tapauksessa hinta on jatkossa noin 500 €. Siihen sisältyy 3 punttia 30 cm hiusta, työt ja materiaalit sekä hiuksien hoitopaketti.  Hiuksilla on 4 kk takuu, kun ne on hoidettu oikealla aineilla. Itselläni ei ole yhtään lisuketta irronnut, mutta jos niin kävisi niin takuu kattaisi senkin. (Hiukset ovat kertakäyttöiset.)

Istun tässä kirjoittelemassa juttua ja aamuinen hiustenpesu on tekemättä vaikka kohta pitää lähteä kauppaan. Tällä tukalla ei pesua tarvitse edes tehdä, kuivashampoo riittää ja sykerö päälaelle. Ette voi  edes ymmärtää, kuinka mä nautin tästä. Käydä suihkussa normaalin ihmisen tavoin, ilman että sen jälkeen pitää askarrella tukan kanssa 45 minuuttia.

Siksi mulla on nykyään kampaamorahasto. Mä ja mun fleda ollaan erottamattomat tästä eteenpäin. Mä rakastan tätä tukkaa, koko sydämestäni.

Upouudet kikkarat.

Häpeilemättömästi suosittelen tässä Ilonaa, jos kiinnostuit Magoista. Hiusmestarit palvelee Helsingin Pitäjänmäessä. Voi taata, että työnlaatu on priimaa ja seurassakaan ei ole valittamista ;)

Ja saa paksumpitukkaisetkin mennä käsittelyyn !


Disclaimer:
Kaikki kuvat on retusoitu rankalla kädellä. On katsottu ettei kaksoisleuka näy. Ihon virheet ja suurin osa rypyistä silotettu. On terävöitetty ja sitten taas pehmennetty. Hiukset on kaikissa kuvissa eriväriset, koska valoja ei osata käyttää ja joskus osataan liiankin hyvin. 
Punaiset ne kumminkin siis on.

Syömään !

Jos ruokailu sujuu liian vauhdikkaasti niin meillä olisi siihen tarjolla hidaste.

Sitä kutsutaan Herra Nilssoniksi.

Salainen Joulukissa

Tassulinnassa tiedetään, että Salainen Joulukissa on hulvattoman kiva juttu.

Tänä vuonna mekin vihdoinkin ehdittiin ilmoittautumaan mukaan ja vaikka täti-ihmisen kiireet pitivät meidän pakettia postissa muutaman ylimäärisen päivän niin vihdoinkin: se on täällä! WHUHUUUU!

Meidän pakettien takana oli Viiksikarvan varassa- blogin Pöpö ja Tiude. Kiitos tosi paljon lahjasta - se oli oikein mieluinen ! Kattokaa vaikka:

Kovasti pidin lahjan teemasta, joka oli luomu ja vähän hyväntekeminenkin (kissojen namit). Suklaakin maistui niin paljon paremmalta. Kyllä, se upposi täti-ihmisen kitaan aika vauhdilla.
Ellille ja Nisullekin löytyi uusi herkku:

Tässä loput  paketista löytyneet lahjat: SE huumaava ötökkä, Kissan päivät tee, suklaata, pallo.

Tässä Elli on vähän pöllyssä:

Ja tässä syyllinen, aika viattoman näköinen kaveri:

Pöpölle terkkuja, täällä ymmärretään nyt oikein hyvin miksi tämä olisi tahdottu pitää ihan itsellään ;)

Meidän paketti lähti Pepille ja Mimmille Joulu Mimmin luona- blogiin.

Tämä oli hauska ja kiva ja mukava harjoitus !

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2016

Hyvää Itsenäisyyspäivää meiltä kaikilta teille kaikille !

Me ollemme  huolissamme jatkuvasti kasvavasta vihapuheesta, rasismin kasvusta ja sen hyväksymisestä siinä missä salakavalasta hyvinvointivaltion alasajosta.
Viha ja negatiivisuus on Suomea johdatteleva voima ja osa kansalaisista tuntuu rakastava siinä tunteessa vellomista.

 Meidän Suomi on tänäkin vuonna kansainvälinen, kuten on meidän kissajengi, perhe ja ystävät. Me tahdotaan elää positiivista elämää, onnellisina siitä mitä meillä on ja viha ei kuulu meidän elämään.

Meidän harras toive on, että vuoden päästä - Suomen täyttäessä 100 vuotta - tilanne on mennyt parempaan suuntaan ja tämä meidän kansa keskittyy näkemään mahdollisuuksia uhkien sijaan.


Suomi ansaitsisi sen.

Kissanpentuja! Varoitus ! Kissanpentuja !

Ms. Namu Naukulan jälkikasvu täytti marraskuun lopulla  14 päivää.

Tämä rajapyykki tarkoitti sitä, että Mamma Naukula alkoi ottamaan vierasvarauksia, koska pentujen sosiaalistaminen alkaa silloin. Allekirjoittanut ja Maunon ja Epun henkilökunta saivat varattua visiitin tiistai-illalle.

2 viikkoa vanhat kissanpennut ovat niin kamalan pieniä. Ne painavat vähemmän kuin joku Fazerin iso karkkipussi. Vaan ovat ne kyllä ihan yhtä herkullisia ( kissoja ei nuoltu, maisteltu tai muutenkaan mutusteltu fyysisesti - mutta katsokaa nyt, mikä karkki tossa sylissä on justiinsa nukahtamassa! ).

Voitte arvata sitä sössötyksen määrää mitä nämä kissatädit sai aikaiseksi. Sitten nämä kissatädit saivat pitää pentuja sylissä, auttaa punnituksessa ja vielä vähän sössöttää.  Namu on loistava äiti, kärsivällinen ja  huolehtiva maitoautomaatti. Nythän tilanne voi olla jo ihan toinen - siis kärsivällisyyden kanssa - pennut kasvavat kokoajan ja niistä alkaa varmaan kohta tulemaan pieniä, ihania pikkuriiviöitä ;)

Ja hei, asuuhan Naukulassa myös maailman ihanin herrasmieskissa Sulo Naukula. Elänmaailman diplomaatti, sujuvaa koiraakin jutteleva komistus. Sulo ei niin kamalasti välittänyt olla meidän seurassa pentuhuoneessa, mutta ihan parasta kahviseuraa saatiin. Sulollekin piti muuten sössöttää, koska katsokaan nyt tuota Sulon naamaa. Sössötystä ei vaan voi  pidätellä. Maailman komeimmat viiksityynytkin 😍

Olemme ilmoittaneet Naukulaan vapaaehtoisuutemme jatkaa tätä vaativaa ja tärkeää työtä pentujen sosiaalistamisessa. Toki se silleen tosi  epämiellyttävää ja kaikkea sellaista blääblää, mutta kyllähän sitä jonkun pitää uhrautua. Tosi usein. Vaikka melkein joka päivä. Vaikka. Tai useammin. Tarvittaessa meille voi kyllä laittaa varavuoteet. Tai voimmä siis vaikka sohvallakin nukkua....

Kissapaistia !

Eiku vitsivitsi !

 Ei täällä mitään katteja päivällisiksi paisteta.

 Täällä vaan yksi urbaani katti on keksinyt nykytalojen  uuninpankon.

 Se on sähköhella silloin, kun on uuni päällä.

Terveyshommien yhteenveto

Täti-ihmisen omien fb-sivujen puolella hammashommakulut herätti paljon keskustelua. Siksipä käyn tässä vähän tarkemmin läpi, mitä tämä mojova lasku oikein pitää sisällään.

Me käymme Kissaklinikka Evidensia Felinassa. 

Klinikka sijaitsee Helsingin Kampissa eli tilojen vuokrakulut eivät ole halvimmasta päästä.

Klinikalla on erittäin kattavat laitearsenaalit ja verikokeet tutkitaan klinikalla. Hätätapauksessa kissaa saadaan hoidettua paikan päällä.

Eläinlääkärit ovat erikoistuneet kissoihin ja esim. meidän eläinlääkärillä on kissalääketieteen pätevyys.
Asiakas siis maksaa siis kaikesta tästäkin, eikä vaan itse toimenpiteestä.

Börjen terveystarkastus, kahden hampaan poisto anestesiassa, hammaskiven poisto ja hampaiden kiillotus maksoi 634.88 €. Lasku koostuu seuraavista jutuista:

Börje

Klinikkamaksu 26,00 €
Toimenpiteet 332,95 €:

Terveystarkistus

Erikoispätevyyslisä

Inhalaatioanestesia < 60 min.

Hammaskiven- ja plakinpoisto, vähän.

Hampaiden ja suun tutkimus

Hammasröntgen, kaikkien hampaiden kuvaus

Hampaiden leikkaukselliset poistot 40 min.

Tarvikkeet 89.90

Lääkitys 34.90

Labrat 25.00

Hoitotyö 95.13

Lääkekäsittelymaksu 11.16

Hammasröntgen laitekäyttö 19.84

Käynnillä annettuja lääkkeitä on 11.

Herra Nilsson

Terveystarkistus 57.53 €

Elli 

Klinikkamaksu 26 €

Toimenpiteet + lääkkeet 466.23€

Annettuja lääkkeitä 10 kpl.

Mimmi

Klinikkamaksu 26 €

Toimenpiteet + lääkkeet 453.90€

Annettuja lääkkeitä 10 kpl.

Tyttöjen kanssa kuluissa samoja kuin Börjellä, mutta aikaa meni vähemmän eikä ollut hampaanpoistoa.

Klinikkamaksut merkkasin vähän hassusti, kun niitä ei ole eritelty tyttöjen + Nisun laskulla. Niitä on kolme:

• Terveystarkistukset
• Börjen operaatio
• Tyttöjen operaatio

Ja siinähän se oli, 1612.54 € kissoihin.  

Seuraavana päivänä sijoitin vielä  noin 30 € kissojen hampaisiin.

Nyt on pakko ryhdistäytyä. Eihän se harjaus mitään takaa, mutta jos ensi vuonna on sama tilanne - sen tietää, että yritti kaikkensa pitää noiden suut kunnossa.
Varsinkin,kun Mimmiltä löytyi kaksi ylimääräistä hammasta.

Täti-ihminen tutkii * ModKatin sisäpussin pesu*

Täällä on jengi alkanut  pissailemaan seisoessaan.  Näin saadaan pissaa siis hiekalle ja veskin pohjalle. ModKatin sisäpussi siis pitää pestä molemmin puolin ja se on oikeasti aika hankalaa.

Eilen illalla oli vessojen pesupäivä. Mikäpä sen parempi päivä siihen hommaan kun perjantai-ilta. Jynssäsin ja jynssäsin yhtä sisäpussia huolella ja laitoin kuivumaan. Yksi pussukka jäi yöksi likoamaan pesuaineeseen.

Aamulla kuiva pussukka haisi edelleen kissanpissalta. Vahvasti. Pussissa on mutkia, ryppyjä ja saumaa, joista haju on vaikea saada pestyä.  Siitä se ajatus sitten lähti. Oli aika suorittaa koe kaikkien ModKatvessojen omistajien puolesta.
Pussukat esipesun kautta pesukoneeseen ja hienopesuohjelma päälle. Laitoin jopa linkouksen, mutta hitaimmalla mahdollisella.

Se toimi! Pussin metalliosat pysyivät muodossaan ja pissanhaju lähti. Nyt tiedätte, miten sen pussin saa helposti pestyä kunnolla.

Olen erittäin onnellinen.

Eipä tässä muuta asiaa...

Ja sitten Börjen lasku.

Kukkasia

Perjantaina sain kukkia.
Videotahan siitä piti ottaa, mutta koska tämä videointi ei enää jännitä juuri ollenkaan, on selostus aivan päätöntä tajunnanvirtaa. Sekavaa, kaukanaa loogisesta jatkumosta ja miksi mun pitää huutaa?

Olen varoittanut.

Ja luonnollisesti tänään aamulla jouduin suorittamaan seuraavan harjoitteen.

Kaikki paikat missä on pyyhe, oli märät.
Olin siirtänyt kukat keittiönpöydälle ja unohdin laittaa ne turvaan yöksi.

Ps. Böö on ollut ilman raksuja leikauksestaan lähtien. Nälkä ajaa raksupojankin näykkimään märkäruokaa, kun muuta ei saa!

Ps.2: Täti ihminen ei siis ole töissä päiväkodissa vaan kutsuu työpaikkaansa päiväkodiksi. Muka hauska juttu...

Vuosihuolto

Juuri nyt kun tämä juttu tulee ulos, menee Börje sisään.

FORL on taas tehnyt tuhojaan ja suusta löytyi kunnon tulehdus. Ainakin yksi hammas lähtee mäkeen.

Meillä oli siis maanantaina kaikkien kattien vuositarkistus. On se vaan aikamoinen rutistus hoitaa 4 kissaa kantolaukkuihinsa. Vaikeimmaksi tapaukseksi on alkanut Börje. Melkein meni painiksi, ennen kuin kissa oli kassissaan.

Autossa kaikki alkavat huutamaan. Osa paniikissa, osa vähemmän. Sitten jossain vaiheessa Nisulta pääsee ihan kamala karjaisu ja se tarkoittaa sitä, että se oksensi. Jos ruokaa ei ole sisuksissa niin limaa ja vaahtoa. Ihana päiväretki ;)

Tällä kertaa positiivia uutisia oli paljonkin:

Mimmi ei kakannut meno, eikä tulo matkalla !!! 

Kolmen  painot on pysynyt samana vuoden verran.

Kaikilla on tosi hyvä lihaskunto.

Kaikki on terveitä. 

Täti-ihmisen äiti, joka oli taas korvaamaton apu koko retken ajan.

Mutta sitten niihin ei niin positiivisiin:

Börjen suun kunto.

Börjen haavoittunut nenä.

Tyttöjen hammaskivet. Aika tilattu.

Ellin painonnousu, puoli kiloa.

Meillä siis tänäkin vuonna kolme kissaa päätyy hammashoitoihin. Goodbye veronpalautukset. Onneksi tulee palautuksia, vaikka olisi ne johonkin kivempaakin sijoittaa. 

Mutta näin se menee, kun ne kissat on otettu, ne hoidetaan. Hinnalla millä hyvänsä.

Nilsson se vaan on kumma heppu. Sillä on tossa kuvassa hyvän fiiliksen pullosuti eli viihdepörhö päällä. Kaveri diggaili eläinlääkärillä ihan täysiä.

Syömään !

Itselläni lemmikkimessujen odotetuin juttu on PrimaCatin standi ja sen messutarjoukset.

Nyt ei siis puhuta mistään pikkualennuksista, vaan ihan tuntuvista sellaisista.

Yllättäen pussiin pamahti yksi Nilsson.

Muun muassa meille ostettiin:

32 purkkia annosaterioita: 15 €

400g raksupussit: 5 pussia 10 €

Multipack annospussit: 5 kappaletta 10€ x 2

Lisäksi bloggaajille oli  kassillinen maistiaisia. Se on oikeasti aika harvinaista lemmikkipuolella, siis goodiebagit. Valtaosa firmoista ei ihan ymmärrä vielä tätä uuden maailman meininkiä missä blogien tuomaa näkyvyyttä arvostetaan ja halutaan. Onko sitten, että ei luoteta siihen oman tuotteen hyvyyteen ja pelätään negatiivisia arvosteluita?

Tätä en nyt sitten sano sillä, että vinkuisin tällä ilmaisen tavaran perään. Itse vaan teen todella paljon ostopäätöksiä mm. kosmetiikan kanssa ihan blogien arvostelujen perusteella, koen ne luotettavina lähteinä ( feikit kehut kyllä tunnistaa aina, on vaikeampi valehdella kuin kirjoittaa totta ). Vaikka meillä siis ostetaan PrimaCatia ihan omalla rahalla kanssa niin kyllähän se mieltä lämmittää, kun saa kissoille pussillisen ruokaa. PrimaCatilla on promotiohommat hanskassa.

Vaan takaisin asiaan: nyt on sitten lootat täynnä syötävää pidemmäksi aikaa. Säästöä syntyi vaikka kuinka ja luonnollisesti katit aloittivat PrimaCat lakon sunnuntaiaamuna. Yleensä nopeasti ahmitut safkat jäi lautaselle.

Ota niistä nyt selvää. Selvää on, että ruuat on hetken tauolla ja sitten ne alkaa taas maistumaan.

Kissat. 

Ps. Huomioittehan, että ainoastaan raksut on täysravintoa eli jos syötätte noita märkäruokia niin vitskuhommat pitää tsekata!

Messuttelua

 Tänään oli messupäivä. 

Päivä alkoi kissabloggareiden sumppituokiolla ja olihan siitä pakko saada kuva.

Jaaha. Vähän heikohkoa varjoeläinkuvaakin siinä, selvät sormethan ne.

Vaan kuinkas yhden kissabloggaajan kävikään? No silleen, että sen kamera ei tominutkaan. Toi Nikon tossa kuvassa. Oliskohan syynä ollut kotona edelleen latauksessa oleva kameran akku ?

Siinä se muo odotti akku täydessä latingissa, kun tulin kotiin. Kuvaa somistaa Nisun häntä.

Plan B otettiin käyttöön ( ei tosin sitä viiniä) ja kännykkä sitten on syyllinen kaikkiin kuviin tällä kertaa.

Mutta siis nyt niihin messuihin. Tarjolla oli taas vaikka mitä ja järjestelyt on hoidettu yhtä laadukkaasti kuten aina.  Tänä vuonna keskityin vaan Elmaan, koska Elma on parasta maailmassa. Ja tietty Lemmikkimessuihinkin. Tottakai.

Lilli ja Lyyli nokosilla.

Eikä  muuten vähiten possujen takia. Lilli ja Lyyli tosin olivat erittäin väsähtäneitä, kun shöyt oli tosi rankkoja: tylleröt oli ilmeisesti tänäänkin keskittyneet tonkimiseen, kuten eilenkin.  Vaan ihania ne oli tossa kuorsatessaankin.

Tässä muuten pari menovinkkiä Elmaan, siellähän siis voi tehdä muutakin kuin vaan ihastella eläimiä.

Valion  lypsylehmät.

Valion pisteellä pääsee harjoittelemaan lypsämistä. Vielä en ole uskaltautunut, josko ensi vuonna?

No mutta, B-MAN*  jengin kokoisisia poneja ;)

Perheen pienimmille shetlanninponiratsastusta tarjolla. Mini-ihmisten suosikki, jonoista päätellen.

Kenkiä, isoja ja pieniä. Ja sitten tosi isoja.

Huomenna pääsee seuraamaan kengitysseppien SM-kisojen finaalia, on muuten rankan näköistä hommaa. Viime vuonnahan tehtiin historiaa, kun Riina Villanen voitti ensimmäisenä naisena tittelin !

Kengättömiäkin hevosia on tarjolla.

Keppihevosareenalla tapahtuu, voisin ehkä haluta nähdä tuon  klo 12 alkavan isä&lapsi kepparikisan ! Epäilen, että lapset on tässä lajissa parempia kuin isänsä...

Kepparit tallissa.

Eikä Elmat olisi Elmat ilman Rekku Rescuen pistettä  ja Miracle's Nails  Miran kynsistudiota. 5 euroa:  lakkaus ja leimaus. Itselle sievät kynnet ( kävin titenkin, koska tämä on mun traditio ) ja Rekuille rahaa kodittomien hoitoon. WinWin.

Ihan vaan pari kynsilakkaa....

Voi sieltä ostaa vaikka joululahjojakin.

Rekut osastolla 3c3.

Lemmikkimessuilla  on tarjolla kissanäyttelyitä, kahden eri järjestön toimesta.

Tämä komea sphinx herra on nimeltään Jacko.  Hurmaava.

Ostettavaakin löytyy, mutta niitä en kuvaillut. Olin nimittäin kerrankin maltillinen, enkä tuhlaillut. Olin myös yllättävä ja istuin kuuntelemassa Lemmikkilavan ohjelmia.

Sunnuntaina tarjolla.

Tänään ihastuin kesyrottiin, kuuntelin Suuren kissatutkimuksen tuloksia ( vaikka ne olen jo kuullutkin  Suuressa kissaseminaarissa). Suosittelen myös Sirpa Pietikäisen haastattelua. Ja tietty Kissojen maailmanhistorian esittelyä, itse kirjailijan toimesta.

Tämä siili on nimeltään Eve. Eve on vähän ujo, mutta hurjan söpö.

PrimaCat ei taaskaan pettänyt. Messutarjoukset on taas loistavat.

Meille ostettiin massiivinen lasti ruokaa, kahden ison pussillisen verran. Siitä sitten ihan oma juttunsa tuloillaan.

Ruokaa! 

Tämän päivän erikoinen oli Kissakkaan Minnan auttaminen olemalla ihmisjalustana Kissakaan facebook sivuston livelähetyksissä.  Minna haastatteli Sympaatti eläinklinikoiden paria eläinlääkäri ja nyt sitten tapani mukaan alan valmistelemaan puhettani parhaasta kuvaksesta seuraaviin oscareihin...

Nämä olisi kissan hampaat.

Sitä voisi luulla, että jokainen vuosi on saman toistoa mutta ei se vaan ole. Vaikka vuosittain mukana on samoja juttuja ja firmoja niin itsestä on paljon kiinni mitä messuilta saa mukaansa.

Ensi vuonna saatan jopa mennä metsämessuille kunnolla ihmettelemään maailmaa, mistä en tiedä mitään!  Ja sitten ihastelen taas possuja.